Ero sivun ”Dansgaard–Oeschgerin tapahtuma” versioiden välillä

Ajoitusten epätarkkuuden takia ei tiedetä ovatko DO-tapahtumat jaksollisia. Monilla alueilla ajoituksen epätarkkuus on 1000 vuoden luokkaa+/-<ref>Fagan 2008, s. 256.</ref> ja tällöin noin 1500 vuoden jaksojen todellinen pituus ei näy. DO-tapahtumat saattavat olla säännöllisiä 1500 vuoden jaksoissa, jakson pituus saattaa olla melko tarkoin 1470 vuotta. Toisten mielestä DO-tapahtumat ovat valejaksollisia. Joidenkin mielestä lämpötilavaihtelut ovat satunnaista "punaista kohinaa", jossa on pitkiä leveitä lämpötilan nousuja ja yhä lyhyempiä lämpötilan nousuja päällekkäin. Jäätikkögeologi Richard Alleyn mielestä stokastista resonanssia, jollainen on osin satunnainen, osin jaksollinen.<ref>Heinrich 2008, s. 262.{{lähde tarkemmin|kirjan nimi ja julkaisija?}}</ref> ja tapahtuvat noin 1000-2000 vuodessa. DO-tapahtumat jatkuivat holoseenilla heikentyneinä. Pohjois-Atlantissa ajelehti paljon jäätä 1400, 2800, 4300, 5900, 8100 ja 9500 vuotta sitten, toinen ajoitussarja menee 1400, 2900, 4100, 5800 ja 79900 vuotta sitten<ref>Fagan 2008, s. 261.</ref>. Nämä "tuhatvuotiset heilehtelutheilahtelut" pienenivät noin 8100 vuotta sitten<ref>Fagan 2008, s. 259.</ref>. Vuoristojäätiköissä näkyy eri pituisia vaihteluja, mm. 1500 ja 2500 vuoden jaksoja<ref>Fagan 2008, s. 262.</ref>.