Ero sivun ”Nils-Aslak Valkeapää” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tarpeeton tässä. / Palautin "saamelaisnimen", vaikka ei ole virallinen nimi. Aiheesta on kirjoittanut Anne Nuorgam 2004.
p Lienee oikea kirjoitustapa.
Rivi 70:
Valkeapää käytti saamelaisista nimitystä [[alkuperäiskansa]] julkisesti ensimmäistä kertaa tiettävästi vuonna 1975 puhuessaan ”niin sanotuista alkuperäiskansoista” [[Yle Sámi Radio|Saamen radion]] haastattelussa. Hän toimi WCIP:n kulttuurikoordinaattorina vuosina 1978–1981 ja maailman alkuperäiskansojen ensimmäisen kulttuurifestivaalin Davvi Šuvva pääjärjestäjänä vuonna 1979. Hän raportoi alkuperäiskansojen kansainvälisistä tapahtumista myös Saamen radiolle sekä toimittajana että haastateltavana ja toi pitkiltä ulkomaanmatkoiltaan terveisiä itse [[Fidel Castro|Fidel Castrolta]]. Maaliskuussa 1976 hän puhui intiaanien ja saamelaisten kohtalonyhteydestä ja samankaltaisuudesta Yleisradion haastattelussa.<ref name="Tapio Nykänen"/><ref>Nieminen, Mauri: ''Lapin luonto luo outoa taikaa'', s. 88. 2014.</ref><ref name="Lassagammi"/><ref>Lehtola, Veli-Pekka: ''Saamelainen ääni: Saamen Radio 1947–1997'', s. 65. 1997.</ref><ref name="Leksikon"/>
 
Nils-Aslak Valkeapään rooli Suomen saamelaisradion alkuvaiheissa 1970-luvulla oli keskeinen, vaikka hän ei ollut vakituinen työntekijä. Hän oli osallistunut journalismin peruskysymyksiä käsittelevälle radioavustajakurssille [[Hetta|Hetassa]] vuonna 1969. Saamelaistoimituksen avustajana hän aloitti saamelaiset perheohjelmat, joihin hän kokosi usein saamelaisia joikaajia ja muusikoita. Myöhemmin hän toimi saamelaismuusikoiden monien kokoomalevyjen tuottajana. Hän haki v.t. saamelaistoimittajan vakanssia vuonna 1971, mutta häntä ei valittu, vaikka Johtti SabmelažžatSápmelaččat -yhdistys tuki häntä voimakkaasti.<ref>Lehtola, Veli-Pekka: ''Saamelainen ääni: Saamen Radio 1947–1997'', s. 28, 34, 56, 143. 1997.</ref>
Valkeapää teki erilaisia toimitustöitä. Hän toimitti kirjailija [[Johan Turi|Johan Turin]] taiteilijaelämäkerran ja toimitti ja kirjoitti kattavan johdannon runoilija [[Paulus Utsi|Paulus Utsista]] kertovaan kirjaan. Utsi oli Valkeapään sukulainen ja inspiraation lähde. Valkeapäällä oli merkittävä asema saamelaisen kansallistunnon herättäjänä ja vahvistajana. Hän auttoi uusia joikaajia ja runoilijoita käytännön neuvoilla, julkaisuilla ja kutsumalla nuoria esiintyjiä mukaan joillekin monista matkoistaan. Hänestä kasvoi vähitellen saamelaisten symbolihahmo niin saamelaisten keskuudessa kuin ulkopuolisten silmissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.landetsfria.se/artikel/127133 | Nimeke = ”Nils-Aslak Valkeapää betydde allt” | Tekijä = Rooth, Paula | Julkaisu = Landets Fria | Ajankohta = 20.2.2017 | Viitattu = 7.10.2017 | Kieli = {{sv}}}}</ref><ref name="Lassagammi"/><ref name="Leksikon"/><ref>Nieminen, Mauri: ''Lapin luonto luo outoa taikaa'', s. 88. 2014.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://snl.no/Paulus_Utsi | Nimeke =Paulus Utsi | Tekijä =Skåden, Sigbjørn | Julkaisu =Store norske leksikon | Ajankohta =10.3.2013 | Viitattu =10.10.2017 | Kieli = {{no}}}}</ref><ref>Lehtola, Veli-Pekka: ''Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide'', s. 209. Päivitetty laitos 2015.</ref>