Ero sivun ”Natsi-Saksan sotarikokset” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Korjaus
Rivi 4:
Natsi-Saksa syyllistyi ensimmäiseen sotarikokseensa 1. syyskuuta 1939 lavastettuaan [[puola]]laiset hyökkääjäksi ja suoritti [[Puolan offensiivi]]n ilman sodanjulistusta rikkoen Puolan kanssa sovittua [[hyökkäämättömyyssopimus]]ta. Tämän lisäksi Saksa ei julistanut sotaa puolueettomille [[Norja]]lle, [[Luxemburg]]ille, [[Alankomaat|Alankomaille]], [[Tanska]]lle ja [[Belgia]]lle vallatessaan ne. Saksa myös julisti sodan viiveellisesti hyökätessään [[Neuvostoliitto]]on.
 
Saksa kohteli koko sodan ajan siviiliväestöä ja [[sotavanki|sotavankeja]] surkeasti. [[Itärintama (toinen maailmansota)|Itärintamalla]] saaduista sotavangeista arviolta joka neljäs kuoli. [[Länsirintama (toinen maailmansota)|Länsirintamalla]] sota ei ollut niin raakaa, mutta Saksa syyllistyi muun muassa 27. toukokuuta 1940 [[Ranska]]ssa [[Le Paradisin joukkomurha]]an, jossa [[Waffen-SS]] tappoi 97 99:stä antautuneesta [[Britannian armeija|brittisotilaasta]]. Tunnetuin sotarikos länsirintamalla oli 17. joulukuuta 1944 tapahtunut [[Malmedyn verilöyly]], jossa saksalaiset teloittivat [[Yhdysvallat|yhdysvaltalaisia]] sotavankeja.
 
Saksan siviileihin kohdistamista rikoksista tunnetuin ja merkittävin oli holokausti. [[Adolf Hitler]] oli jo vuonna 1935 säätänyt [[Nürnbergin lait|rotulait]], jotka veivät Saksan kansalaisuuden etenkin juutalaisilta. Holokausti laitettiin toden teolla käyntiin vuonna 1940, ja lopullisesta ratkaisusta päätettiin vuoden 1941 kesäkuussa. Holokausti vaati arviolta noin kuuden miljoonan juutalaisen hengen. Eniten holokaustista kärsivät puolalaiset. Saksa myös teloitti muun muassa [[romanit|romaneja]] sekä [[kommunisti|kommunisteja]].