Ero sivun ”Autiokirkko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 4:
== Autiokirkot Suomessa ==
Kirkot jäivät usein autiokirkoiksi nykyajan mukavuuksilla, kuten lämmityksellä, varustettujen ja myös tilavampien uusien kirkkojen rakentamisen myötä. Koska purkamiselta säästyneisiin, mutta käytöstä hylättyihin puukirkkoihin ei ole lisätty lämmityslaitteita, niiden sisätilat ovat säilyneet alkuperäisessä asussa. Kirkonrakentajien tekemät usein taidokkaat rakenteet ja yksityiskohdat ovat näkyvissä. Suurin osa autiokirkoista on seurakuntien omistuksessa. Joitakin autiokirkkoja käytetään kesäkirkkoina ja erityisesti vihkikirkkoina, ja useat ovat kesäisin auki tutustumista varten. Joissakin autiokirkoissa pidetään myös jouluaamun jumalanpalvelus
[[Suomen ympäristöministeriö|Ympäristöministeriö]]n ja [[museovirasto]]n ylläpitämällä sivustolla on lueteltu 39 suomalaista autiokirkkoa.<ref name=rakperinto/> Keskiaikaisia autiokirkkoja on seitsemän, joista [[Sipoon vanha kirkko|Sipoossa]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20150924084658/http://www.rakennusperinto.fi/news/Uutiset_2007/fi_FI/Sipoonjaahalli/ | Nimeke = KHO sallii jäähallin rakentamisen Sipoon kirkkomaisemaan | Ajankohta = 9.2.2007 | Julkaisija = Ympäristöministeriö, museovirasto et. al| Viitattu = 15.2.2015 }}</ref> ja [[Keminmaan vanha kirkko|Keminmaalla]] keskiaikainen kivikirkko ja uudempi kirkko sijaitsevat samassa avoimessa kulttuurimaisemassa sen historiallisina maamerkkeinä. Tunnettu on myös tuhopolton jälkeen kunnostettu [[Tyrvään Pyhän Olavin kirkko]]. Tunnetuimpia puisia autiokirkkoja ovat [[Pyhämaan uhrikirkko]] Uudessakaupungissa, [[Paltaniemen kuvakirkko]] Kajaanissa, Unescon maailmanperintöluettelon otettu [[Petäjäveden vanha kirkko]] ja ”kristikansan suurin puukirkko” [[Kerimäen kirkko|Kerimäellä]].<ref name=rakperinto/>
| |||