Ero sivun ”Jääkäripataljoona 27” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Oikea sanajärjestys. |
rv, eston kiertoa (WPK) |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Jaakaripataljooa libaussa.jpg|thumb|400px|Jääkäripataljoona saapuu paraatista Libaussa (nyk. Liepāja) kesällä 1917, joukkoa johtaa ratsailta luutnantti Basse ja häntä seuraa pataljoonan pioneerikomppania]]
'''Jääkäripataljoona 27''', virallisesti
== Partiolaiskurssista jääkäripataljoonaksi ==
Rivi 24:
Sekä pataljoonan johdossa että suomalaisten jääkäriliikkeen johtomiesten keskuudessa pidettiin tärkeänä, että pataljoona saisi taistelukokemusta. Sen olemassaoloa ei kuitenkaan saisi liian suurin riskein vaarantaa. Riski suurista tappioista oli todellinen: samoihin aikoihin vastaavanlainen irlantilaisista aktivisteista koostunut pataljoona jauhautui länsirintamalla olemattomiin. Suomalainen pataljoona olikin rintamapalveluksessa 8. armeijan osana jaksoittain kesäkuun 1916 ja maaliskuun 1917 välisenä aikana.
Kesä-elokuussa 1916 suomalaiset olivat asemissa Riian edustalla Misse-joella (nyk. [[Misa]]). Pioneerikomppania osallistui [[Schmardenin taistelu]]un (nyk. [[Smārdes]]) [[25. heinäkuuta]] ja kenttähaupitsijaos
Asemataistelut Riianlahden ranta-asemissa jatkuivat elokuusta joulukuuhun. Joulukuussa 1916 pataljoona siirrettiin Libauhun (nyk. [[Liepāja]]) rantavartiotehtäviin [[4. tammikuuta]] [[1917]] saakka. Juuri ennen tätä siirtoa oli Suomessa käyty [[Simon kahakka]], ensimmäinen aseellinen yhteenotto jääkärien sekä suomalaisten ja venäläisten viranomaisten välillä.
Libaussa oltiin pitkä jakso rantavartiossa ja täydennyskoulutuksessa ([[24. maaliskuuta]] 1917 – [[13. helmikuuta]] [[1918]]). Tämän jakson kuluessa ehtivät tapahtua niin [[Suomen itsenäistyminen]] kuin [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] alkaminenkin.
|