Versio 11. kesäkuuta 2019 kello 19.24 muokkaa Custoo (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 5 831 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 5. syyskuuta 2019 kello 23.28 muokkaa kumoa 2001:14ba:984a:f200::8ea (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 38: == Julkisuuslain aukot == [[Suomen kunnat\|Kuntien]] omistamien yhtiöiden rahan käytöstä ei tarvitse lain mukaan tehdä julkisesti selkoa eikä sitä voida valvoa millään tavalla. Kansalaiset tai media ei voi vaatia kunnan [[Virkamies\|virkamiehiltä]] tietoja yhtiöiden toiminnasta samalla tavoin kuin viranomaistoiminnasta yleensä.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10940190 Länsimetro on räikeä esimerkki – "Hallinnollinen päätös voi kaventaa perustuslain lähtökohtaa tiedonsaantioikeudesta"] Yle, 2019</ref> Esimerkiksi [[Helsingin kaupunki\|Helsingin kaupungin]] yritysten ja [[säätiö\|säätiöiden]] rahaliikenne on täysin valvonnan ulottumattomissa. Helsinki omistaa noin 90 erilaista yhtiötä tai säätiötä, joiden liikevaihdon yksityiskohdat ovat pimennossa, sillä niiden ei tarvitse muiden yritysten tapaan noudattaa julkisuuslakia. Ongelmallista se voi olla esimerkiksi silloin, kun päämääränä on noudattaa hyvän hallinnon mukaisia [[Oikeusperiaate\|oikeusperiaatteita]], jota mikään ei kuitenkaan takaa, kun julkisuuslakia ei tarvitse noudattaa. Rivi 46: Joulukuussa 2018 [[korkein hallinto-oikeus]] päätti että [[Oulun kaupunginteatteri\|Oulun kaupungi]]n täytyy luovuttaa toimittajalle kaupungin sisäisen tarkastuksen tekemät kaksi muistiota koskien palvelujen ostoja Oulun kaupunginteatterin taiteellisen johdon omistamilta ja hallinnoimilta yhtiöiltä. Päätöstä perusteltiin kunnan viranomaistehtävällä myös omistamansa yhtiön tarkastuksen kohdalla ja sitä on luonnehdittu tärkeäksi ennakkotapaukseksi.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10550798 Kaupunki pimitti vuosia teatterin asiakirjoja, jotka toimittaja lopulta sai monen oikeusasteen jälkeen – tästedes vastaava salailu vaikeutuu] Yle, 2018</ref><ref>[https://finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2018/201805779 10.12.2018/5779 KHO:2018:164] FINLEX</ref> Jos muistiot olivat olleet teatterin hallussa, ei julkisuuslaki olisi niitä koskenut. ~~itä~~Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Matti Muukkonen on laajentanut päätöksen [https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1543991245171.html KHO:2018:164] vaikutusalaa entisestään. Hän kirjoittaa: ”Oleellista on siis havaita, ettei julkisuuslain soveltamisalasäännös lopulta rajaakaan osaa asiakirjoja kategorisesti pois julkisuusperiaatteen piiristä silloin, kun ne syntyvät kuntayhtiöiden piirissä. Se kertoo vain sen, onko kyseisellä tytäryhtiöllä velvollisuus käsitellä asiaa julkisuuslain mukaisesti eli ei ole, mikäli kyse ei ole julkisen vallan käytöstä. Mutta kun asiakirjapyyntö osoitetaan kunnan viranomaiselle, on sillä normaali velvollisuutensa käsitellä asiaa ja antaa asiassa ratkaisunsa. Osana asian selvittämistä kuntaviranomaisen tuleekin selvittää myös se, onko osa sen ’omistamista’ viranomaisen asiakirjoista jossain muualla kuin sen hallussa ja tarvittaessa pyytää kyseiset asiakirjat vaikkapa tytäryhtiöistä haltuunsa.”<ref>[https://blogs.uef.fi/oikeuttakohtuudella/tag/viranomainen/ Julkisuuslain tosiasiallinen soveltamisala laajempi kuin kunnissa ajateltu] Matti Muukkonen, Oikeutta kohtuudella - The blog of UEF Law School, 24.03.2019</ref> Kemin kaupunki on jo muuttanut toimintatapaansa julkisuuskysymyksissä KHO:n vuosikirjapäätöksen linjaamalla tavalla.<ref>[http://dynasty.kemi.fi/djulkaisu/kokous/20193814-6.PDF Valtuutettu Pirita Hyötylän ja 10 muun valtuutetun aloite päätöksenteon avoimuuden lisäämisestä]</ref> ==Katso myös==

Ero sivun ”Julkisuuslaki” versioiden välillä