Wikipedia

Ero sivun ”Metsähallituksen retkikohteiden tunnukset” versioiden välillä

Uudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ak: Uusi sivu: Tämä artikkeli on luettelo '''Metsähallituksen ylläpitämien retkeilyalueiden tunnuksista'''. Kaikilla Luettelo Suomen kansallispuistoista|Suomen kansallis...
(ei mitään eroa)

Versio 19. elokuuta 2019 kello 21.08

Tämä artikkeli on luettelo Metsähallituksen ylläpitämien retkeilyalueiden tunnuksista. Kaikilla Suomen kansallispuistoilla on oma tunnus, joita käytetään mm. virallisissa yhteyksissä, alueesta kertovissa esitteissä sekä luontokeskusten matkamuistotuotteissa. Lisäksi osalla valtion retkeilyalueista sekä muista luontokohteista on vastaavia tunnuksia. Suurimman osan tunnuksista on suunnitellut Metsähallituksen graafikko Jari Kostet.[1]

Kansallispuistojen tunnukset

Kansallispuistojen tunnusten aiheita ovat pääasiassa eläin- ja kasvilajit, mutta myös maisema- ja kalliomaalausaiheisia tunnuksia on suunniteltu.

Sisällys: E H I K L N O P R S T U V
Tunnus Alueen nimi Aihe[2] Suunnittelija[3]
  Etelä-Konnevesi Kalasääksi[1] Jari Kostet[1]
  Helvetinjärvi Helvetinkolu[4] Jari Kostet
  Hiidenportti Lapinpöllö Jari Kostet
  Hossa Värikallion kalliomaalaus
  Isojärvi Kanadanmajava Jari Kostet
  Itäinen Suomenlahti Riskilä Jari Kostet
  Kauhaneva–Pohjankangas Liro Jari Kostet
  Koli Kaskikoivikko Lasse Lovén ja Leea Wasenius
  Kolovesi Vierunvuoren kalliomaalaukset[5] Jari Kostet
  Kurjenrahka Kurki Jari Kostet
  Lauhanvuori Kärppä Jari Kostet
  Leivonmäki Kehrääjä Jari Kostet
  Lemmenjoki Ahma Jari Kostet
  Liesjärvi Ruiskaunokki ja Rukiintähkä Jari Kostet
  Linnansaari Saimaannorppa[6] Jari Kostet[6]
  Nuuksio Liito-orava Jari Kostet
  Oulanka Neidonkenkä Mari Tomberg
  Pallas-Yllästunturi Pulmunen Tupu Vuorinen
  Patvinsuo Karhu Jari Kostet
  Perämeri Lapintiira ja Ruijanesikko Jari Kostet
  Petkeljärvi Kuikka Jari Kostet
  Puurijärvi–Isosuo Ulpukka ja Ruskohukankorento Jari Kostet
  Pyhä-Häkki Palokärki Jari Kostet
  Pyhä-Luosto Kuukkeli
  Päijänne Selkälokki Jari Kostet
  Repovesi Kettu Jari Kostet
  Riisitunturi Hiiripöllö Jari Kostet
  Rokua Leppälintu Jari Kostet
  Saaristomeri Merikotka Jari Kostet
  Salamajärvi Metsäpeura Jari Kostet
  Seitseminen Näätä Jari Kostet
  Selkämeri Isokoskelo ja Pikkuhauru
  Sipoonkorpi Huuhkaja
  Syöte Niittylato Jari Kostet
  Tammisaaren saaristo Haahka Jari Kostet
  Teijo Harmaapäätikka Jari Kostet[2]
  Tiilikkajärvi Täyssinän rauhan rajakiven merkit Jari Kostet
  Torronsuo Karpalo Jari Kostet
  Urho Kekkosen kansallispuisto Maakotka Venla Väisänen
  Valkmusa Rämekulmumittari Jari Kostet

Valtion retkeilyalueiden tunnukset

Retkeilyalueiden tunnuksissa esiintyy kansallispuistojen tunnuksista poiketen myös ihmisiä ja ihmisen rakentamia rakenteita.

Sisällys: E O R
Tunnus Alueen nimi Aihe
  Evo Retkeilijä
  Oulujärvi Tervavene
  Ruunaa Koskivene ja Lohi

Muiden retkikohteiden tunnukset

Myös muille retkikohteille on satunnaisesti suunniteltu tunnuksia.

Sisällys: K L M S
Tunnus Alueen nimi Alueen tyyppi Aihe Suunnittelija
  Karhunkierros Vaellusreitti Karhu
  Kevo Luonnonpuisto Naali ja Kevon kanjoni[7]
  Käsivarsi Erämaa-alue Kiiruna ja Saivaara[8] Tytti Muurinen[8]
  Liminganlahti Lintuvesi Merihanhi
  Malla Luonnonpuisto Tunturisiilikäs ja Jääleinikki[9] Tytti Muurinen ja Timo Karinen[9]
  Merenkurkku Maailmanperintökohde Merenkurkun saaristo
  Siikalahti Lintuvesi Kaulushaikara[10]

Entiset tunnukset

Osa tunnuksista on jäänyt pois käytöstä tai uudistettu niiden käyttöönoton jälkeen.

Sisällys: H L P T
Tunnus Alueen nimi Alueen tyyppi Aihe Suunnittelija Jäänyt pois käytöstä
  Hossa Retkeilyalue Värikallion kalliomaalaus 17. kesäkuuta 2017

Alue muuttui kansallispuistoksi.

  Linnansaari Kansallispuisto Kalasääksi Tupu Vuorinen [3] 1. huhtikuuta 2016 [6]

Kalasääksi valittiin uuden Etelä-Konneveden kansallispuiston tunnukseksi, joten Linnansaaren tunnus päätettiin vaihtaa. [1]

  Pallas-Ounastunturi Kansallispuisto Pulmunen Tupu Vuorinen [3] 1. helmikuuta 2005

Kansallispuiston nimi vaihtui Ylläksen alueen liittämisen seurauksena. [11]

  Pyhätunturi Kansallispuisto Kurjenkanerva Tupu Vuorinen [3] 3. helmikuuta 2005

Kansallispuiston nimi ja tunnus vaihtuivat Luoston alueen liittämisen seurauksena. [12]

  Teijo Retkeilyalue Rapu 1. tammikuuta 2005

Alue muuttui kansallispuistoksi.

Lähteet

  1. ↑ a b c d Asikainen, Jaro: Etelä-Konneveden kansallispuistolle etsitään logoa 15.10.2014. savonsanomat.fi: Savon Sanomat. Viitattu 19.8.2019.
  2. ↑ a b Blomqvist, Sarita: Harmaapäätikka on uuden kansallispuiston tunnus 16.5.2015. yle.fi/uutiset: Yle uutiset. Viitattu 19.8.2019.
  3. ↑ a b c d Hartikainen, Jukka et al.: Mitä missä milloin 2004, s. Sisäkannet. Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951118590X.
  4. ↑ Helvetinjärven luonto ja nähtävyydet luontoon.fi: Metsähallitus. Viitattu 19.8.2019.
  5. ↑ Koloveden luonto luontoon.fi: Metsähallitus. Viitattu 19.8.2019.
  6. ↑ a b c Leppänen, Risto: Linnansaarelle norppatunnus 31.3.2016. lansi-savo.fi: Länsi-Savo. Viitattu 19.8.2019.
  7. ↑ Kevon luonto luontoon.fi: Metsähallitus. Viitattu 19.8.2019.
  8. ↑ a b Ruokangas, Perttu: Kiiruna ja Saivaara Käsivarren erämaa-alueen uudeksi tunnukseksi 20.1.2015. yle.fi/uutiset: Yle uutiset. Viitattu 19.8.2019.
  9. ↑ a b Sarjas, Johanna: Sata vuotta täyttävä Mallan luonnonpuisto saa uuden tunnuksen 23.3.2016. yle.fi/uutiset: Yle uutiset. Viitattu 19.8.2019.
  10. ↑ Siikalahden luonto luontoon.fi: Metsähallitus. Viitattu 19.8.2019.
  11. ↑ Laki Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta tulee voimaan 1.2.2005. yle.fi/uutiset: Yle uutiset. Viitattu 19.8.2019.
  12. ↑ Kotimaa lyhyesti 3.2. 3.2.2005. yle.fi/uutiset: Yle uutiset. Viitattu 19.8.2019.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Metsähallituksen_retkikohteiden_tunnukset&oldid=18353108”