Ero sivun ”Poltergeist” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
isompia höpötyksiä vähän veks. TÄysin kritiikitön hömppäartikkelihan tämä on edelleen |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee räyhänhenkeä. Muita merkityksiä on lueteltu [[Poltergeist (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
__notoc__
'''Poltergeist''' ([[saksan kieli|saks.]] ''polter'' 'melu' + ''geist'' 'henki', [[suomen kieli|suomeksi]] myös '''räyhähenki''' tai '''meluhenki''', vanhoissa kirjatuissa tapauksissa myös '''piru''') tarkoittaa [[
Skeptikoiden mukaan poltergeistit ovat huijauksia, väärin tulkittuja luonnollisia tapahtumia, hallusinaatioita tai mielikuvitusta.<ref>Häyry–Karttunen–Virtanen 1989: 213–.</ref>
== Ilmiön historia ==
Uskomuksissa poltergeist on esiin pyrkivä [[henki]] tai [[sielu]], joka haluaa ottaa negatiivisesti{{selvennä}} yhteyttä ihmiseen. Näiden uskomusten mukaan räyhähengen uhreja ovat usein varsinkin nuoret henkilöt, ja jotkut ilmiöt voivat olla kovinkin rajuja.<ref>Eysenck–Sargent, s. 103.</ref>
Tunnetuin poltergeistien tutkija lienee englantilainen [[Harry Price]]. Tunnetuin hänen tutkimansa tapaus on [[Borleyn pappila]]
Suomessa jonkin verran maineikkaita ovat vuoden [[1946]] [[Mäkkylän kummitus]], joka sai sen aikaisessa lehdistössä huomiota, ja [[1800-luku|1800-luvun]] lopun [[Martinin pirut]], josta saatiin oikeudessa valaehtoisia todistuksia.<ref>Mustonen, s. 75.</ref> Tyypillisen poltergeist-tarinan, [[Salkko-Niila]]n tapauksen, on [[Inarijärvi|Inarijärven]] eteläpuolelta kirjaansa "Lapin muisteluksia" taltioinut myös [[Samuli Paulaharju]].
[[Matthew Manning]]in tapaus herätti runsaasti huomiota [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]]. Hänestä tuli keskushenkilö{{selvennä}} 1966 11-vuotiaana. Ilmiöön liittyi esineiden äänetöntä liikkumista.
Uusin huomiota herättänyt
== Lähteet ==
|