Ero sivun ”Kainuun maakunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Puhekielisen ilmaisun vaihto. Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 59:
===Isoviha ja Ruotsin kauden loppuaika===
[[File:Kajaanin sinetti.jpg|thumb|left|Kajaanin kaupungin sinetti 1700-luvulta Petrus Mathesiuksen Pohjanmaata käsittelevästä väitöskirjasta (1734).]]
Katovuosista toipunut ”Kajaanin lääni” joutui uudelleen [[suuri Pohjan sota|suuren Pohjan sodan]] loppuvaiheessa ja sitä seuranneen [[Isoviha]]n aikana kokemaan kovia. Venäjän vastaisella rajalla vallinnut rajarauha rikkoontui, kun tullierimielisyyksistä alkunsa saanut kiista johti väkivaltaisuuksiin. Paikallisen venäläisen kostoretkikunnan onnistui vuonna 1712 yllättäen tunkeutua Kajaaniin asti (ks. [[Sarkasota]]). Ryöstelyä ja väkivaltaisuuksia tapahtui myös Paltamon kirkolla ja Sotkamossa. Samoihin aikoihin venäläisarmeija oli jo vallannut koko Etelä-Suomen ja eteni kohti pohjoista Pohjanmaata. Suomen puolustamiseen ei Ruotsin kruunulla enää riittänyt kiinnostusta eikä resursseja. Viimeisenä piti puoliaan pieni varusväki Kajaanin linnassa, jota monituhatpäinen kasakka-armeija tykkeineen piiritti kuukauden ennen sen antautumista tammikuussa 1716. Ennen [[Uudenkaupungin rauha]]n voimaan astumista vuonna 1721 vihollinen oli
Kun Suomi sittemmin [[Hattujen sota|hattujen sodan]] aikana kesällä 1742 miehitettiin uudelleen, se tapahtui ”Kajaanin läänissä” tällä kertaa väkivallattomasti. Rajarauha-tradition hengessä ”Kajaanin läänin” kruununvouti [[Matthias Castreen]] oli pitänyt neuvotteluyhteyttä rajantakaisiin viranomaisiin ja talonpoikaisjohtajiin, mikä rauhoitti tilannetta kiristyneessä ilmapiirissä.<ref>Kokkonen 2002, s. 174-174</ref> Myöskään [[Suomen sota|Suomen sodan]] taistelut eivät suoranaisesti koskettaneet Kainuun aluetta.<ref>ks. Heikkinen 1986, s. 10-18</ref>
| |||