Ero sivun ”Viron kieli” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Auktoriteettitunnisteet |
kh |
||
Rivi 28:
== Viron kielen taustasta ja historiasta ==
Virossa on kaksi päämurretta: pohjois- ja eteläviro (jotkut tutkijat pitävät koillista rannikkomurretta, joka monessa suhteessa muistuttaa suomea, kolmantena päämurreryhmänä). Eteläviroa ja (pohjois)viroa on usein pidetty kahtena eri kielenä. Pohjoisen ja etelän välillä on kulkenut vanha syvä heimo- ja kulttuuriraja, vuoteen
Viron kirjakieli, kuten suomenkin, syntyi [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] myötä
Viron itsenäistymisestä 1918 lähtien viron kieli on ollut täysimittainen, kaikilla elämänalueilla toimiva [[kansalliskieli]]. [[Tarton yliopisto]] vironkielistettiin vuonna 1919. Kielen asema säilyi myös [[Neuvostoliitto|neuvostoajan]] venäläistämispaineista huolimatta.
Rivi 38:
Viron kieleen voimakkaimmin vaikuttanut kieli on [[saksan kieli|saksa]], Baltian hallinto- ja ensisijainen kulttuurikieli jopa 1900-luvun alkuun saakka. Jonkin verran vaikutteita viro on saanut myös [[venäjän kieli|venäjästä]], kansallisen heräämisen ajoista alkaen myös suomen kielestä. Naapurikieli [[latvian kieli|latvia]] on vaikuttanut lähinnä viron eteläisimpiin murteisiin.
Viron kirjakielen ohjeistuksena on ''Eesti õigekeelsussõnaraamat ÕS 2006''. Laajin yksikielinen sanakirja on ''[[Eesti kirjakeele seletussõnaraamat]]'' (
== Äännejärjestelmä ==
[[Tiedosto:Eesti tähestik.svg|
Viron kielen [[vokaali]]järjestelmään kuuluu suomen kielessäkin esiintyvien kahdeksan vokaalin a, e, i, o, u, ü (sama äänne kuin suomen y), ä, ö lisäksi puolisuppea illabiaalinen keskivokaali õ, joka ääntyy /ɤ/ (suunnilleen kuin kieli olisi u- ja huulet e-asennossa). Osa virolaisista ääntää õ:n tilalle ö:n. ([[Saarenmaa]]n murteessa õ-äännettä ei ole, toisaalta [[Hiidenmaa]]n murteessa ei ole ö:tä, vaan se korvataan õ:llä). Vokaalit voivat esiintyä lyhyinä tai pitkinä pääpainollisessa tavussa, ja muodostaa keskenään [[diftongi|diftongeja]], joita virossa esiintyy 28, yhteensä 36 vierassanojen diftongit mukaan lukien. Silmiinpistävä ero suomeen verrattuna on, etteivät painollisen tavun pitkät e, o ja ö ole suomen tavoin diftongioituneet, vaan säilyneet pitkinä (viron ''Soome teetööd'' pro suomen ''Suomen tietyöt'').
|