Ero sivun ”Lentolaivue 28” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuva lentäjistä |
p →Toiminta jatko- ja Lapin sodassa: -maj. P-E Soveliksen sinistys wikilinkkinä. |
||
Rivi 33:
[[File:Lentolaivue-28.jpg|thumb|right|Lentolaivue 28:n ohjaajia lokakuussa 1942: vasemmalta luutnantti Kalle Uola, kapteeni [[Reino Turkki]] ja vääpeli Uuno Karhumäki.]]
Välirauhan aikana laivue siirtyi [[Naarajärvi|Naarajärvelle]], jossa se oli ryhmittyneenä [[Jatkosota|jatkosodan]] alkaessa 25. kesäkuuta 1941, komentajanaan kapteeni Sven-Erik Sirén.<ref>Keskinen; Stenman 2001 s. 30</ref> 4. heinäkuuta 1941 laivue siirtyi [[Joroinen|Joroisiin]], lähemmäs tulevaa sotatoimialuetta, päätehtävänään [[Karjalan armeija]]n etenemisen suojaus. Kenttäarmeijan etenemisen myötä laivue siirtyi 18. elokuuta Karkunrantaan ja edelleen 19. lokakuuta [[Viitana]]an, josta muodostui laivueen tukikohta lähes vuoden ajaksi.<ref>Keskinen; Stenman 2001 s. 56</ref> Laivue käytti lisäksi työkenttänään [[Petroskoi|Äänislinnan]] lentokenttää. Laivueen 2. lentue lakkautettiin väliaikaisesti kalustomenetyksien takia 26. heinäkuuta 1942 alkaen. 3. elokuuta 1942 laivue siirtyi [[Hirvas (Karjalan tasavalta)|Hirvakseen]]. Laivueen komentaja vaihtui 24. elokuuta 1942, kun komentajaksi määrättiin majuri [[Auvo Maunula]].<ref>Keskinen; Stenman 2001 s. 80</ref> 2. lentue jatkoi toimintaansa lokakuussa 1942, Ranskasta hankittujen lisäkoneiden saavuttua peruskorjauksen jälkeen laivueeseen. 14. helmikuuta 1944 laivueen nimeä täsmennettiin lisäämällä nimeen laivueen tehtävää kuvaava etuliite, jolloin nimeksi tuli Hävittäjälentolaivue 28 (HLeLv 28). 17. toukokuuta 1944 laivueen komentaja majuri Maunula sai surmansa ilmataisteluharjoituksessa, uudeksi komentajaksi määrättiin 1. kesäkuuta alkaen majuri [[Per-Erik Sovelius]].<ref>Keskinen; Stenman 2001 s. 100</ref>
Laivue toimi edelleen Hirvakseen tukeutuen, kunnes se [[Kannaksen suurhyökkäys 1944| Kannaksen suurhyökkäyksen]] alettua vetäytyi rintaman siirtymisen takia 17. kesäkuuta alkaen Värtsilään. 10. heinäkuuta laivueen 2. ja 3. lentueesta muodostettiin majuri Soveliuksen komentama Osasto Sovelius, joka alistettiin [[Lentorykmentti 3]]:lle. Osaston tukikohdaksi tuli Lappeenranta, kalustona oli kymmenen Morane-konetta. 1. heinäkuuta laivue vastaanotti ensimmäisen [[Messerschmitt Bf 109]] -hävittäjän.<ref>Keskinen; Stenman; Niska 1976 s. 106</ref> MT-koneita saatiin heinäkuun aikana lisää 2. ja 3. lentueen kalustoksi, jolloin lentueiden Morane-kalusto luovutettiin 1. lentueelle. Hävittäjälentolaivue 28 saavutti 9. elokuuta 1944 viimeisen ilmavoittonsa, joka jäi myös viimeiseksi todistetuksi Suomen ilmavoimien jatkosodassa saavuttamaksi ilmavoitoksi.<ref>Keskinen; Stenman 2001 s. 105</ref> Laivue saavutti jatkosodassa 121 ilmavoittoa, menettäen sotatoimissa 27 Morane-konetta sekä 17 lentävään henkilökuntaan kuuluvaa kaatuneena.
| |||