Ero sivun ”Pyhäjärvi (Tammela)” versioiden välillä

128 merkkiä lisätty ,  7 kuukautta sitten
(→‎Maantieto: linkkejä)
(→‎Luonnontila: linkkejä)
== Luonnontila ==
[[File:Rantakasvi img 3048.JPG|thumb|[[Nurmikohokki]] Tammelan Pyhäjärven hiekkarannalta]]
Järvi on matala ja tuulet sekoittavat järven vedet jäidenlähdön jälkeen kokonaan. Siten järveen ei synny lämpötilakerrostumia[[Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia)|lämpötilakerrostumista]] eikä myöskään [[Alusvesi|alus]]- ja [[Päällysvesi|päällysvesikerroksia]]. Veden väri[[Vedenväri]] on savensekaistatummaa ja tummaase on [[Savi|savesta]] [[Sameus|sameaa]]. Veden tummuus on peräisin yläjuoksulla olevasta Kuivajärvestä. Valuma-alueella on paljon [[savi]]kko- ja [[suo]]alueita ja noin neljäsosa valuma-alueesta on peltoa. Veden [[näkösyvyys]] on kesällä 0,5−0,9 metriä ja talvella lähes 0,9−1,0 metriä.<ref name=sini/>
 
Järvi on runsasravinteinen ja se luokitellaan [[Eutrofinen järvi|reheväksi]]. Veden käyttökelpoisuusluokka on tyydyttävä ja kalavesiluokka tyydyttävä (luokka III). Talvella veden [[Happipitoisuus (limnologia)|happipitoisuus]] alenee, mutta selvää happikatoa esiintyy harvoin. Vuosien 2000−2006 loppukesän [[Fosforipitoisuus (limnologia)|forsforipitoisuudet]] olivat keskimäärin 51 [[Milligramma|milligrammaa]] kuutiometrissä vettä (mg/m³) ja [[Typpipitoisuus (limnologia)|typpipitoisuudet]] 773&nbsp;mg/m³. Pitoisuuksien muutos on ollut vähäistä mutta kuitenkin nousujohteista. Ravinnetilanteesta ja hyvästä sekoittumisesta johtuu sinilevien runsas esiintyminen. Järvellä voi havaita loppukesällä kukintoja ja niiden muodostamia lauttojakin.<ref name=sini/>
 
Runsan levätilanne ruokkii epäsuorasti kalakantoja ja Pyhjärvessä onkin runsaasti kalaa. Ilman hoitokalastusta järven kalakanta ei olisi niin petokalavaltaista, kuin mitä se on nykyään. Rehevän järven valtakalat ovat särkikalat. Vuonna 2012 tehty koekalastus löysi tyypillisiä kalalajeja: [[ahven]], [[kuha]], [[kiiski]], [[hauki]], [[särki]], [[salakka]], [[pasuri]], [[lahna]], [[sulkava]] ja [[sorva]]. Näistä kuhaa, särkeä, ahventa ja lahnaa oli eniten.<ref name=sini/><ref name=kala/>
 
== Historia ==
Mesoliittisella kivikaudella vedenpinnan korkeus vastasi nykyistä korkeutta 102−103 metriä merenpinnan yläpuolellampy. Järvellä asuttiin silloin esimerkiksi Saarensalmen ja Rekolan asuinpaikoilla oleilla rannoilla, jotka ovat nykyään 105 metrin korkeudella.<ref name=mt/>
 
Pyhäjärven vedenpinnan alentamista harkittiin Tammelassa 1800-luvulla ja siihen saatiin avuksi Keisarillinen Koskenperkausjohtokunta, joka avusti hanketta. Noin parin metrin pinnanlasku toteutettiin vuosina 1821−1827 ja järven keskisyvyydeksi jäi 2,5 metriä.<ref name=anttila29/><ref name=anttila264/><ref name=mv/> Loimijoen yläjuoksua perattiin vielä 1950-luvulla, mikä on laskenut vedenpintaa lisää.<ref name=sini/>
125 859

muokkausta