Wikipedia

Ero sivun ”Eläimet” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Vaihto- ja tasalämpöiset: Poistettu virheellistä sekä aihetta sivuavaa tietoa, jolla ei ollut lähdettä.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Norr (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
4 888 muokkausta
muotoilua, -vanhentuneita tietoja
Rivi 93:
== Taksonomia ==
=== Yleistä ===
Suppeassa taksonomiassa eläinkunta jaotellaan pääjaksoihin (vrt. kasvi- ja sienikuntien kaaret), joita nykytutkimuksen mukaan on 36 kappaletta, jotka sisältävät vielä olemassa olevia eliölajeja. Vanhemmissa lähteissä saatetaan [[onteloeläimet]] (''Coelenterata'') vielä tunnistaa omaksi pääjaksoksi, mutta nykyisin se on yhdistetty polttiaiseläimiin. Tietyissä yhteyksissä eläinkunnan tieteellisestä nimestä saatetaan käyttää muotoa ''Metazoa'' tutumman ''Animalian'' sijasta.<ref>''Henderson’s Dictionary of Biology'', s. 36.</ref> Tällä samalla termillä saatetaan myös viitata vain monisoluisiin, mutta useimmin sillä tarkoitetaan koko eläinkuntaa.
 
Eläinkunta jaotellaan pääjaksoihin (vrt. kasvi- ja sienikuntien kaaret). Nykyään eläviä lajeja sisältäviä pääjaksoja on noin 36 kappaletta.
Laajasta monimuotoisuudestaan huolimatta muutamien piirteiden voidaan katsoa yhdistävän kattavasti kaikkia eläimiä. Eläimet ovat monisoluisia ja niiden soluissa on sen toimintaa ohjaava yksikkö, [[tuma]]. Lisäksi ne ovat toisenvaraisia, jolloin niiden soluissa ei ole yhteyttämiskykyisiä soluelimiä, kuten vaikkapa [[kasvit|kasveilla]] on [[fotosynteesi]]ä ylläpitäviä [[viherhiukkanen|viherhiukkasia]]. Eläinsoluilta puuttuu kokonaan soluseinä, joka löytyy [[sienet|sieniltä]] ([[kitiini]]ä) ja kasveilta ([[selluloosa]]a). Suurimmalla osalla eläimistä on liikkumiskyky ainakin osan aikaa niiden elämästä, ja alkionkehityksessä niiden elimet muodostuvat kahdesta tai kolmesta solukerroksesta (ekto-, meso-, ja endodermi).▼
 
▲LaajastaVaika monimuotoisuudestaaneläinkunta huolimattaon muutamienerittäin piirteidenmonimuotoinen voidaaneliöryhmä, katsoasen yhdistävänkaikkia kattavastijäseniä kaikkialuonnehtivat seuraavat eläimiäpiirteet. Eläimet ovat monisoluisia ja niiden soluissa on sen toimintaa ohjaava yksikkö, [[tuma]]. Lisäksi neNe ovat toisenvaraisia, jolloin niiden soluissa ei ole yhteyttämiskykyisiä soluelimiä, kuten vaikkapa [[kasvit|kasveilla]] on [[fotosynteesi]]ä ylläpitäviä [[viherhiukkanen|viherhiukkasia]]. Eläinsoluilta puuttuu kokonaan soluseinä, joka löytyy [[sienet|sieniltä]] ([[kitiini]]ä) ja kasveilta ([[selluloosa]]a). Suurimmalla osalla eläimistä on liikkumiskyky ainakin osan aikaa niidenjossain elämästäelämänvaiheessa, ja alkionkehityksessä niiden elimet muodostuvat kahdesta tai kolmesta solukerroksesta (ekto-, meso-, ja endodermi).
Täsmällisemmässä taksonomiassa eläinkunta jaetaan kahteen alakuntaan: [[Sienieläinmäiset|sienieläinmäisiin]] (''Parazoa'') ja monisoluisiin (''Eumetazoa''). Sienieläinmäisiltä puuttuu kokonaan symmetrinen rakenne, kun taas monisoluisilla on tietty säännöllinen rakenne ja symmetria. Lisäksi monisoluisten kohdalla kudosrakenteet muodostavat elimiä, jotka vastaavasti ovat osa elimistöä (esim. [[ruoansulatus|ruoansulatuselimistö]]). Sienieläinmäisiin kuuluu kaksi pääjaksoa: laakkoeläimet (''Placozoa'') ja sienieläimet (''Porifera''). ''Eumetazoa''-alakunta jaetaan edelleen symmetriatyypin perusteella kahtia: säteittäissymmetrisiin (''Radiata'') ja kaksikylkisiin (''Bilateria''). Kaksikylkisillä eläimillä on symmetria-akseli, jonka molemmilta puolilta löytyy vastaava osa. Esimerkiksi [[Perhoset|perhosen]] molemmat siivet ovat samanlaisia, mutta toinen on vain peilikuva. Kaksikylkissymmetrisiltä eläimiltä voidaan löytää etu- ja takapään lisäksi myös sivusuunnassa oikea ja vasen puoli sekä ylä- ja alapuoli. Säteittäissymmetrisiltä eläimiltä voidaan määrittää ainoastaan ylä- ja alapuoli ja ne voidaan jakaa usealla eri tavalla niin, että lopputuloksena on lähes identtiset osat.<ref>''The Rise of Animals'', s. 239.</ref>▼
 
▲Täsmällisemmässä taksonomiassa eläinkunta jaetaan kahteen alakuntaan: [[Sienieläinmäiset|sienieläinmäisiin]] (''[[Parazoa'']]) ja monisoluisiin (''[[Eumetazoa'']]). Sienieläinmäisiltä puuttuu kokonaan symmetrinen rakenne, kun taas monisoluisilla on tietty säännöllinen rakenne ja symmetria. Lisäksi monisoluisten kohdalla kudosrakenteet muodostavat elimiä, jotka vastaavasti ovat osa elimistöä (esim. [[ruoansulatus|ruoansulatuselimistö]]). Sienieläinmäisiin kuuluu kaksi pääjaksoa: laakkoeläimet (''[[Placozoa'']]) ja sienieläimet (''[[Porifera'']]). ''[[Eumetazoa'']]-alakunta jaetaan edelleen symmetriatyypin perusteella kahtia: säteittäissymmetrisiin (''[[Radiata'']]) ja kaksikylkisiin (''[[Bilateria'']]). Kaksikylkisillä eläimillä on symmetria-akseli, jonka molemmilta puolilta löytyy vastaava osa. Esimerkiksi [[Perhoset|perhosen]] molemmat siivet ovat samanlaisia, mutta toinen on vain peilikuva. Kaksikylkissymmetrisiltä eläimiltä voidaan löytää etu- ja takapään lisäksi myös sivusuunnassa oikea ja vasen puoli sekä ylä- ja alapuoli. Säteittäissymmetrisiltä eläimiltä voidaan määrittää ainoastaan ylä- ja alapuoli ja ne voidaan jakaa usealla eri tavalla niin, että lopputuloksena on lähes identtiset osat.<ref>''The Rise of Animals'', s. 239.</ref>
Kaksikylkiset jaetaan vielä kolmeen osaan: [[ruumiinontelottomat]], [[valeruumiinonteloiset]] ja [[ruumiinonteloiset]]. Ruumiinonteloiset jaetaan vielä alkusuisiin (''Protostomata'') ja jälkisuisiin (''Deuterostomata''). Nämä kaksi ryhmää eroavat erityisesti niiden alkionkehityksessä, jossa ensimmäisellä ryhmän jäsenillä alkionkehityksessä [[blastopori]]sta kehittyy suu ja peräaukko kehittyy myöhemmin, kun jälkimmäisen ryhmän lajeilla blastoporista kehittyy peräaukko, ja suu kehittyy muualta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.bio-medicine.org/biology-dictionary/Blastopore/|nimeke=Blastopore|julkaisu=Bio-Medicine|julkaisija=|viitattu=22.5.2017|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}}}</ref>▼
 
▲Kaksikylkiset jaetaan vielä kolmeen osaan: [[ruumiinontelottomat]], [[valeruumiinonteloiset]] ja [[ruumiinonteloiset]]. Ruumiinonteloiset jaetaan vielä alkusuisiin (''[[Protostomata'']]) ja jälkisuisiin (''[[Deuterostomata'']]). Nämä kaksi ryhmää eroavat erityisesti niiden alkionkehityksessä, jossa ensimmäisellä ryhmän jäsenillä alkionkehityksessäalkuisilla [[blastopori]]sta kehittyy suu ja peräaukko kehittyy myöhemmin, kun jälkimmäisentaas ryhmän lajeillajälkisuisilla blastoporista kehittyy peräaukko, ja suu kehittyy muualta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.bio-medicine.org/biology-dictionary/Blastopore/|nimeke=Blastopore|julkaisu=Bio-Medicine|julkaisija=|viitattu=22.5.2017|tekijä=|ajankohta=|kieli={{en}}}}</ref>
 
=== Pääjaksot ===
Rivi 158 ⟶ 159:
| [[Pikarimadot]] || ''Entoprocta''|| || n.&nbsp;150
|-
| [[Rataseläimet]] || ''Rotifera'' || Mikroskooppisen pieniä läpikuultavia useimmiten makeissa vesissä (muutamat lajit suolaisessa vedessä)tai jakostealla rantahietikollamaalla eläviä eläimiä, joilla on päässään ratasmainen elin, jota ne käyttävät liikkumiseen ja syömiseen.|| n.&nbsp;2&nbsp;000
|-
| [[Ruiskumadot]] || ''Sipuncula'' || || 144–320
Rivi 174 ⟶ 175:
| [[Tähtimadot]] || ''Echiura''<br />(Newby, 1940) || Kuolleita kasveja ja eläimiä sekä pieneliöitä syöviä makkaranmuotoisia merieläimiä. Aiemmin tähtimadot luettiin nivelmatojen luokaksi, mutta A. C. Stephen ehdotti vuonna 1964 sitä pääjaksoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.is/A0Ig | Nimeke = Phylum Echiura | Tekijä = Elsberry, Wesley R. | Julkaisu = Online Zoologists | Selite = Internet Archive | Ajankohta = 10.6.2006 | Viitattu = 31.10.2014 | Kieli ={{en}} }}</ref> Ulkonäöltään ja tavoiltaan tähtimadot muistuttavat ruiskumatoja.|| 150
|-
| [[Väkäkärsämadot]] || ''Acanthocephala''<br />(Kohlreuther, 1771) || Niin selkärangattomissa kuin selkärankaisissa eläimissä eläviä loisia. Niillä on piikein varustettu imukärsä, jonkajolla turvin seeläin tarrautuu isäntänsä ruoansulatuskanavaan.|| n.&nbsp;1&nbsp;150
|-
| ||''[[Cycliophora]]''<br />([[Reinhardt Kristensen|Kristensen]] & [[Peter Funch|Funch]], 1995) || Koillis-Atlantilla ja Välimeressä eläviä rapujenäyriäisten suussa eläviä mikroskooppisia eläimiä. Ravintonsa ne kaappaavat samalla kun itse rapukin syö. ||
|-
| || ''[[Micrognathozoa]]''<br />([[Reinhardt Kristensen|Kristensen]] & [[Peter Funch|Funch]], 2000) || Pääjaksoon kuuluu yksi eläin: ''[[Limnognathia maerski]]''. Se on mikroskooppisen pieni ja muistuttaa paljon rataseläimiä ja kampaleukamatoja. Eläintä on toistaiseksi havaittu ainoastaan Grönlannin länsirannikolla ja eteläisellä Intian valtamerellä. Urospuolisia yksilöitä ei ole toistaiseksi havaittu.|| 1
|-
| ||''[[Monoblastozoa]]''<br />(J. Frenzel, 1892) || Kuuluu vain yksi laji, ''Salinella salve'', jonka sanotaan löytyneen vuonna 1892 Keski-Argentiinasta. Monet tutkijat kyseenalaistavat pääjakson olemassaolon, sillä tuon jälkeen lajia ei ole havaittu. Ainoastaan sen löytäjä on havainnut ja kuvaillut sen.<ref>''Grzimek Animal Life Encyclopedia: Lower Metazoans Lesser Deuterostomes (Volume 1, 2. painos)'', s. 20</ref>|| 0–1
|-
| ||''[[Myxozoa]]''<br />(Grassé, 1970) || Vaihtolämpöisissä eläimissä, tyypillisesti kaloissa, nivelmadoissa tai sammaleläimissä, eläviä loisia. Taksonomiassa ''Myxozoa'' saatetaan myös sijoittaa polttiaiseläimiin.||
|-
| ||''[[Orthonectida]]''<br />([[Charles Frédéric Girard|Girard]], 1880) || Meriselkärangattomissa eläviä loisia. Tieteellinen nimi tarkoittaa ’suoraan uijat’, vaikkakin yleensä ne uivatkin spiraalin muotoista rataa.||
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Eläimet”