Ero sivun ”Päijänne” versioiden välillä

 

Päijänne ulottuu Päijät-Hämeessä [[Padasjoki|Padasjoen]], [[Asikkala]]n ja [[Sysmä]]n kuntien alueelle ja Keski-Suomessa [[Kuhmoinen|Kuhmoisten]], [[Jämsä]]n, [[Joutsa]]n, [[Luhanka|Luhangan]], [[Muurame]]n, [[Toivakka|Toivakan]] ja [[Jyväskylä]]n kuntien alueelle, ennen vuotta 2009 myös [[Korpilahti|Korpilahden]] kunnan ja [[Jyväskylän maalaiskunta|Jyväskylän maalaiskunnan]] ja ennen vuotta 1993 myös [[Säynätsalo]]n kunnan alueelle.

 

== Historia ==

Järviallas, johon Päijänne on muodostunut, on syntynyt, kun [[mannerjäätikkö]] on kuluttanut kalliomurroksia [[Veiksel-jääkausi|viime jääkauden]] aikana. Kun mannerjää jääkauden jälkeen poistui Suomesta, jäi järviallas ensin [[Itämeri|Itämeren]] vedenpinnan alle. [[Maankohoaminen]] nosti kallioperää vedestä ja Päijänteestä tuli Itämereen lahti. Vasta noin 8&nbsp;800 vuotta sitten vuotta sitten, Päijänne kuroutui erilleen Itämerestä ja muodosti oman järven, joka laski aluksi [[Kalajoki (joki)|Kalajokea]] pitkin [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]].<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 5. osa (Mo–Qv) | Sivu = 3332 | Luku = Päijänne | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-01070-0}}</ref> Siihen laski aluksi sekä [[Puula]] että [[Saimaa]], mutta niiden lasku-uomat kääntyivät epätasaisen maankohoamisen johdosta etelään päin. Samoin kävi Päijänteelle, kun [[Heinola]]ssa sijaitseva [[Heinolanharju]] (Jyrängönharju) murtui ja [[Kymijoki]] syntyi noin 6&nbsp;900 vuotta sitten.

 

1830-luvulla Päijänteen pintaa [[järvenlasku|laskettiin]] noin 120 senttimetriä perkaamalla Kalkkistenkoskea. Vuonna 1899 esiintyneen poikkeuksellisen tulvan jälkeen esitettiin tehtäväksi uutta järvenlaskua, mutta sen sijaa suunniteltiinkin Päijänteen vedenpinnan säännöstelyä, joka toteutui vuonna 1964.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesien_kaytto/Saannostely/Saannostellyt_jarvet_ja_joet/Yleistietoa_Kymijoesta|nimeke=Ymparisto > Yleistietoa Kymijoesta|julkaisu=www.ymparisto.fi|viitattu=2019-01-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

 

== Kansallispuisto ==

Päijänteen eteläosassa sijaitsee Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän kuntien alueelle jakaantuva [[Päijänteen kansallispuisto]]. Kansallispuiston ydinalue on [[Kelvenne|Kelventeen]] etelä-pohjoissuuntainen, kahdeksan kilometriä pitkä ja 50–800&nbsp;metriä leveä harjusaari. Kelventeen suojaisat [[laguuni]]lahdet ovat suosittuja veneilykohteita.

 

 

Kymijoen vesistön yhdistämistä uudella kanavalla mereen on suunniteltu pitkään, mutta toistaiseksi hankkeet eivät ole edenneet. Vaihtoehtoina on yhdistäminen Keiteleen kautta niin sanottua Savon kanavaa tai Päijänteen eteläpäästä niin sanottua Mäntyharjun kanavaa Saimaaseen, josta yhteys merelle jatkuisi [[Saimaan kanava]]n kautta. Kolmas vaihtoehto olisi Päijänteen yhdistäminen suoraan Suomenlahteen kanavoimalla Kymijoki.

 

== Veden laatu ==

 

Lupakäytännön tiukkenemisessa oli merkittävä osuus [[Päijänne puhtaaksi]] -kansalaisliikkeellä, joka keräsi 140&nbsp;000 nimen adressin teollisuuden jätevesien tehokkaamman käsittelyn puolesta. Nimilistat luovutettiin [[sisäministeri]] [[Matti Ahde|Matti Ahteelle]] vuonna 1983. [[Korkein hallinto-oikeus]] vahvisti siihen saakka ennätysmäisen ankarat päästörajoitukset vuonna 1985. [[Pääkaupunkiseutu|Pääkaupunkiseudun]] [[juomavesi]] johdetaan Päijänteen eteläpäässä sijaitsevan Asikkalan edustalta [[Päijännetunneli]]a pitkin [[Vantaa]]lle [[Silvolan tekojärvi|Silvolan tekojärveen]].

 

== Matkustajaliikenne ==

{{pääartikkeli|[[Päijänteen matkustajaliikenne]]}}

Laivaliikenne oli Keski-Suomessa tärkeä liikennemuoto vielä 1920-luvulla mutta 1930-luvulla liikenne taantui. Laivayritysten kilpailu johti keskittymiseen. Laivayhtiöiden lopettaessa toimintaansa Päijänteen koko liikenne keskittyi Jyväskylä–Päijänteen Laiva Oy:n käsiin. Säännöllinen liikenne väheni, mutta turistiliikenne piti laivaliikenteen jotenkuten pinnalla. Laivaliikenne sai jatkoajan sodan ja auto- ja polttoainepulan takia. Vuosina 1944–1945 kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet laivoihin. Laivat [[S/S Suomi|Suomi]] ja [[M/S Jyväskylä|Jyväskylä]] hoitivat vuoroliikennettä Jyväskylän ja Lahden välillä ja [[Kaima (laiva)|Kaima]] [[Rutalahti|Rutalahden]], Korpilahden [[Oittila]]n ja Jyväskylän välillä. Laivaliikenne loppui vuonna 1951 ja Jyväskylä–Päijänteen Laiva Oy lopetti toimintansa. Turistimatkailua on kuitenkin jatkettu joka kesä.<ref>Laitinen et al. 1997, s. 34–35 ja 153.</ref>

 

== Katso myös==