Ero sivun ”Paavo Väyrynen (laulaja)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätietoa KS:n jutusta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
'''Paavo Väyrynen''' (s. [[1898]] [[Keuruu]]<ref name="ks280318">{{Verkkoviite | Osoite = https://kouvolansanomat.fi/uutiset/kulttuuri-ja-viihde/5aba6863-df6b-4f41-af63-3668e3cefb81 | Nimeke = Arkkiveisut olivat sisällissodan punkkia — Yksi tuotteliaimmista viisunikkareista oli huonomaineinen Paavo Väyrynen | Tekijä = Tieaho, Matti | Julkaisija = Kouvolan Sanomat | Ajankohta = 28.3.2018 | Viitattu = 9.4.2018}}</ref>) oli suomalainen [[arkkiveisu]]jen julkaisija ja esittäjä.<ref name="suodenjoki">{{Verkkoviite | Osoite = https://aaniaalhaalta.wordpress.com/2016/03/07/sydansurujen-tulkki-paavo-vayrynen | Nimeke = Sydänsurujen tulkki Paavo Väyrynen | Tekijä = Suodenjoki, Sami | Sivusto = Ääniä alhaalta -blogi | Ajankohta = 7.3.2016 | Viitattu = 18.4.2017}}</ref> Hän esiintyi myös taiteilijanimellä ”Kilu-Kalle”.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kilu-Kalle (Paavo Väyrynen) antaa humoristilaulajaiset | Julkaisu = Uusi Aika | Ajankohta = 9.10.1919 | Sivut = 1 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1330501?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 18.4.2017}}</ref> Väyrynen oli yksi aikakautensa tuotteliaimpia arkkiviisujen tekijöitä. Hänen sanoituksensa olivat yleensä kulkuri- ja rakkausteemaisia.<ref name="ks280318"/>
 
VayrysenVäyrysen uran aktiivisin vaihe ajoittui [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikaan ja [[Suomen itsenäistyminen]] jälkeisiin kolmeen ensimmäiseen vuoteen. Keväällä 1917 Väyrynen joutui tekijänoikeuskiistaan [[J. Alfred Tanner]]in kanssa, koska Väyrynen oli julkaissut Tannerin lauluja omissa vihkoissaan ilman lupaa. Osa lauluista oli sellaisia, joita Tanner oli esittänyt vain [[iltamat|iltamissa]] ja yleisötilaisuuksissa, eli Väyrynen oli luultavasti opetellut laulut korvakuulolta ja julkaissut myöhemmin painettuina.<ref name="suodenjoki"/> Tanner ja hänen lahtelainen kustantajansa August Kanerva pyysivät lehti-ilmoituksessa yleisöä ”karttamaan Paavo Väyrysen virheellisiä jäljennöksiä”.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Myynti-ilmoitus | Julkaisu = Eteenpäin | Ajankohta = 21.4.1917 | Sivut = 4 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/794239?page=4 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 18.4.2017}}</ref>
 
Maaseudulla ahkerasti kiertänyt Väyrynen vaikutti [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] aikana [[Helsinki|Helsingissä]]. [[Suomen Punainen Kaarti|Punakaartiin]] liittynyt Väyrynen joutui kaupungin [[Helsingin taistelu|valtauksen]] jälkeen [[Suomenlinnan vankileiri]]lle, jossa hän vietti lähes koko kesän 1918. Sodan jälkeen [[Vaasa]]ssa asuneen Väyrysen ura päättyi marraskuussa 1920, jolloin hän puukotti kimppuunsa käynyttä miestä ollessaan esiintymässä [[Karijoki|Karijoen]] työväentalolla. Hyökkääjiä oli useita, joista yksi sai iskuja Väyrysen puukosta ja kuoli.<ref name="ks280318"/><ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Karijoen murha | Julkaisu = Vapaa Sana | Ajankohta = 1.12.1920 | Sivut = 3 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1339799?page=3 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 18.4.2017}}</ref>