Wikipedia

Ero sivun ”Pyhäjärvi (Tammela)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Korjattu pilkkuvirhe järven tilavuudesta
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
linkkejä
Rivi 47:
Järvi on matala ja tuulet sekoittavat järven vedet jäidenlähdön jälkeen kokonaan. Siten järveen ei synny lämpötilakerrostumia eikä myöskään alus- ja päällysvesikerroksia. Veden väri on savensekaista ja tummaa. Veden tummuus on peräisin yläjuoksulla olevasta Kuivajärvestä. Valuma-alueella on paljon [[savi]]kko- ja [[suo]]alueita ja noin neljäsosa valuma-alueesta on peltoa. Veden näkösyvyys on kesällä 0,5−0,9 metriä ja talvella lähes 0,9−1,0 metriä.<ref name=sini/>
 
Järvi on runsasravinteinen ja se luokitellaaluokitellaan reheväksi. Veden käyttökelpoisuusluokka on tyydyttävä ja kalavesiluokka III tyydyttävä (luokka III). Talvella veden [[Happipitoisuus (limnologia)|happipitoisuus]] alenee, mutta selvää happikatoa esiintyy harvoin. Vuosien 2000−2006 loppukesän [[Fosforipitoisuus (limnologia)|forsforipitoisuudet]] olivat keskimäärin 51 milligrammaa kuutiometrissä vettä (mg/m³) ja typpipitoisuus[[Typpipitoisuus (limnologia)|typpipitoisuudet]] 773&nbsp;mg/m³. Pitoisuuksien muutos on ollut vähäistä, mutta kuitenkin nousujohteista. Ravinnetilanteesta ja hyvästä sekoittumisesta johtuu sinilevien runsas esiintyminen. Järvellä voi havaita loppukesällä kukintoja ja niiden muodostamia lauttojakin.<ref name=sini/>
 
Runsan levätilanne ruokkii epäsuorasti kalakantoja ja Pyhjärvessä onkin runsaasti kalaa. Ilman hoitokalastusta järven kalakanta ei olisi niin petokalavaltaista, kuin mitä se on nykyään. Rehevän järven valtakalat ovat särkikalojasärkikalat. Vuonna 2012 tehty koekalastus löysi tyypillisiä kalalajeja: [[ahven]], [[kuha]], [[kiiski]], [[hauki]], [[särki]], [[salakka]], [[pasuri]], [[lahna]], [[sulkava]] ja [[sorva]]. Näistä kuhaa, särkeä, ahventa ja lahnaa oli eniten.<ref name=sini/><ref name=kala/>
 
Koska järvi on muodoltaan pyöreä ja aava, kuluttavat jäät kasvillisuutta tehokkaasti. Vain rantojen läheisyydessä esiintyy vesikasvillisuutta, mutta sen määrä on järven kokoon nähden pieni. 1950-luvulla tehty Loimijoen yläjuoksun perkaus mataloitti hieman matalia lahtia lisää ja niissä on käynnissä umpeenkasvu.<ref name=sini/>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhäjärvi_(Tammela)”