Ero sivun ”Ulpukka” versioiden välillä

178 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(→‎Aiheesta muualla: Päivitin ja lisäilin linkkejä.)
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
== Lajikuvaus ==
[[Tiedosto:Nuphar lutea2 ies.jpg|220px|thumb|vasen|Ulpukan kukinto, keskellä emin luottilevy.]]
Ulpukan [[juurakko]]Tiedosto:Nuphar onlutea vaakasuora,frucht.jpeg|220px|thumb|vasen|Ulpukan pitkähkö"kärsämäisiä" ja 3–7 cm paksuhedelmiä. [[Lehti (kasvitiede)|Lehdet]] ovat korvakkeettomia ja niiden ruotien kaikki ilmaontelot ovat samankokoisia. Uposlehtien lapa on pyöreähkö ja kurttuinen. Kelluslehtien ruoti on litteähkön kolmikulmainen. Lehtien lapa on pitkänpyöreä, kooltaan 13–30 x 8–20 cm, kalju ja molemmin puolin vaaleanvihreä. Lehtilavan suonet ovat näennäisen halkihaaraisia ja päättyvät lehtilaitaan. [[Kukka]] on keltainen, pallomainen ja 4–6 cm leveä. Verhiö on viisi tai joskus harvoin kuusilehtinen. Ulommat verholehdet ovat ulkopinnalta vihreitä, sisemmät molemmin puolin keltaisia. Terälehtiä on 15–20 kappaletta ja ne ovat noin kolmasosa verholehtien pituudesta. [[Emi]]n sikiäin on kehänpäällinen. Emin "kärsämäinen" luottilevy on väriltään keltainen, 7–13 mm leveä, pyöreä ja pyöreäreunainen. Luottisäteitä on 12–20 kappaletta, mutta ne eivät ulotu luottilevyn reunaan saakka ja eivät ole koholla sen pinnasta. Suomessa ulpukka kukkii kesä-elokuussa. Hedelmä kypsyy vedenpinnalla ja sen sisällä on 4–5 mm pitkiä siemeniä.<ref>Retkeilykasvio 1998, 64–65.</ref> Kukinto tuoksuu uutena makealta ja hieman pistävältä, vanhenevana hieman mädältä. Ulpukan lehdet kestävät virtausta paremmin kuin lumpeen.<ref>http://www.koulut.nokiankaupunki.fi/ahaa/Luonto/Rastit/Ulpukka.htm</ref> Toisin kuin lumme, ulpukka pärjää hiljalleen virtaavissakin vesissä.<ref>Lasse J. Laine: Suomen luonto-opas, s. 8</ref>
[[Tiedosto:Nuphar lutea frucht.jpeg|220px|thumb|vasen|Ulpukan "kärsämäisiä" hedelmiä.]]
[[Tiedosto:Nuphar lutea 001.JPG|220px|thumb|vasen|Ulpukan kelluslehtiä.]]
 
Ulpukan [[juurakko]] on vaakasuora, pitkähkö ja 3–7 cm paksu. [[Lehti (kasvitiede)|Lehdet]] ovat korvakkeettomia ja niiden ruotien kaikki ilmaontelot ovat samankokoisia. Uposlehtien lapa on pyöreähkö ja kurttuinen. Kelluslehtien ruoti on litteähkön kolmikulmainen. Lehtien lapa on pitkänpyöreä, kooltaan 13–30 x 8–20 cm, kalju ja molemmin puolin vaaleanvihreä. Lehtilavan suonet ovat näennäisen halkihaaraisia ja päättyvät lehtilaitaan. [[Kukka]] on keltainen, pallomainen ja 4–6 cm leveä. Verhiö on viisi tai joskus harvoin kuusilehtinen. Ulommat verholehdet ovat ulkopinnalta vihreitä, sisemmät molemmin puolin keltaisia. Terälehtiä on 15–20 kappaletta ja ne ovat noin kolmasosa verholehtien pituudesta. [[Emi]]n sikiäin on kehänpäällinen. Emin "kärsämäinen" luottilevy on väriltään keltainen, 7–13 mm leveä, pyöreä ja pyöreäreunainen. Luottisäteitä on 12–20 kappaletta, mutta ne eivät ulotu luottilevyn reunaan saakka ja eivät ole koholla sen pinnasta. Suomessa ulpukka kukkii kesä-elokuussa. Hedelmä kypsyy vedenpinnalla ja sen sisällä on 4–5 mm pitkiä siemeniä.<ref>Retkeilykasvio 1998, 64–65.</ref> Kukinto tuoksuu uutena makealta ja hieman pistävältä, vanhenevana hieman mädältä. Ulpukan lehdet kestävät virtausta paremmin kuin lumpeen.<ref>http://www.koulut.nokiankaupunki.fi/ahaa/Luonto/Rastit/Ulpukka.htm</ref> Toisin kuin lumme, ulpukka pärjää hiljalleen virtaavissakin vesissä.<ref>Lasse J. Laine: Suomen luonto-opas, s. 8</ref>
 
Ulpukka muistuttaa paljon toista Suomessa tavattavaa ulpukkalajia, pienikokoisempaa [[konnanulpukka]]a (''N. pumila''). Lajit risteytyvät helposti keskenään. Risteymä tunnetaan nimellä pohjanulpukka (''N. lutea'' x ''pumila''), ja se on varsinkin Pohjois-Suomessa jopa kantalajejaan yleisempi.<ref name="RETKEILYKASVIO"/><ref>Oulun kasvit 2005, s. 76.</ref>
Rekisteröitymätön käyttäjä