Ero sivun ”Hevossalmi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w-fix |
|||
Rivi 46:
Hevossalmen sijainti tärkeänä kulkuväylänä ja satama-alueena vaikutti sen säännönmukaiseen ilmaantumiseen myös uuden ajan historiallisissa tapahtumissa. Hevossalmen läpi kulkenut saaristoreitti oli vilkkaassa käytössä muun muassa 1700-luvulla. Venäläiset käyttivät tuolloin Hevossalmen väylää liikkuessaan Helsingin alueella niin [[Suuri Pohjan sota|suuressa Pohjan sodassa]], [[pikkuviha]]ssa kuin rauhan ajan liikenteessäkin. 1800-luvun sotaisina vuosina, [[Krimin sota|Krimin sodan]] eli itämaisen sodan aikana, jota Suomessa nimitetään myös [[Oolannin sota|Oolannin sodaksi]], vuosina 1854-56 ainut kulkukelpoinen meriväylä Helsinkiin oli avoinna Hevossalmesta. Muut oli suljettu. Vastaavia sulkujärjestelyjä käytettiin myös 1800-luvun loppupuolen Venäjän [[Balkan]]in ja [[Afganistan]]in sotien aikana, jolloin [[Viapori]]ssa ja sen Santahaminassa oli liikekannallepano.
Englantilais-ranskalainen laivasto-osasto yritti Krimin sodassa Hevossalmen väylän kautta Helsinkiin siinä onnistumatta. Venäläiset olivat linnoittaneet tykistöään Hevossalmeen johtavan meriväylän varsille: kolme patteria Santahaminassa, kaksi patteria Jollaksen [[Matosaari|Matosaaressa]], yksi patteri Santahaminan Lehmäsaaressa, yksi patteri Santahaminan Teerisaaressa ja yksi patteri Kruunuvuorenselän itäreunan [[Vasikkasaari (Helsinki)|Vasikkasaaressa]]. Yhteensä noin neljäkymmentä 6 tai 8 tuuman mörssäriä ja kanuunaa osoitti Hevossalmen väylälle.
Hevossalmen väylän pattereita uudistettiin Afganistanin sodan aikana 1880-luvulla ja 1900-luvun alussa. Ensimmäisen maailmansodan ensimmäisinä vuosina 1914-16 Hevossalmen väylän varressa oli neljä linnoitustykistöpatteria.
| |||