Ero sivun ”K-vitamiinit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p kh |
||
Rivi 4:
Ihmisillä ja muilla [[Selkärankaiset|selkärankaisilla]] K-vitamiinit ovat [[Koentsyymi|koentsyymeitä]] eli pakollisia apumolekyylejä [[gammaglutamyylikarboksylaasi]]lle. Tämä [[entsyymi]] muuntaa [[Translaatio (biologia)|translaation]] jälkeisesti tiettyjen [[proteiini]]en tiettyjä [[Glutamaatti|glutamaatteja]] [[Γ-karboksiglutamaatti|γ-karboksiglutamaateiksi]]. Tunnetuimmat muutoksen läpikäyvät proteiinit vaikuttavat [[Veren hyytyminen|veren hyytymiseen]]. K-vitamiineja vaaditaan siis muun muassa veren hyytymiseen. Monet [[kasvit]], [[levät]], [[syanobakteerit]], [[bakteerit]], [[arkit]] ja [[sienet]] tuottavat K-vitamiineja, joille ne siis eivät ole vitamiineja. Näissä K-vitamiinit siirtävät elektroneja [[Adenosiinitrifosfaatti|ATP]]:tä tuottavissa [[elektroninsiirtoketju]]issa.<ref name=":14"/>
Fyllokinoni on ihmisten ravinnon yleisin K-vitamiini. Sitä on eniten lehtevissä vihreissä kasviksissa, kuten [[lehtikaali]]ssa, ja toiseksi eniten [[kasviöljy]]issä.<ref name=":10"/> Aineen saatavuus kasviksista on ihmisillä usein huonoa ja usein vain 5–10% kasvisten fyllokinonista imeytyy. Menakinoneja on eniten bakteerikäytetyissä ruuissa, kuten [[juusto]]issa ja [[nattō]]ssa. Lihoissa ja munissa on lähinnä menakinoneja, joskin paljon vähemmän kuin vaikkapa juustoissa, ja ne ovat pääosin MK4:n muodossa. Ruokavalioissa menakinonit kattavat usein määrällisesti alle 20% K-vitamiinisaannista. Ne kuitenkin imeytyvät niitä sisältävistä ruuista usein hyvin, joten oikeasti ne voivat kattaa jopa 50% K-vitamiinisaannista.<ref name=":12"/> Eläimillä [[suolistobakteeri]]t tuottavat menakinoneja, mutta esimerkiksi ihmisillä ne eivät yksin kata K-vitamiinitarvetta.<ref name=":10"/>
K-vitamiinipuutos muun muassa hidastaa veren hyytymistä ja voi vakavana johtaa sisäisiin verenvuotoihin. Puutos on aikuisilla hyvin harvinainen tila. Syynä on vain harvoin liian pieni K-vitamiinisaanti ruuasta, sillä niitä on paljon monissa ruuissa. Puutos johtuu useammin epäsuorista syistä, kuten K-vitamiinien biologisia toimintoja estävän [[varfariini]]n tai muiden mekanismiltaan samanlaisten [[antikoagulantti]]en käytöstä.<ref name=":1"/> Vastasyntyneillä vakava puutos on luonnostaan yleinen ja 5–10 vastasyntyneellä 100 000:sta ilmenee siitä johtuvia verenvuotoja.<ref name=":14"/> Näiden ennaltaehkäisemiseksi Suomessa ja monissa muissa maissa kaikille vastasyntyneille annetaan siksi fyllokinonia lihaspistoksena tai nieltynä pian syntymän jälkeen.<ref name=":14"/><ref name=":17"/><ref name=":18"/>
| |||