Wikipedia

Ero sivun ”Tornio ja ensimmäinen maailmansota” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Haaparanta taipuu Haaparannalle.
Rivi 15:
 
== Tavaranvaihdon suunnaton lisääntyminen ==
Matkustajaliikenteen lisäksi tavarakuljetukset toivat oman näkyvän osansa tässa tilanteessa. Suuret huolinta- ja välitysliikkeet perustivat suuria toimistojaan Tornion-Haaparannan alueelle. Tilanteen teki ongelmalliseksi Ruotsin rautatieyhteyden ulottuminen Ruotsin Karunkiin eli noin 40 kilometriä HaaparannastaHaaparannalta ja Torniosta. [[Suomen senaatti]] ja Venäjän keisarillinen ministerineuvosto päättivät rakentaa radan Torniosta Suomen Karunkiin mahdollisimman pian. Niinpä rakennustyöt käynnistyivät 8. marraskuuta 1914. Rataa rakennettiin valtavalla vauhdilla keinovalaistuksessa 1900 miehen voimin. Rata valmistui 5. tammikuuta 1915 eli kahdessa kuukaudessa. Jäätie Suomen ja Ruotsin Karungin välillä [[Tornionjoki|Tornionjoen]] yli oli vilkkaassa käytössä talvikuukaudet. Karungissa rajan ylitti kevätkaudella 1915 noin 120 000 ihmistä. Rautatien käyttö jouduttiin kuitenkin lopettamaan huhtikuun lopussa, sillä se oli rakennettu niin heikosti talvikuukausina, että kuljetukset eivät siinä enää onnistuneet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://issuu.com/finland/docs/uusi_torniolainen-30_web/15 | Nimeke =Puoli vuotta lännen porttina | Tekijä = Maarit Mattila | Julkaisu = Uusi Torniolainen-kaupunkilehti| ajankohta = 28.7.2011 | Viitattu = 4.9.2015 }}</ref>
 
{{Pääartikkeli|[[Tornio–Karunki-rata]]}}
Rivi 35:
Helsingin ylioppilaspiireissä käynnistettiin marraskuussa 1914 keskustelut Saksan kanssa mahdollisuudesta saada sotilaskoulutusta. Osittain salateitse lähes kaksi sataa nuorta miestä siirtyi ensin Ruotsiin ja sieltä edelleen Saksaan koulutettaviksi Pfadfinder-kurssille. Kyse oli partioliikkeeseen viittaavasta peitenimestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uta.fi/laitokset/historia/suomi80/teema6.htm | Nimeke =1917–1918: Jääkäriliike | Tekijä = Mikko Nuppola ja Janne Viitala | Julkaisu = Suomi 80| Viitattu = 2.7.2011 }}</ref> Pääreittinä Suomesta poistumiseen oli Tornion-Haaparannan välinen rajanylityspaikka. Tornion etapissa keskeisin toimija oli [[Eero Kuussaari|Eero Heickell]]. Heinäkuussa 1915 saapuivat jääkärit [[Heikki Kekoni]] ja [[Wiljo Einar Tuompo|Wiljo Tuompo]] huolehtimaan jääkäreiden vastaanotosta Haaparannalle. Tätä vastaanottotoimintaa varten he perustivat Haaparannalle ns. ''Halkokonttorin'' osoitteeseen Länsikatu 74.<ref>Wegelius 1926, 131</ref>
 
Vuoden 1915 syksyllä Saksa päätti nostaa suomalaisosaston vahvuuden 2 000 mieheen. Suomessa aloitettiin koko maata kattava salainen värväys. Tällä kertaa rajanylitys ei voinut tapahtua enää entisellä tavalla, vaan m.m. rajanylitys [[Kemi]]stä meren yli HaaparantaanHaaparannalle ja [[Seittenkari]]in muodosti uuden salaisen kulkureitin. Myös pohjoisemmat paikat [[Tornionjokilaakso]]ssa olivat rajanylityspaikkoina. Etelämpänä [[Merenkurkku]] muodosti oman reittinsä.
 
Tilanteen teki entistä hankalammaksi venäläisten saatua tietoa laittomista nuorten miesten rajanylityksistä.<ref name="Seynille">Lauerma (1966), 243</ref> Torniossa vangittiin [[23. joulukuuta]] 1915 pfadfinder [[Luettelo_j%C3%A4%C3%A4k%C3%A4reist%C3%A4_B#Edvard_Bruhn|Edvard Bruhn]]. Bruhn oli hoitanut yhtä jääkäriliikkeen värväyselimistä, ns. ''Liisankadun toimistoa'' Helsingissä. Kiinni jouduttuaan vasta 21-vuotias Bruhn paljasti kuulusteluissa tietonsa.<ref name=Wegelius>{{Kirjaviite | Tekijä = K.A. Wegelius | Nimeke = Tornion etappi | Vuosi = 1926 | Otsikko = Bruhnin-juttu| Sivu = 202-208 | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = WSOY | Tunniste = | Viitattu = 16.8.2015 }}</ref>
Rivi 42:
 
== Haavoittuneiden sotavankien vaihto ==
[[Tiedosto:Soldiers as prisoner at Haparanda in 1915-17.jpg|250px|thumb|right|Keskusvaltojen invalidisoituneita sotavankeja palaamassa kotimaahansa Tornion-Haaparannan kautta. Kuvassa sotavangit siirtyneet juuri Tornionjoen yli HaaparantaanHaaparannalle. Kuva: [[Mia Green]].|alt=]]
Itärintamalla sotaa käyvien valtioiden eli Venäjän, Saksan ja Itävalta-Unkarin edustajat neuvottelivat talvella 1915 Tukholmassa [[Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike|kansainvälisen Punaisen Ristin]] suojeluksessa [[Carl (Ruotsin prinssi)|Ruotsin prinssi Carlin]] johdolla invalidisotavankien avustamisesta ja heidän vaihtamisestaan [[Geneven sopimukset|vuoden 1906 Geneven]] ja [[Haagin sopimus|vuoden 1907 Haagin sopimusten]] mukaisesti.
 
Rivi 88:
Seuraavassa kuussa käynnistyi ruotsalaisten vapaaehtoisten eli [[Ruotsalainen prikaati|Ruotsalaisen prikaatin]] siirtyminen Suomeen Haaparanta-Tornio kautta. Lyhyen Torniossa oleskelun jälkeen prikaatilaiset siirtyivät [[Oulu]]un koulutettavaksi.<ref name="brigadisteriuleåborg">Näsman 2012: s. 78-82.</ref> Torniosta lähti sisällissotaan senaatin eli valkoisten joukkoihin miehiä, joista muodostettiin [[Jämsän ryhmä#Perä-Pohjolan pataljoona (Tornion pataljoona)|Perä-Pohjolan pataljoona]] johtajanaan [[Aarne Heikinheimo]]. [[Svinhufvudin I hallitus|Suomen senaatin]] toimipaikka oli [[Vaasa]], jonne oli sodan alussa siirtynyt osa senaattoreista osan jäädessä [[Helsinki]]in. Maaliskuun 1918 senaatin puheenjohtaja [[P. E. Svinhufvud]] ja senaattori [[Jalmar Castrén]] pääsivät pakenemaan Suomeen Tornion kautta paettuaan Helsingistä Viroon ja edelleen Saksaan ja Ruotsiin. Torniossa he olivat 23. maaliskuuta 1918.
 
Ruotsalaiset kaatuneet kuljetettiin kotimaahansa vielä toukokuuhun asti ensin junalla Tornioon ja edelleen Haaparannalle. Tällainen juhlallinen kuljetus tapahtui 22. huhtikuuta, jolloin jäitse Torniosta HaaparantaanHaaparannalle siirrettiin 25 kaatunutta ruotsalaista.
[[Kuva:Stupad av svenska brigaden's soldater i Torneå 22.4.1918.jpg|thumb|right|250px|Kaatuneita ruotsalaisia siirrettiin 22. huhtikuuta 1918 juhlallisin menoin jäitse Torniosta Haaparannalle.]] Tästä tapahtumasta kirjoitti paikallinen torniolaislehti<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Suomen vapaustaistelussa kaatuneita ruotsalaisia sankareita | Julkaisu = Tornion lehti | Ajankohta = 23.4.1918 | Sivut = 3 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1320016?page=3| www-teksti = | Viitattu = 29.7.2019}}</ref>:
{{Sitaatti|... Ruumiit, jotka kaikki olivat sinkkipeltiarkuissa, vietiin Tornion suojeluskunnan saattueessa torvisoiton kera jäälle Ruotsin rajalle, jonne vainajia varten oli laitettu köynnöksellinen kunniaportti. Portista, jonka sivuilla hulmusi Suomen sinivalkoinen ja Ruotsin lippu, oli yläosasta luettavana sanat: "Döden ger seger, seger ger döden.".}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tornio_ja_ensimmäinen_maailmansota”