Ero sivun ”Umaijadi-moskeija” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lähde lisätty |
otsikointi |
||
Rivi 4:
'''Umaijadi-moskeija''' on [[moskeija]] [[Damaskos|Damaskoksen]] vanhassakaupungissa [[Syyria]]ssa. Moskeija on yksi maailman suurimmista ja vanhimmista ja sisältää Johannes Kastajalle omistetun pyhäkön rukousssalissaan.
== Historiallista taustaa ==
Nykyisen moskeijan paikka oli uskonnollinen kulttikeskus jo rauta-ajalla. Kun roomalaiset valloittivat Syyrian 64 eKr, he rakensivat paikalle Jupiterille omistetun temppelin, koska he samastivat Jupiteriin siellä aiemmin palvotun ukkosenjumala Hadad-Rammanin.
Itä-Rooman kristillinen keisari Theodosius I muutti temppelin vuonna 391 kristilliseksi basilikaksi, ja siitä tuli Damaskoksen piispanistuimen katedraali. 500-luvulta alkaen kirkosta tuli erityisesti Johannes Kastajaan kohdistuneen kultin keskus. Tämän pääkallon kerrotaan sijaitsevan kirkossa.<ref>Johannes Kastajan pääkallon kerrotaan löytyvän nykyisin neljästä kaupungista: Damaskos, Istanbul, Rooma ja Amiens.</ref>
Itä-Rooman vetäydyttyä Syyriasta alueen ja lopulta koko Lähi-idän hallitsijaksi nousi 640-luvulla Muawija, joka rakensi valta-asemaansa [[Johannes Kastaja|Johannes Kastajan]] pyhäinjäännösten suojelijana samaan tapaan kuin itä-Rooman keisarit olivat julistautuneet Jerusalemin Pyhän Ristin suojelijoiksi.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Volker Popp|Nimeke=From Ugarit to Samarra. An archeological journey on the trial of Ernst Herzfeld. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early Islam. A critical reconstruction based on contemporary sources. (s. 14-175)|Vuosi=2013|Sivu=52|Julkaisija=Prometheus}}</ref> Vastaavasti Syyriassa ghassanidit olivat suojelleet Sergiuksen jäänteitä Rusafassa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Volker Popp|Nimeke=The early history of islam. Following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Is-lam. (s. 17–124).|Vuosi=2010|Sivu=41|Julkaisija=Prometheus books}}</ref>
== Kehitys moskeijaksi ==
=== Al-Walidin piirtokirjoitus ===
<br />
|