Ero sivun ”Rasistikortti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p sis. linkki
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Korjattava|Pitäisi olla suomenkielinen lähde sille, että tällainen termi on yleensä käytössä.}}
'''Rasistikortin''' eli '''rasismikortin''' käyttö tarkoittaa aiheetonta rasismisyytöstä, esimerkiksi pyrkimystä leimata [[etninen vähemmistö|etnisistä vähemmistöistä]] epäsuotuisia väitteitä esittävä henkilö [[rasismi|rasistiksi]] riippumatta väitteiden asiasisällöstä tai henkilön motiiveista.
 
Rasistikorttia esiintyy kahdella eri tavalla. Ensimmäinen ja yleisin tapa on, että henkilö syyttää toista rasistiksi, jotta saisi itselleen jonkinlaista etua. Esimerkkinä voi mainita [[O.J. Simpson]]in oikeudenkäynnin, jossa kriitikot väittivät puolustuksen käyttävän rasistikorttia ("''playing the race card''")<ref>http://usatoday30.usatoday.com/news/opinion/columnist/wickham/2005-04-04-cochran-legacy_x.htm</ref>, kun se yritti esittää [[Mark Fuhrman]]in rasistina. Näin Fuhrmanin uskottavuus todistajana tummaihoista Simpsonia vastaan asetettiin kyseenalaiseksi.
 
[[Kunniaväkivalta|Kunniaväkivallan]] uhreja auttavan GAPF-järjestön perustaja, Irakista kunniaväkivaltaa paennut [[Sara Mohammad]] sanoo, ettei rasismikorttia ja [[islamofobia]]korttia pidä hyväksyä. Niiden vuoksi ennen Ruotsissa oli vaikea käsitellä kunniaväkivaltaa ja -vallankäyttöä, koska monet etniset ja uskonnolliset ryhmät loukkaantuivat siitä niin herkästi ja väittivät sen olevan vain osa [[lähisuhdeväkivalta]]a. Poliitikotkin pelkäsivät leimautumista rasisteiksi. Siksi ongelma pidettiin piilossa, mutta 2010-luvun lopulla tilanne oli jo monella tapaa parempi kuin Suomessa.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006224512.html|nimeke=Veli pakotti Sara Mohammadin aseella uhaten naimisiin, nyt tämä neuvoo Ruotsista käsin Suomea: ”Rasismi­korttia ei pidä hyväksyä”|ajankohta=2.9.2019|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
Kesällä 2014 Suomessa [[ulkomaalaistaustainen]] mies tuomittiin sakkoihin kunnianloukkauksesta tämän haukuttua suomalaista pysäköintitarkastajaa rasistiksi.<ref>[http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/oikeus-rasistiksi-haukkuminen-oli-kunnianloukkaus/3512916 MTV.fi − Oikeus: Rasistiksi haukkuminen oli kunnianloukkaus]</ref>
 
==Esimerkkejä==
Lieksassa vanhemmat valittivat somalityöntekijöitä käyttävän koulukyytiyrityksen turvallisuusrikkeistä ja kuljettajien kielitaidosta. Yrityksestä tehtiin rikosilmoituksia ja selvityspyyntöjä. Katsastamattomalla autolla ajaminen sekä ajopiirturin ja alkolukon todistuksen puuttuminen ylsivät ainakin syyteharkintaan. Yrittäjän mukaan kyse oli vain rasismista. Vanhemman mukaan tämä rasismikortin käyttö oli perusteetonta.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-7620669|nimeke=Maahanmuuttajia koulutaksikuskeiksi palkannut yrittäjä vaikeuksissa Lieksassa: Vanhemmat syyttävät yrittäjää "rasismikortin käyttämisestä"|ajankohta=12.11.2014|julkaisu=Yle Uutiset}}</ref>
 
Portsarit, vartijat, poliisit ja muut kertovat usein aiheettomasta rasistikortin käytöstä. Esimerkiksi elokuussa 2012 [[ulkomaalaistaustainen]] mies nimitteli pysäköinnintarkastajia rasisteiksi, kun nämä kirjoittivat pysäköintivirhemaksua toiselle ulkomaalaistaustaiselle, vaikka tausta ei vaikuttanut virhemaksun kirjoittamiseen. Mies sai sakkoja kunnianloukkauksesta.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/rasismikortti-jai-kateen/6283126|nimeke=Rasistikortti jää käteen|ajankohta=8.7.2014|julkaisu=MTV Uutiset}}</ref><ref>[http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/oikeus-rasistiksi-haukkuminen-oli-kunnianloukkaus/3512916 MTV.fi − Oikeus: Rasistiksi haukkuminen oli kunnianloukkaus]</ref>
 
== Katso myös ==