Ero sivun ”Moskeija” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Historia: siirretty lukujen paikkaa |
|||
Rivi 6:
Moskeija on usein auki kävijöille myös rukousaikojen ulkopuolella. Ei-muslimilta on pääsy kielletty Mekan moskeijaan, mutta muissa moskeijoissa he voivat vierailla luvan saatuaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ahmad ibn Naqib al-Misri|Nimeke=Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik)|Vuosi=2017|Sivu=608-609|Julkaisija=amana publications}}</ref> Lakikoulukunnista malikiitit ovat rajoittaneet ei-muslimien pääsyä moskeijoihinsa. Malikiittimoskeijoita on etenkin Pohjois-Afrikassa.<ref name=":1" />
==Moskeijan arkkitehtuuri== ▼
Moskeijaan kuuluu tavallisesti yksi tai useampi tornimainen '''[[minareetti]],''' josta rukouskutsu kuulutetaan. Minareetti vastaa kristillisten kirkkojen kirkontornia ja palvelee samoja tarkoituksia eli auttaa jumalanpalvelusmenojen alkamista koskevan viestin levittämistä ja toisaalta korkeudellaan ottaa haltuunsa kaupunkinäkymän. Minareetit kehittyivät vähitellen kirkontornia muistuttavista alkumuodoista nykyiseen solakkaan ulkoasuunsa. ▼
Koska islaminuskoiset peseytyvät rituaalisesti ennen rukousta, moskeijaan kuuluu '''peseytymispaikka''', joka sijaitsee joko sisäpihalla tai sisäänkäynnin yhteydessä. Usein peseytymispaikka on omassa katetussa paviljongissaan sisäpihan keskellä.▼
Astuttaessa peseytymisaluetta – eteistä tai sisäpihaa – peremmälle saavutaan kalustamattomaan avoimeen tilaan. Tämän '''rukoussali''' on tavallisesti arkkitehtuuriltaan yksinkertainen, ja kattoa kannattelevat usein pylväsrivistöt. Rukoushuoneen lattian peittävät kokonaan matot.▼
Visuaalisesti muusta poikkeaa '''''[[qibla]]''-seinä,''' joka on yleensä sisäänkäyntiä vastapäätä. Oikeaoppisesti ''qibla''-seinän tulisi olla kohtisuorassa Mekkaan päin osoittavaa suoraa vasten. Näin rukoilemaan kokoontuneet asettumalla ''qibla''-seinän kanssa yhdensuuntaisiin riveihin suuntaavat samalla itsensä Mekkaan päin. ''Qibla''-seinässä, yleensä keskellä sitä, on '''''[[mihrab]]'',''' syvennys, josta seinän erottaa ''qibla''-seinäksi. ''[[Mihrab|Mihrabissa]]'' ei ole kalustusta toisin kuin tavallisesti kristillisen kirkon alttarin ympärillä. Jos moskeijassa on '''saarnastuoli''' eli '''''[[minbar]]''''' perjantaisaarnoja varten, se sijaitsee ''mihrabin'' vieressä.<ref>Mughal, M. A. Z. (2015). [https://dx.doi.org/10.1080/1683478X.2015.1055543 ''An Anthropological Perspective on the Mosque in Pakistan''], ''Asian Anthropology'' 14(2): 166-181.</ref>▼
Islamilaisessa maailmassa on kehittynyt useita eri moskeijatyyppejä. Merkittäviä ovat olleet varhaiset abbasidimoskeijat, T-kirjaimen muotoiset moskeijat sekä [[Anatolia]]n keskikupoliset moskeijat. 1900-luvulla [[maaöljy|öljyn]] tuoman vauraus johti uuteen moskeijarakentamisen aaltoon, joka on edistänyt islamilaisten nykyarkkitehtien asemaa ja johon ovat osallistuneet myös ei-islamilaiset arkkitehdit. Eräät maailman kuuluisimmista rakennuksista kuten [[Istanbul]]in [[Hagia Sofia]] ja [[Ateena]]n [[Parthenon]] ovat toimineet moskeijoina.▼
== Käytös ja etiketti ==
Rivi 30 ⟶ 18:
== Historia ==
Vanhimpia arabien rakennuttamia rukoushuoneita ovat kalifi Abd al-Malikin vuonna 691 Jerusalemiin rakennuttama Kalliomoskeija sekä kalifin seuraajan Al-Walidin vuonna 706 Damaskokseen rakennuttama Umaijadimoskeija, joka tehtiin purkamalla ensin paikalla sijainnut Johannes Kastajan katedraali. Umaijadimoskeijan sisällä on edelleen Johannes Kastajan pyhäinjäännösarkku. Kaikki tutkijat eivät pidä näitä varhaisia rakennuksia vielä niiden rakentamisaikaan islamilaisina pyhäkköinä, vaan osoituksena arabiuskonnon kehityksestä kohti islamia.
▲==Moskeijan arkkitehtuuri==
▲Moskeijaan kuuluu tavallisesti yksi tai useampi tornimainen '''[[minareetti]],''' josta rukouskutsu kuulutetaan. Minareetti vastaa kristillisten kirkkojen kirkontornia ja palvelee samoja tarkoituksia eli auttaa jumalanpalvelusmenojen alkamista koskevan viestin levittämistä ja toisaalta korkeudellaan ottaa haltuunsa kaupunkinäkymän. Minareetit kehittyivät vähitellen kirkontornia muistuttavista alkumuodoista nykyiseen solakkaan ulkoasuunsa.
▲Koska islaminuskoiset peseytyvät rituaalisesti ennen rukousta, moskeijaan kuuluu '''peseytymispaikka''', joka sijaitsee joko sisäpihalla tai sisäänkäynnin yhteydessä. Usein peseytymispaikka on omassa katetussa paviljongissaan sisäpihan keskellä.
▲Astuttaessa peseytymisaluetta – eteistä tai sisäpihaa – peremmälle saavutaan kalustamattomaan avoimeen tilaan. Tämän '''rukoussali''' on tavallisesti arkkitehtuuriltaan yksinkertainen, ja kattoa kannattelevat usein pylväsrivistöt. Rukoushuoneen lattian peittävät kokonaan matot.
▲Visuaalisesti muusta poikkeaa '''''[[qibla]]''-seinä,''' joka on yleensä sisäänkäyntiä vastapäätä. Oikeaoppisesti ''qibla''-seinän tulisi olla kohtisuorassa Mekkaan päin osoittavaa suoraa vasten. Näin rukoilemaan kokoontuneet asettumalla ''qibla''-seinän kanssa yhdensuuntaisiin riveihin suuntaavat samalla itsensä Mekkaan päin. ''Qibla''-seinässä, yleensä keskellä sitä, on '''''[[mihrab]]'',''' syvennys, josta seinän erottaa ''qibla''-seinäksi. ''[[Mihrab|Mihrabissa]]'' ei ole kalustusta toisin kuin tavallisesti kristillisen kirkon alttarin ympärillä. Jos moskeijassa on '''saarnastuoli''' eli '''''[[minbar]]''''' perjantaisaarnoja varten, se sijaitsee ''mihrabin'' vieressä.<ref>Mughal, M. A. Z. (2015). [https://dx.doi.org/10.1080/1683478X.2015.1055543 ''An Anthropological Perspective on the Mosque in Pakistan''], ''Asian Anthropology'' 14(2): 166-181.</ref>
▲Islamilaisessa maailmassa on kehittynyt useita eri moskeijatyyppejä. Merkittäviä ovat olleet varhaiset abbasidimoskeijat, T-kirjaimen muotoiset moskeijat sekä [[Anatolia]]n keskikupoliset moskeijat. 1900-luvulla [[maaöljy|öljyn]] tuoman vauraus johti uuteen moskeijarakentamisen aaltoon, joka on edistänyt islamilaisten nykyarkkitehtien asemaa ja johon ovat osallistuneet myös ei-islamilaiset arkkitehdit. Eräät maailman kuuluisimmista rakennuksista kuten [[Istanbul]]in [[Hagia Sofia]] ja [[Ateena]]n [[Parthenon]] ovat toimineet moskeijoina.
== Moskeijat Suomessa ==
| |||