Ero sivun ”Jalostus (biologia)” versioiden välillä

3) Haploidiajalostus: Kasvatetaan kasvin hedelmöittymättömästä munasolusta kasvi, jolloin kasvilla on vain puolet sen normaalista kromosomimäärästä. Kun kasvia sitten käsitellään esimerkiksi kolkisiinillä saadaan sen kromosomiluku kaksinkertaistettua ja täten normalisoitua. Tällä tavoin kasviyksilön koko genomi[[perimä]] on [[homotsygootti|homotsygootti]] ja haluttu puhdas linja saavutetaan nopeammin kuin perinteisellä kasvinjalostuksella (valinta- ja risteytysjalostus).

4) Polyploidiajalostus. Polyploidiajalostuksessa kasvin genomiperimä moninkertaistetaan esim. kolkkisiinikäsittelyllä. Suomessa esim. puna-apilasta on olemassa tetraploideja lajikkeita, joilla on kaksinkertainen määrä kromosomeja.

5) [[Mutaatiojalostus]]: solukkoviljelmään tai kasvin siemeniin aiheutetaan mutaatio säteilyttämällä tai kemikaaleilla. Valitaan viljelmästä yksilöt, joille mutaatio on tuottanut haluttuja ominaisuuksia, ja käytetään niitä jatkojalostuksessa.

6) Hybridijalostus. Hybridijalostuksessa kaksi puhdasta linjaa risteytetään. Hybridilajikkeissa esiintyy heterosis-ilmiö. Ne ovat yleensä satoisampia tai muilta ominaisuuksiltaan parempia kuin vanhempansa ja tavalliset lajikkeet. Jalostusprosessi on monimutkainen ja vaatii lukuisien eri kombinaatioiden tutkimisen. Hybridijalostus alkoi ensin maissilla, jolla emi- ja hedekukinnot ovat erikseen. Nykyään jalostuksessa käytetään hedesteriilejä linjoja, jotka eivät tuota siitepölyä ja restorer-linjoja, jotka palauttavat fertiiliydenlisääntymiskykyisyyden. Hybridilajikkeen ominaisuudet säilyvät vain yhden sukupolven ja kylvösiementä on tuotettava koko ajan uudestaan. Joillakin kasvilajeilla lajikkeet ovat pääsääntöisesti hybridilajikkeita esim. maisilla. Suomessa on viljelyssä mm hybridiruislajikkeita. Hybridihaapa on tuotettu kahden eri haapalajin risteymänä. Hybridijalostusta käytetään siipikarjan tuotannon elänaineksen jalostuksessa.

7) Geenimanipulaatiot ja geeninsiirrot. Geenimanipulaatiossa muutetaan keinotekoisesti geenin rakennetta. Geeninsiirrossa kasviin tai eläimeen tuodaan keinotekoisesti toisen lajin geeni. Siirtogeeninen kasvilajike on johdettu lajike, jossa suurin osa genomistaperimästä jää ennalleen. Siirtogeenisiä lajikkeita koskee vain osittainen kasvinjalostajan oikeus, koska ne ovat suurelta osalta emolajikkeensa kaltaisia, niihin on tuotu vain jokin yksittäinen uusi ominaisuus. Geeninsiirrot eivät korvaa perinteisiä jalostusmenetelmiä.