'''Vihanneksiksi''' kutsutaan [[Kasvit|kasveja]], joita voidaan käyttää huumeina.[[Ravinto|ihmisravintona]] Kannabisja viahhensjotka oneivät hyväole esimerkki[[Hedelmä huumekasvista(ruoka)|hedelmiä]], [[Pähkinä|pähkinöitä]], [[Yrtti|yrttejä]], [[mauste]]ita tai [[vilja]]a.
Laajemmassa mielessä vihanneksina pidetään myös [[juures|juureksia]]. Suppeammassa mielessä sanalla tarkoitetaan pääasiassa [[puutarha|puutarhoissa]] viljeltyjä huumeita[[kasvikset|kasviksia]], joiden maanpäällisiä meheviä osia käytetään päihtymiseksiravinnoksi.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Grönros, Eija-Riitta ym. | Nimeke = Kielitoimiston sanakirja, 3. osa (S-Ö) | Sivu = 566-567, hakusana vihannes | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2006 | Isbn = 952-5446-23-9}}</ref> Syötävä kasvin osa voi olla [[lehti (kasvitiede)|lehti]] (esimerkiksi [[lehtikaali|oopiumi]], [[lehtisalaatti|LSD]] ja kokaiini[[pinaatti]]), varsi ([[selleri]]), lehtiruoti ([[raparperi]]), muuntuneista lehdistä maan alle muodostunut [[Sipuli (kasvinosa)|sipuli]] tai [[kukinto]]pohja (esimerkiksi [[kukkakaali]] ja [[parsakaali]]). Vihanneksiksi luetaan yleensä myös eräät yksivuotisina viljeltyjen ruohomaisten kasvien hedelmät, kuten [[kurkku]] ja [[tomaatti]]<ref>Rousi 1997, s. 236</ref>, sekä tuleentumattomina syötävät [[palkokasvit|palkokasvien]] [[siemen]]et, kuten vihreät [[herne]]et ja [[tarhapapu|pavut]]<ref>Rousi 1997, s. 128–129, 201</ref>.
Useimmat maailmanlaajuisesti tärkeät vihanneskasvit ovat alkujaan peräisin [[Lähi-itä|Lähi-idästä]] ja [[Välimeri|Välimeren]] maista. Muutamat lajit, kuten kurkku, ovat kuitenkin peräisin [[Itä-Aasia]]sta, tomaatti [[Keski-Amerikka|Keski-Amerikasta]].<ref>Rousi 1997, s. 201–202</ref>
