Avaa päävalikko

Muutokset

7 merkkiä lisätty ,  3 kuukautta sitten
Eurooppalaisten 1400- ja 1500-luvuilla tekemien suurten [[löytöretki]]en tärkeimpänä tavoitteena oli löytää meritie Euroopasta Itä-Aasiaan. Sitä yritti myös [[Kristoffer Kolumbus|Kolumbus]], joka vuonna [[1492]] luulikin päässeensä perille. Kun Amerikka sittemmin osoittautui eri mantereeksi, monet merenkulkijat yrittivät etsiä mantereen poikki johtavaa salmea tai kiertoreittiä sen pohjoispuolitse.
 
Ensimmäisenä Pohjois-Amerikan poikki johtavaa salmea etsi [[Giovanni Caboto]] (John Cabot) jo vuonna 1498, vain muutamaa vuotta Kolumbuksen ensimmäisen matkan jälkeen. Sellaista etsi vuonna 1524 myös [[Giovanni da Verrazzano]], joka ensimmäisenä eurooppalaisena kävi [[Hudson (joki)|Hudson]]joen suulla, nykyisen [[New York]]in paikalla. Vielä paljon myöhemminkin Pohjois-Amerikan [[suuret järvet|suuria järviä]] tutkittiin siinä toivossa, että niillä olisi kaksi laskujokea, toinen [[Atlantti]]in ja toinen [[Tyynimeri|Tyyneenmereen]], siten että mantereen poikki voitaisiin kulkea laivoilla.<ref name="Wilford">John Noble Wilford: The Mapmakers, the Story of the Great Pioneers in Cartography from Antiquity to Space Age, s. 140-142, Vintage Books, Random House 1982, ISBN 0-394-75303-8</ref>
 
Kun mantereen poikki johtavan salmen olemassaolosta ei voitu olla varmoja, yrittivät varsinkin monet englantilaiset merenkulkijat kiertää mantereen sen pohjoisrannikkoa pitkin. Monet Pohjois-Amerikan, varsinkin [[Kanada]]n pohjoisosien saaret, salmet ja lahdet ovatkin saaneet nimensä Luoteisväylän varhaisten etsijöiden mukaan. He kaikki joutuivat kuitenkin joko kääntymään takaisin tai saivat surmansa matkalla. Huomattavimpia heistä ovat:
 
== Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja kaupallinen merenkulku ==
<gallery mode="packed" heights="210px">
Northwest Passage 09-08-13.jpg| Luoteisväylän merialueen läpi johtava väylä on loppukesäisin kasvavasti jäätön. Kuva 1: 9. elokuuta 2013.
A Nearly Ice-Free Northwest Passage vir 2016222 lrg.jpg| Kuva 2: 9. elokuuta 2016.
Syyskuussa 2007 julkaistujen [[Euroopan avaruusjärjestö]]n tutkimusten mukaan Luoteisväylä on muuttunut jään sulamisen ansiosta täysin purjehduskelpoiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Euroopan ja Aasia välinen Luoteisväylä ensi kertaa purjehduskelpoinen| Osoite = http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/vasen/id69857.html| Julkaisija = Yle Uutiset| Viitattu = 14.9.2007 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Satellites witness lowest Arctic ice coverage in history| Osoite = http://www.esa.int/esaCP/SEMYTC13J6F_index_0.html| Julkaisija = ESA| Viitattu = 14.9.2007| Kieli = {{en}}}}</ref> Säätilanteista riippuen väylää pystytään käyttämään noin kaksi kuukautta vuodessa.<ref name=yle>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/luoteisvaylan_avannut_nordic_orion_saapuu_porin_satamaan/6874171| Nimeke = Luoteisväylän avannut Nordic Orion saapuu Porin satamaan | Ajankohta = 10.10.2013 | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 10.10.2013}}</ref>
 
Ensimmäinen luoteisväylää pitkin kulkenut rahtialus oli [[tanska]]lainen [[Panama]]n lipun alla purjehtiva [[Nordic Orion]], joka syys-lokakuussa 2013 kuljetti hiililastin [[Kanada]]n [[Vancouver]]ista [[Pori]]n [[Tahkoluodon satama]]an. Alus lähti matkalleen 6. syyskuuta ja saapui perille 10. lokakuuta. Matka luoteisväylän kautta oli noin 2 000 kilometriä lyhyempi kuin normaali reitti [[Panaman kanava]]n kautta. Polttoainekuluissa 225 metriä pitkä alus säästi noin 60 000 euroa. Lisäksi Nordic Orion pystyi ottamaan 25 % enemmän lastia kuin alhaisemman kulkusyvyyden omaavan Panaman kanavan kautta kulkiessaan.<ref name=yle/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194844879425/artikkeli/nordic+orionin+reissu+saasti+80+000+dollaria+seuraa+aluksen+saapumista+tahkoluotoon.html | Nimeke = Nordic Orionin reissu säästi 80&nbsp;000 dollaria | Ajankohta = 10.10.2013 | Julkaisija = Satakunnan Kansa | Viitattu = 10.10.2013}}</ref>
 
Luoteisväylän avaaminen kaupalliselle liikenteelle on herättänyt myös runsaasti kritiikkiä. Muun muassa norjalainen ympäristöjärjestö [[Bellona (järjestö)|Bellona]] sekä Kanadan viranomaiset pitävät väylällä liikennöintiä erittäin riskialttiina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bellona.org/articles/articles_2013/northwestpassage_crossing| Nimeke = Second ever cargo crossing of Northwest Passage overflows with environmental dangers | Ajankohta = 25.9.2013 | Julkaisija = Bellona | Viitattu = 11.10.2013| Kieli = {{en}}}}</ref> Luoteisväylän reitti on osittain erittäin matala ja lisäksi alueella on runsaasti [[jäävuori]]a. Myös jäävahvistetut alukset, kuten [[M/S Explorer]] vuonna 2007, ovat uponneet törmättyään jäävuoreen. Kanadan viranomaisten mukaan maan pelastus- ja öljyntorjuntavalmiudet arktisilla vesillä ovat huonot, esimerkiksi pelastushelikoptereiden matka luoteisväylän reitille kestää yli vuorokauden. Väylän varrella ei myöskään ole yhtään satamaa, jonne alukset voisivat hakeutua mahdollisten teknisten ongelmien tai alueella raivoavien myrskyjen vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theglobeandmail.com/commentary/canadas-arctic-nightmare-just-came-true-the-northwest-passage-is-commercial/article14432440/ | Nimeke = Canada’s Arctic nightmare just came true: The Northwest Passage is commercial | Ajankohta = 20.9.2013 | Julkaisija = The Globe and Mail | Viitattu = 11.10.2013| Kieli = {{en}}}}</ref>
Rekisteröitymätön käyttäjä