Ero sivun ”Perinnöllinen ominaisuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 67:
* Näkemykset talouspolitiikasta (33%)
* Kokemus vasemmistolaisuudesta/oikeistolaisuudesta (15%) <ref>Like parent, like child? Heritability and Theories of Political Preference Formation</ref>
==Kasvatuksen vaikutus==
Kasvatus tai muukaan kotiympäristö ei juurikaan selitä ihmisten tuloja, älykkyyttä, itsekontrollia, mielenterveysongelmia tai alkoholismia. Niiden takana ovat perintötekijät ja yksilöllinen ympäristö, kuten sairastetut taudit. Tiedot on saatu muun muassa kaksos- ja adoptiotutkimuksista. Adoptoidut lapset muistuttavat paljon enemmän biologisia sukulaisiaan kuin kasvinperheensä jäseniä. "Toisen lapsen jälkeen vanhemmat alkavat uskoa geeneihin", sanotaan. Tutkijat pitävät silti mahdollisena, että perhetaustan ääriolot voivat vaikuttaa mainittuihin ominaisuuksiin.<ref name=plomin>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000006206819.html|nimeke=Vanhemman on turha yrittää muokata lastaan kasvatuksella, sanoo maailmankuulu tutkija: Lopulta geenit muotoilevat elämämme|ajankohta=19.8.2019|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
Lastenpsykiatrian professorin Andre Sourander kuitenkin väittää, että ympäristön ja kasvatuksen vaikutuksesta lasten mielenterveysongelmiin ja käytöshäiriöihin olisi vahvaa tutkimusnäyttöä. Hänen mukaansa pitäisi tukea lapsen positiivisia puolia ja vaikuttaa myönteisesti lapsen itsetuntoon. Lastenpsykiatrian professori Kaija Puura myöntää, että persoonallisuuteen ei voi vaikuttaa, mutta sanoo, että liian ankara tai ymmärtämätön kasvatus voi silti aiheuttaa vahinkoa. Kasvatus tulisi sopeuttaa kunkin lapsen geneettisen temperamentin mukaan. Lasta ei kuitenkaan tarvitse treenata, eivät vanhemmat voi vaikuttaa siihen, kuka voittaa Nobel-palkinnon. Turvallinen ja ennustettava perhe-elämä riittää, Puura arvioi.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006210616.html|nimeke=Suomalaiset lastenpsykiatrit eivät usko geenien ylivaltaan: ”Ei ole todellakaan ihan sama, miten lastaan kasvattaa”|ajankohta=21.8.2019|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
Erot koulutuksessakin selittyvät pitkälti geeneillä, mutta perhetaustakin selittää 30-40 % siitä, kelle tulee yliopistotutkinto, kelle ammattikorkeatutkinto ja kelle [[ammattikoulu]]tutkinto.<ref name=plomin/>
==Katso myös==
| |||