Ero sivun ”Pyhäjärvi (Tammela)” versioiden välillä

3 merkkiä poistettu ,  7 kuukautta sitten
→‎Maantieto: linkkejä
(linkkejä)
(→‎Maantieto: linkkejä)
 
== Maantieto ==
Järven pinta-ala on 2&nbsp;290 [[hehtaari]]a eli 22,9&nbsp;km² ja sen pituus on 8,6 kilometriä ja leveys 5,2 kilometriä. Pyhäjärven koko [[valuma-alueenalue]]en pinta-ala on 639&nbsp;km², josta järven oma lähivaluma-alue käsittää 115&nbsp;km² ja [[Kuivajärvi (Tammela)|Kuivajärven]] valuma-alue 524&nbsp;km². Pyhäjärveen laskee idästä Saarensalmen kautta, [[Kaukolanharju]]n ja [[Saaren kansanpuisto]]n luona [[Kuivajärvi (Tammela)|Kuivajärvi]]. Lounaasta Pyhäjärveen ovat laskeneet nykyään pelloksi [[järven kuivatus|kuivattu]] [[Kalliojärvi (Tammela)|Kalliojärvi]] ja umpeenkasvanut [[Talpianjärvi]], joka nykyään on osa [[Torronsuon kansallispuisto]]a. Järven [[luusua]] sijaitsee järven länsirannalla, josta saa alkuunsa 115 kilometriä pitkä [[Loimijoki]], joka virtaa [[Forssa]]n, [[Jokioinen|Jokioisten]], [[Ypäjä]]n, [[Loimaa]]n, [[Vampula]]n ja [[Huittinen|Huittisten]] läpi ja yhtyy siellä [[Kokemäenjoki|Kokemäenjokeen]].<ref name=oiva/><ref name=kp/><ref name=kuiva/>
 
Järven keskisyvyys on vain 2,5 metriä ja järven pohja on melko tasainen. Syvin kohta, jossa on 4,7 metriä syvää, sijaitsee keskellä järvenselkää[[järvenselkä]]ä.<ref name=oiva/>
 
Järven rantaviiva on 50,8 kilometriä pitkä ja ranta on osin [[moreeni]]- ja kalliopohjaista metsämaastoa, osin harjumaastoa ja muilta osin peltomaata. Pohjoisrantaa reunustaa Tammelan taajama, joka on rakennettu järveä kaakosta lähestyvälle ja Kuivajärven erottavan [[Kuivajärvi (Tammela)|Kuivajärvenharjujakso]] erottavan harjujaksonn päälle.<ref name=oiva/><ref name=kp/>
 
Järven ranta polveilee niemenkärkien ja lahdenpoukamien vuorotellessa, joita tarkastellaan järveä myötäpäivää kiertäen. Hannulanlahti, Rantakallio, Papinnokka ja Ruisluoto erottavat järven luusuan Pappilanlahdesta. Pohjoisrannan maamerkkejä ovat Huhtiluoto, Rauhaniemennokka, Lanttunokka ja Tammelan taajama sekä iso Mansikkaniemi. Lamalanlahti jää Julininnokan ja Mansikkaniemen väliin. Sitten työntyy Saarensalmi Saaren ja Miekkainnokan väliin. Pitkä niemi on hiekkaa, jonka jäätikköjoki on muodostanut Kaukolan paikkeille. Etelässä työntyy Salimäen edestä pitkälle Rohannokka, jonka vieressä ovat Kylmälahti ja Sarkainlahti. Syvin lahti työntyy pyöreänä Palstankulman kylän suuntaan ja Järventaustan kylän kohdalla on leveä niemi, jonka länsipuolella on Kuhasuonlahti. Sen länsipuolella reunustaa Vahvainnokka ja Similänlahti, jonka jälkeen ollaan kieretty koko järvi.<ref name=kp/>
Pyhäjärvellä on 70 saarta, joiden yhteinen pinta-ala on 7,6 hehtaaria. Saarista kaksi on yli hehtaarin suuruisia. Valtaosa eli 54 saarta ovat pinta-alaltaan 10 aarin ja hehtaarin väliltä ja näitä pienempiä luotoja on 14 saarta. Saarten yhteinen osuus järven ranta-viivasta on 8,1 kilometriä ja saaret sijaitsevat yleensä rannan läheisyydessä. Poikkeuksena ovat Vohlesaari ja Haitaset, jotka ovat ulapalla. Muita saaria ovat nimeltään Huhtiluoto, Neittyenkivi, Partalankivi, Patasaari, Ruohosaari, Puttisaari, toinen Puttisaari, Pitkäsaari ja Kirrinluoto. Saarensalmessa sijaitsevat Honkisaari ja Raatosaari. Kaikki alle kaksi metriä korkeat saaret ovat syntyneet 1800-luvun alussa [[järvenlasku]]n seurauksena. Ennen järvenlaskua oma selvärajainen saari oli Kuivajärven ja Pyhäjärven erottava Saari, jolla sijaitsee [[Saaren kartano]]. Vedenpinnan alenemisen vuoksi Saaren pohjoispään salmi on kasvanut umpeen ja myöhemmin salmi suljettiin tiepenkereellä. Vuosina 2009–2012 toteutetussa hankkeessa vesiväylä avattiin uudelleen rakentamalla penkereen läpi vesirumpu.<ref name=oiva/><ref name=kp/><ref name="tam1" />
 
Pyhäjärven rannalla sijaitsee [[Tammelan kirkonkylänkirkonkylä]]n taajama. Muita järven rantakyliä ovat Kytö, Tammelan Pappila, Hevoniemi, Kaukola ja Riihivalkama. Kuivatun [[Kalliojärvi (Tammela)|Kalliojärven]] rannalla ovat sijainneet Kallion ja Häiviän kylät. [[Talpianjärvi|Talpianjärven]] rantakyliä ovat olleet Talpia ja [[Sukula]].
 
== Luonnontila ==
125 686

muokkausta