Ero sivun ”Hyvinvointivaltio” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 143.51.115.130) ja palautettiin versio 18084761, jonka on tehnyt Crt
Rivi 23:
[[Preussi]]ssa ja [[Saksi]]ssa rakennettiin hyvinvointivaltiota jo 1840-luvulla. Saksassa luotiin 1800-luvun lopulla [[Otto von Bismarck]]in johdolla vieläkin yleisesti käytössä olevia hyvinvointivaltion elementtejä kuten sosiaalivakuutus. Hyvinvointivaltio on paternalistista politiikkaa, jolla oli liike-elämän tuki ja jolla yritettiin voittaa työväenluokan tuki. [[Britannia]]ssa modernin hyvinvointivaltion rakentaminen alkoi vuonna 1908 vanhuuseläkkeen perustamisella.<ref>[https://www.boundless.com/political-science/social-policy/the-welfare-state/the-history-of-the-welfare-state/ The History of the Welfare State] ''Boundless.com''</ref> 1800-luvun lopulla [[klassinen liberalismi]] ja sen suosima vapaa [[markkinatalous]] menettivät suosiotaan ja [[Reformismi|sosiaalireformismi]] alkoi toteuttaa hyvinvointivaltiota.<ref>[http://www.lewrockwell.com/2001/01/gregory-bresiger/the-birth-of-social-security-and-the-american-welfare-state-the-revolution-of-1935-america-turns-away-from-classical-liberalism/ The Birth of Social Security and the American Welfare State The Revolution of 1935 – America Turns Away from Classical Liberalism] {{404}}</ref> 1930-luvulla monissa Euroopan maissa ja Amerikassa perustettiin [[kansaneläke]]laitoksia ja [[lapsilisä]]t. Modernin hyvinvointivaltion taloustieteellinen pohja perustuu keskeisesti [[William Beveridge]]n raporttiin, joka ilmestyi vuonna 1942. Anglikaaninen arkkipiispa William Temple kirjoitti kirjan Christianity and the Social Order vuonna 1942 ja teki suosituksi sanan "welfare state", joka esitti sodanaikaisen Britannian hyvinvointivaltion [[natsi]]-[[Saksa]]n sodankäyntivaltion (warfare state) vastakohtana.<ref> Megginson, William L.; Jeffry M. Netter (June 2001). "From State to Market: A Survey of Empirical Studies on Privatization" [http://faculty-staff.ou.edu/M/William.L.Megginson-1/prvsvpapJLE.pdf verkkoversio]. Journal of Economic Literature 39 (2): 321–389. doi:10.1257/jel.39.2.321. ISSN 0022-0515</ref> Joidenkin mielestä Natsi-Saksakin tosin oli hyvinvointivaltio.<ref>[http://www.amazon.com/Hitlers-Beneficiaries-Plunder-Racial-Welfare/dp/0805087265 Hitler's Beneficiaries: Plunder, Racial War, and the Nazi Welfare State] by Götz Aly</ref> Hyvinvointivaltion tavoite on köyhyyden ja suurten sosiaalisten eriarvoisuuksien poistaminen. Beveridgen mallin mukaisesti Iso-Britannia oli maailman ensimmäisiä hyvinvointivaltiokokeiluja.
 
Tämä on lähdekritiikkitesti. Suomessa hyvinvointivaltion laajenemista voidaan kuvata kuntien tehtävien lisääntymisenä. Turvaverkkojen laajentaminen sai vauhtia 1960-luvulla, ja erityisesti 1970-luvulla säädettiin kunnille monia uusia velvoitteita. Vuonna 1930 kunnilla oli 40 lakisääteistä tehtävää, vuonna 1970 niitä oli 114 ja 2010-luvulla yli 500. Näiden kustannukset ovat kohonneet noin 72 miljardiin euroon.<ref name="sk">{{Lehtiviite | Tekijä = Ville Pernaa| Otsikko = Rahalla rakennettu| Julkaisu = Suomen Kuvalehti| Ajankohta = 2013 | Numero = 10| Sivut = 32-39| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otavamedia| Issn = 0039-5552| Viitattu = }}</ref>
 
==Ideologiat ja hyvinvointivaltio==