Ero sivun ”Putkiposti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jni (keskustelu | muokkaukset) p →Historia: typo |
Englannin-, saksan- ja italiankielisessä Wikissä 1984, ranskankielisessä päivämääräkin 30.3.1984 |
||
Rivi 13:
Vuonna [[1853]] Clark rakensi maailman ensimmäisen putkipostilinjan [[Lontoo]]seen. Tämän jälkeen ne alkoivat yleistyä monissa suurissa kaupungeissa. [[Lennätin]] oli vakiintunut yleiseksi keinoksi nopeiden viestien kuljettamiseen, ja siksi tarvittiin myös nopea laitteisto siirtämään sähkeet lennätintoimistosta vastaanottajalle. Lontoon jälkeen putkiposti otettiin käyttöön [[Berliini]]ssä ja [[Pariisi]]ssa. Käyttö laajeni sähkeistä myös yksityisten kirjeiden kuljetukseen.
Alkuinnostuksessa putkipostista uumoiltiin uutta vallankumouksellista viestintä- ja kuljetusjärjestelmää. [[New York]]in ensimmäinen metro käytti samaa periaatetta; se oli tosin vain sata metriä pitkä. Suunniteltiin jopa koko [[Yhdysvallat]] kattavaa laajaa putkipostiverkostoa. Erityisen suuret järjestelmät rakennettiin muun muassa Pariisiin, jossa putkiposti oli käytössä vuodesta [[1866]] vuoteen [[1984|1983]], [[Praha]]an ([[1887]]-[[2002]]) ja [[Wien]]iin ([[1875]]-[[1956]]). Pariisissa putkipostia saivat käyttää kirjeiden lähettämiseen myös yksityishenkilöt vuodesta [[1879]] alkaen. Polkupyörälähetit kuljettivat viestejä vastaanottajille henkilökohtaisesti. Putkipostia käytettiin myös muun muassa [[Berliini]]ssä, [[München]]issä, [[Rio de Janeiro]]ssa, [[Hampuri]]ssa, [[Rooma]]ssa, [[Napoli]]ssa, [[Milano]]ssa ja [[Marseille]]ssa. Italian 1930-luvulla rakennetun ilmailuministeriön rakennuksessa oli putkipostijärjestelmä, jonka talonsisäinen yhteenlaskettu putkenpituus oli peräti 32 km. Putkistot ovat yhä olemassa monissa kaupungeissa, tosin usein käyttökelvottomina.
[[File:Putkipostilaite kansallisarkistossa.jpg|thumb|Putkipostilaite [[Kansallisarkisto]]ssa]]
Suomen ensimmäinen putkiposti rakennettiin vuonna [[1901|1906]] tamperelaiseen vaateliike Tirkkoseen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aihio Arkkitehdit Oy|Nimeke=Tirkkosen talo. Rakennushistoriaselvitys.|Vuosi=2016|Sivu=|Julkaisija=|www=https://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8557/selvitykset/rakennushistoriaselvitys_13_tirkkonen.pdf|www-teksti=}}</ref>
| |||