Ero sivun ”Irja Seurujärvi-Kari” versioiden välillä

| arvo5 = Oulun yliopiston lehtori

| virassa5 = 1976–1977

| koulutus = FT (2012)

| ammatti = opettaja, lehtori, tutkija, luottamushenkilö

Seurujärvi-Kari on Saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseuran puheenjohtaja, Saamensaamen kielilautakunnan puheenjohtaja ja Minority Rights Group -järjestön Suomen osaston varapuheenjohtaja.

Seurujärvi-Kari valmistui [[filosofian maisteri]]ksi pääaineenaan englantilainen [[filologia]] ja suoritti opetusharjoittelun 1974 [[Oulun yliopisto]]ssa. Hän opiskeli [[saamen kieli|saamen kieltä]] stipendiaattina [[Oslon yliopisto]]ssa 1977–1978 ja suoritti saamen kielen tutkinnon. Hän toimi Oulun yliopiston saamen kielen lehtorina 1976–1977 ja [[Utsjoen saamelaislukionsaamelaislukio]]n [[rehtori]]na 1977–1985. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2012 aiheenaan alkuperäiskansaliikkeen ja saamen kielen merkitys saamelaisten identiteetille.

Helsingin yliopiston saamen kielen ja kulttuurin lehtorina (1988–2015) Seurujärvi-Kari kehitti ja johti vuodesta 1993 uudenlaista monitieteistä saamentutkimusta. Saamentutkimus sisältyy laajempaan kansainväliseen [[alkuperäiskansa|alku­peräis­kansojen]] tutkimukseen (''indigenous studies''). HelsinginSaamentutkimus yliopistossakäsittelee saamentutkimuksen oppiaine voi olla kandidaattitutkinnon pääaineena ja erikoistumisvaihtoehtona filosofian maisterin tutkinnossa (suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen saamen linja). Oppiaineen opinnot käsittelevät [[saamelaiset|saamelaisia]], saamenheidän kieltäkieliään, kulttuuriakulttuuriaan ja historiaahistoriaansa monen tieteenalan näkökulmastanäkökulmista. OpintokokonaisuudessaSaamen saamelaiskieliäkieliä tarkastellaan niinvarsinkin vähemmistö-vähemmistökysymysten ja alkuperäiskansakielinäetnohistorian kuin [[suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaisen kieli­perheen]] jäseninäviitekehyksessä.

Seurujärvi-Kari toimi Saamelaissaamelais­valtuus­kunnan jäsenenä 1980-19951980–1995 ja [[Saamelaiskäräjät|saamelaiskäräjien]] jäsenenä 1996-20111996–2011 (ensimmäisenä varapuheenjohtajana 1996–2004 ja 2008–2011) ja kielineuvoston jäsenenä monia kausia. Kielineuvoston puheenjohtajana (2000-20042000–2004) hän johti saamen kielilain uudistamistyötä.

Kansainvälisiä saamelaisasioita koordinoivassa Saamelaisneuvostossa hän toimi vuosina 1986-19961986–1996 (puheenjohtajana 1988 ja 1992). Siinä tehtävässä hän johti Helsingissä vuonna 1992 pidettyä Saamelaiskonferenssiasaamelaiskonferenssia. Pohjoismaisessa kielilautakunnassa hän toimi kaksi nelisvuotiskautta. Saamelaiskäräjien varapuheenjohtajana hän oli perustamassa saamelaista parlamentaarista neuvostoa (''sámi parlamentáralaš ráđđi''), joka on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin.

Seurujärvi-Kari oli Maailman alkuperäiskansojen maailmanneuvoston (WCIP) hallituksen jäsen 1983–1996. WCIP:n hallitus valmisteli alkuperäiskansojen maailmankonferenssit muun muassa Kiirunassa Ruotsissa 1977, Canberrassa Australiassa 1980 ja Tromssassa Norjassa 1990 sekä useita kansainvälisiä konferensseja erityisesti Etelä- ja Keski-Amerikassa. Lisäksi Seurujärvi-Kari on ollut alkuperäiskansojen edustajana YK:n Alkuperäiskansojenalkuperäiskansojen työryhmässä ja [[YK:n alkuperäiskansojen pysyvä foorumi|Alkualku­peräis­kansojen pysyvässä foorumissa]] sekä useissa YK:n järjestämissä maailman konferensseissa, kuten vuodenympäristö- 1992ja kehityskonferenssissa Rio:n YK:nde YmpäristöJaneirossa ja kehityskonfernssissa(1992), vuodenihmisoikeuskonferenssissa Wienissä (1993 YK:n Ihmisoikeuskonferenssissa Wienissä) ja vuoden 2009 Kestävänkestävän kehityksen konferenssissa Johannesburgissa Etelä-Afrikassa (2002).

* [http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194715991354/artikkeli/vaitos+helsingissa+citysaamelainen+saamelaisuuden+puolesta.html Väitös Helsingissä: Citysaamelainen saamelaisuuden puolesta.] ''Lapin kansaKansa'' 20.1.2012.