Ero sivun ”Isaac Newton” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
läpikäyntiä
linkki pois
Rivi 24:
}}
 
[[Sir]] '''Isaac Newton''' [[Royal Societyn puheenjohtaja|PRS]], [[Royal Societyn jäsen|FRS]] ([[juliaaninen kalenteri|juliaanisen kalenterin]] mukaan [[25. joulukuuta]] [[1642]] – [[20. maaliskuuta]] [[1726]], [[gregoriaaninen kalenteri|gregoriaanisen kalenterin]] mukaan [[4. tammikuuta]] [[1643]] – [[31. maaliskuuta]] [[1727]]) oli englantilainen [[fyysikko]], [[matemaatikko]], [[tähtitieteilijä]], [[alkemia|alkemisti]] ja [[filosofi]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Carl | Nimeke=[[Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osa II]] | Selite=Luku 19 | Suomentaja=Kimmo Pietiläinen | Julkaisija=Art House | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-884-158-6}}</ref> Newton loi perustan [[klassinen mekaniikka|klassiselle mekaniikalle]] teoksessaan ''[[Philosophiae Naturalis Principia Mathematica]]'' vuonna [[1687]]. ''Principiassa'' Newton esitteli [[painovoima]]- ja [[Newtonin liikelait|liikelakinsa]]. ''Principiaa'' pidetään Keplerin 1600-luvun alussa aloittaman tieteellisen vallankumouksen kohokohtana. Newtonia pidetään [[Gottfried Leibniz]]in ohella [[differentiaali- ja integraalilaskenta|differentiaali- ja integraalilaskennan]] keksijänä.
 
Newtonia pidetään myös modernin optiikan kehittäjänä. Hän huomasi, että valkoinen valo koostuu useista eri väreistä eli eri aallonpituuksista, jotka taittuvat eri tavalla [[prisma (optiikka)|prismassa]] ja synnyttävät [[spektri]]n. Hän myös ymmärsi, että spektri voitiin koota uudelleen valkoiseksi valoksi toisella prismalla. Newton loi empiirisen [[Newtonin jäähtymislaki|jäähtymislain]] sekä tutki äänen nopeutta. Newton keksi myös oman version [[peilikaukoputki|peilikaukoputkesta]] huomattuaan linssien aiheuttavan [[väriaberraatio]]ta, joka oli vältettävissä peileillä.