Ero sivun ”Anianpelto” versioiden välillä

Vuonna [[1727]] Anianpellon kylä sai markkinaoikeudet. Paikkakunta kehittyikin [[1700-luku|1700-luvun]] alkupuolella merkittäväksi markkinapaikaksi, josta suunniteltiin [[kauppala]]a. Asian oli esillä [[Ruotsin valtiopäivät|Ruotsin valtiopäivillä]] 1740-1741, mutta asia jäi lepäämään. Anianpeltoa oli anottu Hollolan [[Lahden kaupunki|Lahden kylän]] korvaavaksi markkinapaikaksi jo 1693, mikä toteutui 1727. [[Kustaa III]]:n käydessä Anianpellossa 1775 hän määräsi, että Anianpellon paikalle olisi perustettava kauppala ja että rikosseuraamuksen toteuttamiseen käytetyt raippamännyt oli suojeltava. Myös [[Pulkkilanharju]]lle olisi perustettava kaupunki. Anianpelto ja Pulkkilanharju saivat kuitenkin kilpailijoita, kun [[Tampere]] perustettiin ja [[Vääksyn kanava]] avattiin. [[Lahden kauppala]] alkoi muodostua puukuljetuksin [[Päijänne]]ttä pitkin [[Vesijärvi|Vesijärvelle]]. <ref>Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 258-259, [[WSOY]], Instituto Geografico Agostini, Novara, [[Igda]], 1985, ISBN 951-0-12598-9</ref>

[[Riihimäki–Pietari-rata|Riihimäki–Pietari-radan]] linjaaminen [[Vesijärvi|Vesijärven]] eteläpuolelta vuonna [[1867]] vei kuitenkin suuremmatkohdisti kasvumahdollisuudet [[Hollola]]n [[Lahti|Lahden]] kylälle, josta tuli kaupunki [[1905]].

[[Aleksis Kivi]] kuvasi Anianpellon markkinapaikkaa 1866:''Ihanasti korvissani aina nimi Anjanpelto soi: Sydämeni riutumaan sä saatat, Anjanpelto kaukana'', hän muisteli. Anianpellosta on [[viisu]]kin:''Anjanpellon markkinoilla Olttaoltta, viinaa juotiin. Mustan härjän hinnalla nuot kihlakalut tuotiin.'' <ref>Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 259, [[WSOY]], Instituto Geografico Agostini, Novara, [[Igda]], 1985, ISBN 951-0-12598-9</ref>