Versio 24. elokuuta 2019 kello 09.48 muokkaa ArcticGravyTrain (keskustelu \| muokkaukset) 155 muokkausta Lisätty englanninkielisestä Wikipediasta ensimmäinen kappale ja lyhyt teksti asevelvollisuudesta. ← Vanhempi muutos		Versio 25. elokuuta 2019 kello 19.46 muokkaa kumoa ArcticGravyTrain (keskustelu \| muokkaukset) 155 muokkausta Täydennetty hieman 2018 vaaleilla, korjattu armeija-lukua, ja lisätty väestö-luvun alakohtaan pakolaiset kaksi valtionvirastoa. Uudempi muutos →
Rivi 127: Toukokuussa 2015 Isis onnistui valtaamaan Anbarin maakunnan hallintokeskuksen, [[Ramadi]]n kaupungin, jota pidettiin jälleen uutena osoituksena armeijan toimimattomuudesta. Hallitus ilmoitti 16. elokuuta 2015 asettavansa upseerit sotaoikeuteen komentopaikkojensa jättämisestä ja pakenemisesta taisteluista. Lisäksi entinen pääministeri [[Nuri al-Maliki]] tullaan asettamaan syytteeseen Mosulin menettämiseen johtaneesta katastrofaalisesta tapahtumaketjusta.<ref> Helsingin Sanomat, Irak etsii syyllisiä tappioihin, 17.8. 2015, A21</ref> Toukokuussa 2018 järjestettin seuraavat [[Irakin parlamenttivaalit 2018\|Irakin parlamenttivaalit]] ja lokakuussa 2018 [[Irakin parlamentti]] valitsi maan pääministeriksi [[Adil Abdul-Mahdi\|Adil abdul-Mahdin]]. == Politiikka == Rivi 150 ⟶ 152: ==Armeija== Irakin armeija palvelee '''sisäministeriön''' (poliisivoimat), '''[[kansan mobilisointiyksiköt\|kansan mobilisointiyksiköiden]]''' ~~'''~~(PMU/PMF/Hashd)~~'''~~, ja '''puolustusministeriön''', sekä '''vastaterrorismin viraston''' alaisuudessa. Jotka raportoivat suoraan Irakin pääministerille, joka valvoo myös '''Irakin erikoisjoukkojen''' toimintaa. Puolustusministeriön alaisuudessa toimivat maan maavoimat, ilmavoimat, sekä laivasto. '''[[Peshmerga]]''' toimii Irakin Kurdistanin puolustusvoimina ja ovat uskollisia Kurdistanin aluehallitukselle. Kurdistanin aluehallitus ja Irakin keskushallinto ovat erimielisiä niiden alistumisesta pääkaupunki Baghdadin komentoon ja missä laajuudessa.<ref>{{Verkkoviite \|Osoite=https://www.longwarjournal.org/oob/ \|Nimike=Iraqi Security Forces Order of Battle (OOB) \|Julkaisija=Foundation for Defense of Democracies \|Ajankohta=30.04.2009 \| Selite=englanniksi \| Viitattu=24.08.2019 }}</ref> Yhdysvaltain nimittämä siviilihallinnon (Coalition Provisional Authority) johtaja [[L. Paul Bremer]] hajoitti maan vanhan armeijan, joka oli koostunut 365 000 sotilasta. Maassa oli ollut [[Saddam Hussein\|Saddam Husseinin]] aikana pakollinen asevelvollisuus.<ref name="lakialoite">{{Verkkoviite \| Osoite=https://1001iraqithoughts.com/2019/03/08/the-case-against-the-draft-compulsory-military-service-law-in-iraq/ \| Nimike=The Case Against the Draft Compulsory Military Service Law in Iraq \| Julkaisija=Iraqi Thoughts \| Ajankohta=08.03.2019 \| Selite=englanniksi \| Viitattu=24.08.2019 }}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite=https://thearabweekly.com/baghdad-considers-compulsory-military-service \| Nimike=Baghdad considers compulsory military service \| Julkaisija=The Arab Weekly \| Ajankohta=01.05.2016 \| Selite=englanniksi \| Viitattu=24.08.2019 }}</ref> Tästä maa siirtyi 18-40 vuotiaiden vapaaehtoiseen asepalvelukseen.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/iz.html \| Nimike=The World Factbook \| Julkaisija=Central Intelligence Agency \| Ajankohta= 21.08.2019 \| Selite=englanniksi \| Viitattu=24.08.2019}}</ref> Yleistä asevelvollisuutta koskeva lakialoite on ollut esillä, jossa yleisen asevelvollisuuden pituus riippuisi käänteisesti henkilön koulutustaustasta.<ref name="lakialoite" /> Rivi 508 ⟶ 510: Yhteensä jopa 8,6 miljoonan ihmisen kerrottiin olevan humanitaarisen avun tarpeessa. Miltei kaikki tarvitsivat suojaa ja terveydenhuoltopalveluja, puolet avuntarvitsijoista kaipasi ruoka-apua tai/ja vesi-, sanitaatio- ja hygieniahuollon turvaamista. Avun tarvitsijoista 45 prosenttia on lapsia. Avun tarvitsijoista noin 2,3 miljoonaa asuu seuduilla, jotka eivät ole maan hallituksen hallinnassa ja jonne humanitaarisen avun toimittaminen on usein hyvin hankalaa. Näiksi kriittisiksi alueiksi kuvataan Irakin läntisimmät osat eli [[al-Anbar\|Anbarin]] pohjoisosa, [[Salah al-Din (maakunta)\|Salah al-Dinin]] länsiosa, [[Kirkuk (maakunta)\|Kirkukin]] maakunnan lounaispuolisko ja noin 3/4 [[Ninawa]]n maakunnasta.<ref name="OCHA-IQ-8.10.2015"/><ref name="UNOCHA-IQ2015"/> Hädän keskellä YK:n avustusohjelmat joutuivat heinäkuussa 2015 supistamaan apuaan vakavan rahoituspulan takia. Vielä lokakuun alussa vain 40 prosenttia loppuvuoden avustustarpeesta oli rahoitettu. Irakin elinoloja vaikeutti myös syyskuussa 2015 epidemiaksi levinnyt [[kolera]] (yli 1 200 tapausta lokakuun 8. päivään 2015 mennessä).<ref name="OCHA-IQ-8.10.2015"/> Irakin hallituksen alaisuudessa toimivat valtionvirastot [[Marttyyreiden Säätiö]] (Martyrs Foundation) ja [[Poliittisten Vankien Säätiö]] (Political Prisoners Foundation) vastaavat ennen vuotta 2003 Baath-puoleen uhreiksi joutuneille maksettavista korvauksista.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=https://www.bti-project.org/en/reports/country-reports/detail/itc/IRQ/ \| Nimike=BTI 2018 Iraq Country Report \| Julkaisija=Bertelsmann Stiftung \| Selite=englanniksi \|Viitattu=25.08.2019}}</ref> == Kulttuuri ==

Ero sivun ”Irak” versioiden välillä