Versio 8. elokuuta 2019 kello 15.36 muokkaa Anr (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, ylläpitäjät 155 101 muokkausta →‎Aiheesta muualla: linkki arkistosta (archive.org) ← Vanhempi muutos		Versio 27. elokuuta 2019 kello 20.41 muokkaa kumoa Mikko Paananen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 62 813 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 7: Varhaiset tietokonepäätteet [[1960-luku\|1960-luvun]] puolivälissä olivat usein [[kaukokirjoitin]]laitteita eli käytännössä paperille tulostavia [[sähkökirjoituskone]]ita, joissa oli kaksisuuntainen dataliitäntä tietokoneeseen.<ref name="columbiaedu" /> [[1970-luku\|1970-luvulla]] tuli käyttöön myös niin sanottuja näyttöpäätteitä, joissa teksti tulostui paperin sijaan [[kuvaputkinäyttö\|kuvaputkinäytölle]].<ref name="columbiaedu" /> Ehkä nimeltä tunnetuin näyttöpääte on [[Digital Equipment Corporation]]in [[VT100]]. Muita päätteiden valmistajia olivat muun muassa [[IBM]], [[Wyse]], [[Data General]] ja [[Televideo]]. Nykyisin käytetään fyysisten tekstipäätteiden sijaan yleensä niin sanottuja [[pääteohjelma\|pääteohjelmia]], jotka emuloivat päätelaitetta. Useat [[etäkäyttö]]ohjelmat sisältävät pääte-emulaattorin. Tekstipohjaisten päätteiden lisäksi on myös graafisia päätteitä kuten [[X Window System\|X11]]-protokollaa käyttäviä X-päätteitä. Myös monissa tekstipäätteissä on ollut jonkinlainen grafiikkatila. Etätyöpöydän käytön mahdollistavia graafisten käyttöliittymien pääteprotokollia ovat [[VNC]] ja Microsoftin [[RDP]]. Päätteiden kirjavuus aiheuttaa tiettyjä yhteensopivuusongelmia. Erityisesti kuvaruutua käyttävien [[editori]]en ja [[Tekstipohjainen käyttöliittymä\|tekstipohjaisen käyttöliittymän]] toteuttavien ohjelmien on tunnettava päätteenohjauskoodit. Unix-ympäristössä käytetään <code>termcap</code>-kirjastoa kuvaamaan eri päätteiden ominaisuuksia. Termcap-kirjaston idean keksi [[Bill Joy]] vuonna 1978.<ref>http://landley.net/history/mirror/unix/art3.htm </ref> ==Päätteen seuraajia== Tekstipohjaisten päätteiden lisäksi on myös graafisia päätteitä kuten [[X Window System\|X11]]-protokollaa käyttäviä X-päätteitä. Myös monissa tekstipäätteissä on ollut jonkinlainen grafiikkatila. Etätyöpöydän käytön mahdollistavia graafisten käyttöliittymien pääteprotokollia ovat [[VNC]] ja Microsoftin [[RDP]]. 1990-luvun puolivälissä [[Java]]-ohjelmointikielen julkaisun jälkeen julkaistiin muutamia Java-pohjaisia [[verkkotietokone]]ita, joissa ei ole levyä ja jotka latasivat ohjelmansa verkosta. Tästä alkoi ns. [[thin client]] -buumi, jonka aikana kehitettiin ratkaisuja keskuskoneesta riippuvaisiin, vähäistä ylläpitoa vaativiin päätteisiin perustuviin työasemiin. Rivi 27 ⟶ 31: * [https://web.archive.org/web/20110110020259/http://web.eecs.utk.edu:80/~shuford/terminal/ Päätteitä ja pääte-emulaattoreita käsittelevä sivusto] {{en}} ~~{{Tynkä/Tietotekniikka}}~~ [[Luokka:Käyttöliittymät]] [[Luokka:Oheislaitteet]]

Ero sivun ”Pääte” versioiden välillä