Ero sivun ”Daniel Libeskind” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix
Näkemyksiä arkkitehtuurista
Rivi 1:
[[Tiedosto:Daniel Libeskind.jpg|thumb|Daniel Libeskind vuonna 2006.]]
[[Kuva:JuedischesMuseum 2a.jpg|thumb|[[Berliinin juutalaismuseo]].]]
'''Daniel Libeskind''' (s. [[12. toukokuuta]] [[1946]] [[Łódź]], [[Puola]])<ref name="AL">{{Lehtiviite | Tekijä = Högmander, Jutta | Otsikko = Tähden visio muuttuu todeksi | Julkaisu = Aamulehti | Ajankohta = 31.8.2019 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = A4–A5 | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Alma Media Kustannus Oy | Selite = | Issn = 0355-6913}}</ref> on yhdysvaltalainen [[arkkitehti]], [[filosofi]], [[muusikko]] ja [[taiteilija]]. Hänet nosti maailmanmaineeseen [[Berliinin juutalaismuseo]]n suunnitteleminen.
 
Libeskind on puolanjuutalaista syntyperää. Perhe muutti Yhdysvaltoihin Danielin ollessa 13-vuotias, ja vuonna 1965 hän sai Yhdysvaltain kansalaisuuden.<ref name=hannup/><ref name="AL" />
 
==Ura==
 
Libeskind on opiskellut [[musiikki]]a [[Israel]]issa. [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] hän on opiskellut [[Bronx High School of Sciencessa]] ja sen jälkeen arkkitehtuuria New Yorkissa [[Cooper Union]] -collegessa ja [[Essexin yliopisto]]ssa [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]ssa.
Rivi 20 ⟶ 22:
 
Libeskindillä ja hänen vaimollaan Nina Lewis Libeskindillä on kolme lasta.
 
==Näkemyksiä arkkitehtuurista==
 
Libeskindin mielestä kohteen suunnittelua ei pidä aloittaa kysymyksellä ”voiko tämän toteuttaa”, vaan pitää olla viaton ja naivi luodakseen jotakin kokonaan uutta. Arkkitehdin tulee havaita ennakolta kaikki hankaluudet ja siinä auttaa hyvä tietämys alueen historiasta. Rakennushankkeen toteutuksen pitää syntyä paikan omasta ilmapiiristä. Sen näkemiseen voidaan tarvita ulkopuolista henkilöä, sillä paikallisilla ihmisillä voi olla rajoitteita havainnoissaan.<ref name="AL" />
 
Kaupungin täytyy kehittyä koko ajan. Se on kuin ihminen, joka ilman mielikuvitusta ja työtä jähmettyy, toteaa Libeskind. Hänen mielestään korkeat rakennukset eivät ole arkkitehtuurin pöyhkeyttä, vaan kestävää kehitystä. Näin voidaan luoda standardi 2000-lukua varten.<ref name="AL" />
 
Libeskindin suunnittelema rakennus näyttää Libeskindin suunnittelemalta, sillä huippuarkkitehdilla on tunnistettava kädenjälki. Sille ei vain voi mitään, hän sanoo. Jos kuuntelee Mozartin sävellystä, tietää ettei se ole Beethovenin kappale. Vain komiteoiden suunnittelemat talot ovat vailla kädenjälkeä.<ref name="AL" />
 
Rakennushanketta ei voi kopioida tarkalleen samanlaisen toisesta paikasta toiseen vaikka yrittäisi, sillä ihmismieleen vaikuttaa se missä on ja mitä kokee. Niin tapahtuu myös rakennukselle.<ref name="AL" />
 
== Lähteet ==