Ero sivun ”Lappalaiset” versioiden välillä

Kielitoimiston sanakirja määrittelee termiä lappalaiset käytetyn saamelaisista, Lapin asukkaista ja keskiajalla pyyntikulttuuria harjoittaneesta väestöstä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe|nimeke=Kielitoimiston sanakirja|julkaisu=www.kielitoimistonsanakirja.fi|viitattu=2019-08-09}}</ref> Lappalainen-sanan monitulkintaisuus liittyy poliittiseen saamelaisuuden määrittelyä koskevaan kamppailuun. ”Lappalainen”-sanalla on varmuudella tarkoitettu ainakin kahta eri asiaa: Ruotsin viranomaismerkinnöissä sillä on tarkoitettu lappalaiselinkeinojen harjoittajaa <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Arell, Nils | Nimeke = Kolonisation i lappmarken, Några näringsgeografiska aspekter | Julkaisija = Scandinavian University Books, Esselte Studium | Vuosi =1977 | Julkaisupaikka = Lund | Sivut = 37 - 40 }}</ref> ja toisaalta lappalaisella on tarkoitettu myös kansankielellä etnistä saamelaista. Vuonna 1996 astui voimaan laki saamelaiskäräjistä <ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950974 | Nimeke = Laki saamelaiskäräjistä }}</ref>, jonka 3 §:ssä määritellään laissa tarkoitettu saamelainen. Määritelmään tuli yhtenä objektiivisena kriteerinä se, että saamelaisen tulee olla sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa. Jälkeenpäin tämä on todettu ongelmalliseksi ja vuoden 2018 saamelaiskäräjälain uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä <ref name=":0">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?attachmentId=8850 | Nimeke = Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta }}</ref> todettiin vanhoista viranomaismerkinnöistä sivulla 27: ”Näissä asiakirjoissa on merkintöjä muistakin saamelaisten nykyisellä kotiseutualueella menneisyydessä asuneista ihmisistä kuin saamelaisista, eikä asiakirjamerkintä sellaisenaan siten välttämättä osoita henkilön polveutuvan saamelaisesta suvusta.” Taustana tälle on se, että lukuisat tutkimukset osoittavat, että viranomaismerkintöjen monet lappalaiset olivat suomalaisia etnisyydeltään <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Nahkiaisoja, Tarja | Nimeke = Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1700-luvun puolivälistä vuoteen 1925, Lapinmaan maaoikeudet, Julkaisu 2006:7 | Julkaisija = Oikeusministeriö, Edita Prima | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 2006 | Sivu = 24 }}</ref>, <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Korpijaakko-Labba, Kaisa | Nimeke = Saamelaiskäräjien maaoikeustyöryhmän selvityksiä osat A - C | Julkaisija = Saamelaiskäräjät }}</ref>, <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pääkkönen, Erkki | Nimeke = Saamelainen etnisyys ja pohjoinen paikallisuus, Saamelaisten etninen mobilisaatio ja paikallisperustainen vastaliike | Julkaisija = Acta Universitatis Lapponiensis 153, Lapin yliopisto | Vuosi = 2007 | Sivut = 188-194}}</ref>, <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Enbuske, Matti | Nimeke = Asutuksen ja maankäytön historia keskisessä Lapissa ja Enontekiöllä 1900-luvun alkuun, Lapinmaan maaoikeudet, Julkaisu 2006:6 | Julkaisija = Oikeusministeriö, Edita Prima | Julkaisupaikka = Helsinki| Vuosi = 2006 | Sivu = 17 }}</ref>, <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hiltunen, Mauno | Nimeke = Maailma maailmojen välissä, Enontekiön asukkaat, elinkeinot ja maankäyttö 1550 – 1808, Lapinmaan maaoikeudet, Julkaisu 2006:5 | Julkaisija = Oikeusministeriö, Edita Prima | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 2006 | Sivu = 138}}</ref>. Hallituksen esityksen mukaan saamelaiskäräjälain nykyiseen määritelmään ”saamelainen”, näin otsikoituna, on saatettu liittää maankäyttöä ja -omistusta sekä elinkeinojen harjoittamista koskevia odotuksia.<ref name=":0" /> Korkein hallinto-oikeus (KHO), joka on saamelaismääritelmästäylin ylihallintotuomioistuin, päättäjolle elinvoi valittaa saamelaiskäräjien päätösten lainmukaisuudesta, on käyttänyt osin lappalaisperustetta hyväksyessään saamelaiskäräjien vaaliluetteloon vuonna 2011 ja 2015 <ref name=”:1”>{{ Kirjaviite | Tekijä = Heinämäki et al, Leena | Nimeke = Saamelaisten oikeuksien toteutuminen: kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus | Julkaisija = Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta | Vuosi = 2017 | Sivut = 107-147}}</ref>, <ref> {{ Verkkoviite | Osoite = https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/4_Saamelaisten+oikeuksien+toteutuminen+kansainv%C3%A4linen+oikeusvertaileva+tutkimus/e765f819-d90c-4318-9ff0-cf4375e00688/4_Saamelaisten+oikeuksien+toteutuminen+kansainv%C3%A4linen+oikeusvertaileva+tutkimus.pdf?version=1.0 | Nimeke = Saamelaisten oikeuksien toteutuminen: kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus}}</ref>. KHO otti käyttöön ns. kokonaisharkinnan, jossa saamelaismääritelmän täyttymisen perusteeksi riitti hyvin kaukainen lappalaismerkintä historiassa. Tapauksissa, joissa kielikriteerin ei yksinään voida katsoa täyttyvän, ja valittaja on olennaisesti vuotta 1875 vanhemmassa rekisterissä lappalaisten joukkoon merkityn henkilön jälkeläinen, KHO tarkastelee tapauksia kokonaisuutena arvioiden henkilön saamelaisuutta itseidentifikaation ja muiden saamelaisuutta puoltavien seikkojen valossa. Vuonna 2011 KHO hyväksyi neljä henkilöä vaaliluetteloon ja vuonna 2015 93 henkilöä lisää vastoin saamelaiskäräjien näkemystä siitä, ettei se tunnista kyseisiä henkilöitä kansansa jäsenikseen <ref name=”:1” /> (sivu 123). Näistä 97 henkilöstä suurin osa KHO hyväksyi vaaliluetteloon kokonaisharkinnan perusteella.