Ero sivun ”Irja Seurujärvi-Kari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+auktoriteettitunnisteet |
Tietolaatikko, artikkelin muokkausta ja päivitystä. Poistettu linkkejä, jotka eivät toimi / joista ei ole lisäarvoa. Lähteenä olen käyttänyt saamelaiskäräjävaalien Ylen vaalikonetta. Artikkelissa on alun perin vähän lähteitä tai niitä ei ole merkitty tekstiin. |
||
Rivi 1:
{{Valtionjohto
| nimi = Irja Seurujärvi-Kari
| kuva = Irja Seurujärvi-Kari sámegiela ja maorigiela ealáskahttin -semináras.jpg
| kuvateksti = Irja Seurujärvi-Kari Saamen kielen ja maorin kielen elvyttäminen -seminaarissa [[Helsinki|Helsingissä]] vuonna 2011.
| arvo = Saamelaiskäräjien jäsen
| virassa = 1996–2011
| edeltäjä =
| seuraaja =
| arvo2 = Helsingin yliopiston lehtori
| virassa2 = 1988–2015
| edeltäjä2 =
| seuraaja2 =
| arvo3 = Saamelaisvaltuuskunnan jäsen
| virassa3 = 1980–1996
| edeltäjä3 =
| seuraaja3 =
| arvo4 = Utsjoen saamelaislukion rehtori
| virassa4 = 1977–1985
| edeltäjä4 =
| seuraaja4 =
| arvo5 =
| virassa5 =
| edeltäjä5 =
| seuraaja5 =
| arvo6 =
| virassa6 =
| edeltäjä6 =
| seuraaja6 =
| arvo7 =
| virassa7 =
| edeltäjä7 =
| seuraaja7 =
| arvo8 =
| virassa8 =
| edeltäjä8 =
| seuraaja8 =
| arvo9 =
| virassa9 =
| edeltäjä9 =
| seuraaja9 =
| kansanedustajana =
| eduskuntaryhmä =
| vaalipiiri =
| syntymäaika = 1947
| syntymäpaikka =
| kuolinaika =
| kuolinpaikka =
| oikea nimi =
| kansalaisuus =
| puolue =
| muut puolueet =
| puoliso =
| kumppani =
| suhteita =
| lapset =
| vanhemmat =
| asuinpaikat =
| koulutus = FT
| alma mater =
| ammatti =
| hallitus =
| valiokunnat =
| salkku =
| uskonto =
| etnisyys =
| arvonimet =
| allekirjoitus =
| kotisivut =
| huom =
}}
'''Irja Anneli Seurujärvi-Kari''' (s. [[21. marraskuuta]] [[1947]] [[Utsjoki]]) on entinen [[Helsingin yliopisto|Helsingin yliopiston]] saamentutkimuksen [[lehtori]], tutkija, luottamushenkilö ja järjestöaktivisti.
Seurujärvi-Kari on Saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseuran puheenjohtaja, Saamen kielilautakunnan puheenjohtaja ja Minority Rights Group -järjestön Suomen osaston varapuheenjohtaja.
==Työura==
Seurujärvi-Kari valmistui [[filosofian maisteri]]ksi pääaineenaan englantilainen [[filologia]] ja suoritti opetusharjoittelun 1974 [[Oulun yliopisto]]ssa. Hän opiskeli [[saamen kieli|saamen kieltä]] stipendiaattina [[Oslon yliopisto]]ssa 1977–1978 ja suoritti saamen kielen tutkinnon. Hän toimi Utsjoen saamelaislukion [[rehtori]]na 1977–1985. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2012 aiheenaan alkuperäiskansaliikkeen ja saamen kielen merkitys saamelaisten identiteetille.
Helsingin yliopiston saamen kielen ja kulttuurin lehtorina (1988–2015) Seurujärvi-Kari kehitti ja johti vuodesta 1993 uudenlaista monitieteistä saamentutkimusta. Saamentutkimus sisältyy laajempaan kansainväliseen [[alkuperäiskansa|alkuperäiskansojen]] tutkimukseen (''indigenous studies''). Helsingin yliopistossa saamentutkimuksen oppiaine voi olla kandidaattitutkinnon pääaineena ja erikoistumisvaihtoehtona filosofian maisterin tutkinnossa (suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen saamen linja). Oppiaineen opinnot käsittelevät [[saamelaiset|saamelaisia]], saamen kieltä, kulttuuria ja historiaa monen tieteenalan näkökulmasta. Opintokokonaisuudessa saamelaiskieliä tarkastellaan niin vähemmistö- ja alkuperäiskansakielinä kuin [[suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaisen kieliperheen]] jäseninä.
Helsingin yliopistossa hän laati yhdessä saamentutkimuksen tutkimusryhmän kanssa alan keskeisiä käsikirjoja, muun muassa ''Johdatus saamentutkimukseen'' (toim. Ulla-Maija Kulonen, Juha Pentikäinen ja Irja Seurujärvi-Kari, 1994), ''Essays on indigenous identity and rights'', (toim. Ulla-Maija Kulonen ja Irja Seurujärvi-Kari, 1995), ''Beaivvi mánát'' (toim. Irja Seurujärvi-Kari, 2000) ja ''Saamentutkimus tänään'' (toim. Irja Seurujärvi-Kari, Petri Halinen ja Risto Pulkkinen, 2011). Lisäksi Seurujärvi-Kari on laatinut saamen kulttuurin ja kielen virtuaalista materiaalia, kuten saamelaiskulttuurin ensyklopedian ja saamen kielten sanastopankin.
Seurujärvi-Kari toimi Saamelaisvaltuuskunnan jäsenenä 1980-1995 ja [[Saamelaiskäräjät|saamelaiskäräjien]] jäsenenä 1996-2011 (ensimmäisenä varapuheenjohtajana 1996–2004 ja 2008–2011) ja kielineuvoston jäsenenä monia kausia. Kielineuvoston puheenjohtajana (2000-2004) hän johti saamen kielilain uudistamistyötä.
Hän toimi useita vuosia pääkaupunkiseudun saamelaisyhdistyksen [[City-Sámit ry|City-Sámit ry:n]] puheenjohtajana.
Kansainvälisiä saamelaisasioita koordinoivassa Saamelaisneuvostossa hän toimi vuosina 1986-1996 (puheenjohtajana 1988 ja 1992). Siinä tehtävässä hän johti Helsingissä vuonna 1992 pidettyä Saamelaiskonferenssia. Pohjoismaisessa kielilautakunnassa hän toimi kaksi nelisvuotiskautta. Saamelaiskäräjien varapuheenjohtajana hän oli perustamassa saamelaista parlamentaarista neuvostoa (''sámi parlamentáralaš ráđđi''), joka on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin.
1990-luvulla hän toimi lisäksi EBLUL:ssa (''Euroepan Bureau for Lesser Used Languages'') edistäen saamelaisten eurooppalaisia yhteyksiä. Hän on istunut useissa kansallisissa ja pohjoismaisissa komiteoissa, kuten Pohjoismaiden saamelaissopimusten ratifiointia valmistelevissa työryhmissä 2008–2011.
Vuosina 2004–2010 Seurujärvi-Kari toimi Suomen valtion nimittämänä edustajana [[Euroopan neuvosto]]n vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan (''The European Charter for Regional or Minority Languages'') asiantuntijakomiteassa.
Seurujärvi-Kari oli Maailman alkuperäiskansojen maailmanneuvoston (WCIP) hallituksen jäsen 1983–1996. WCIP:n hallitus valmisteli alkuperäiskansojen maailmankonferenssit muun muassa Kiirunassa Ruotsissa 1977, Canberrassa Australiassa 1980 ja Tromssassa Norjassa 1990 sekä useita kansainvälisiä konferensseja erityisesti Etelä- ja Keski-Amerikassa. Lisäksi Seurujärvi-Kari on ollut alkuperäiskansojen edustajana YK:n Alkuperäiskansojen työryhmässä ja [[YK:n alkuperäiskansojen pysyvä foorumi|Alkuperäiskansojen pysyvässä foorumissa]] sekä useissa YK:n järjestämissä maailman konferensseissa, kuten vuoden 1992 Rio:n YK:n Ympäristö ja kehityskonfernssissa, vuoden 1993 YK:n Ihmisoikeuskonferenssissa Wienissä ja vuoden 2009 Kestävän kehityksen konferenssissa Johannesburgissa Etelä-Afrikassa.
Seurujärvi-Kari piti puheen joulukuun 9. päivänä 1992 YK:n kansainvälisen alkuperäiskansojen vuoden 1993 avajaisistunnossa YK:n yleiskokouksessa.
Seurujärvi-Kari sai [[Valtion tiedonjulkistamispalkinto|valtion tiedonjulkistamispalkinnon]] vuonna 2005 yhdessä [[Ulla-Maija Forsberg|Ulla-Maija Forsbergin]] ja [[Risto Pulkkinen|Risto Pulkkisen]] kanssa toimitetusta kirjasta [[Saamelaiskulttuurin ensyklopedia|''The Saami – A Cultural Encyclopedia'']], joka on ensimmäinen englanninkielinen yleistajuinen yleisteos saamelaisista.
==Tunnustukset ja palkinnot==
* [[Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta|Suomen Valkoisen Ruusun]] ritarimerkki (1995)
* Valtion tiedonjulkistamispalkinto (2005)
== Julkaisut ==
Rivi 22 ⟶ 112:
== Lähteet ==
*[https://yle.fi/uutiset/3-10938830 Yle Saamen saamelaiskäräjävaalikone]
== Aiheesta muualla ==
Rivi 30 ⟶ 120:
{{auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Seurujärvi-Kari, Irja}}
[[Luokka:Saamelaiset henkilöt]]
[[Luokka:Kielitieteilijät]]
[[Luokka:Helsingin yliopiston lehtorit ja opettajat]]
[[Luokka:Vuonna 1947 syntyneet]]
[[Luokka:Elävät henkilöt]]
| |||