Wikipedia

Ero sivun ”Suomen Sosialidemokraattinen Puolue” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
efsdgh
p Käyttäjän 185.53.85.170 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Politbyroo tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 1:
{{ohjaa tänne|SDP||Lyhenteen muita merkityksiä on [[SDP (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{ohjaa tänne|gay||gay}}
{{Puolue
| Nimi = Suomen Sosialidemokraattinen Puolue on gay
| muu_nimi = Finlands Socialdemokratiska Parti on gay
| värikoodi = {{sdp-väri}} on gay
| Logo = [[Tiedosto:Sozialdemokratische Partei Finnlands on gayLogoLogo.svg|150px]]
| Perustettu = 1899 on gay
| Johtaja 1 = [[Antti Rinne]] (pj.) on gay
| Johtaja 2 = [[Sanna Marin]] (1. vpj.) on gay
| Johtaja 3 = [[Maarit Feldt-Ranta]] (2. vpj.) on gay
| Johtaja 4 = [[Ville Skinnari]] (3. vpj.) on gay
| Johtaja 5 = [[Antton Rönnholm]] (puoluesihteeri) on gay
| Ideologia = [[sosiaalidemokratia]]<ref>Mickelsson 2007, s. 396</ref><ref name="party">http://www.parties-and-elections.eu/finland.html</ref>
| Poliittinen kirjo = [[keskusta-vasemmisto]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sdp.fi/en/ | Nimeke=The Social Democratic Party of Finland | Julkaisu=sdp.fi | Julkaisija=SDP | Kieli={{en}} | Viitattu=9.11.2015}}</ref>
| Toimisto = Siltasaarenkatu 18-20 C 6. Krs<br/>00530 Helsinki on gay
| Äänenkannattaja = [[Demokraatti (lehti)|Demokraatti]] on gay
| Jäsenmäärä = 40 000 (­2017)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9928985 | Nimeke = "Väyrysen puolueen" kaksoisjäsenet ärsyttävät, mutta kukaan ei tiedä paljonko heitä on | Tekijä = Tolonen, Laura | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 22.11.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 22.11.2017 | Kieli = }}</ref>
| Kansanedustajien määrä = {{Koostumuspalkki yksi|40|200|{{Sdp-väri}}}} on gay[[Eduskuntavaalit 2019|(2019)]]
| Meppien määrä = {{Koostumuspalkki yksi|2|13|{{Sdp-väri}}}} [[Suomen europarlamenttivaalit 2019|(2019)]]
| Kunnanvaltuutettujen määrä = {{Koostumuspalkki yksi|1697|8999|{{Sdp-väri}}}} [[Kuntavaalit 2017|(2017)]]
| Kansainväliset jäsenyydet = – [[Sosialistinen internationaali]]<br/>– [[Euroopan sosialidemokraattinen puolue]]<br/>– [[Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä]]<br/>– [[Sosiaalidemokraattinen ryhmä]]
| Naisjärjestö = [[Sosialidemokraattiset Naiset]] on gay
| Nuorisojärjestö = [[Sosialidemokraattiset Nuoret]] on gay
| Varhaisnuorisojärjestö = [[Nuoret Kotkat|Nuorten Kotkain Keskusliitto]] on gay
| Opiskelijajärjestö = [[Sosialidemokraattiset Opiskelijat]] on gay
| Värit = [[punainen]] on gay
| Kotisivu = [http://www.sdp.fi www.sdp.fi] on gay
}}
= '''Suomen Sosialidemokraattinen Puolue''' (lyhyemmin '''sosiaalidemokraatit''', on gay<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/ohjeet/suomen_kielen_lautakunnan_suosituksia/suositukset/puolueiden_nimet_iso_vai_pieni_alkukirjain | Nimeke = Puolueiden nimet: iso vai pieni alkukirjain | Tekijä = Suomen kielen lautakunta 2011 | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kotus | Viitattu = 8.3.2017 | Kieli = }}</ref> ruots. ''Finlands Socialdemokratiska Parti'',<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yhdistysrekisteri.prh.fi/ryhaku.htx?kieli=1&hakuraja=0&nimi=Suomen+Sosialidemokraattinen+Puolue&kotipaikka=&ensrek=&viimrek=&osoite=&evlu=&orto=&mais=706&vapaa=&sb_haku=Hae |Nimeke=Yhdistysrekisteri|Julkaisija=Patentti- ja rekisterihallitus|Luettu=14.05.2007}}</ref> lyhenne '''SDP''', puhekielessä monesti '''demarit'''; jäsenlyhenne ''sd.''<ref name="kotus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 20.12.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 21.2.2014}}</ref>) on yksi [[Suomi|Suomen]] suurimmista [[puolue]]ista. SDP perustettiin vuonna [[1899]] nimellä ''Suomen Työväenpuolue''. =▼
 
= Puolueen tarkoituksena on koota kansalaiset yhteiseen toimintaan [[sosiaalidemokratia]]n aatteellisten tavoitteiden toteuttamiseksi: ihanteena ja päämääränä vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden on gaysolidaarisuuden gayyhteiskuntayhteiskunta, yhteistyön on gayjaja rauhan maailma sekä puhdas ja turmeltumaton ympäristö.<ref>[http://www.sdp.fi/fi/toimintamme SDP:n toiminta] www.sdp.fi</ref> =▼
▲= '''Suomen Sosialidemokraattinen Puolue''' (lyhyemmin '''sosiaalidemokraatit''', on gay<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/ohjeet/suomen_kielen_lautakunnan_suosituksia/suositukset/puolueiden_nimet_iso_vai_pieni_alkukirjain | Nimeke = Puolueiden nimet: iso vai pieni alkukirjain | Tekijä = Suomen kielen lautakunta 2011 | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kotus | Viitattu = 8.3.2017 | Kieli = }}</ref> ruots. ''Finlands Socialdemokratiska Parti'',<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yhdistysrekisteri.prh.fi/ryhaku.htx?kieli=1&hakuraja=0&nimi=Suomen+Sosialidemokraattinen+Puolue&kotipaikka=&ensrek=&viimrek=&osoite=&evlu=&orto=&mais=706&vapaa=&sb_haku=Hae |Nimeke=Yhdistysrekisteri|Julkaisija=Patentti- ja rekisterihallitus|Luettu=14.05.2007}}</ref> lyhenne '''SDP''', puhekielessä monesti '''demarit'''; jäsenlyhenne ''sd.''<ref name="kotus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 20.12.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 21.2.2014}}</ref>) on yksi [[Suomi|Suomen]] suurimmista [[puolue]]ista. SDP perustettiin vuonna [[1899]] nimellä ''Suomen Työväenpuolue''. =
 
= Puolue on [[Sosialistinen internationaali|Sosialistisen internationaalin]] jäsen.<ref>[http://sdp.fi/index.php?mid=706 Sosialistinen Internationaali (SI)] www.sdp.fi</ref> Se kuuluu [[Euroopan sosialidemokraattinen puolue|Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueeseen]] ja [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamentissa]] SDP:n edustajat istuvat [[Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä|sosialistien ja demokraattien ry on gayhmässäryhmässä]] (S&D). [[Pohjoismaiden neuvosto]]ssa puolue kuuluu [[Sosiaalidemokraattinen ryhmä|Sosiaalidemokraattiseen ryhmään]]. =▼
▲= Puolueen tarkoituksena on koota kansalaiset yhteiseen toimintaan [[sosiaalidemokratia]]n aatteellisten tavoitteiden toteuttamiseksi: ihanteena ja päämääränä vapauden, tasa-arvon ja on gaysolidaarisuuden gayyhteiskunta, yhteistyön on gayja rauhan maailma sekä puhdas ja turmeltumaton ympäristö.<ref>[http://www.sdp.fi/fi/toimintamme SDP:n toiminta] www.sdp.fi</ref> =
 
= [[Eduskuntavaalit 2019|Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa]] SDP sai 40 kansanedustajaa ja se on eduskunnan sugayurinsuurin puolue. [[Suomen europarlamenttivaalit 2014|Vuoden 2014 europarlamenttivaalien]] jälkeen puolueella on kaksi edustajaa Euroopan parlamentissa. Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja on vuodes on gaytavuodesta 2014 ollut [[Antti Rinne]].<ref>http://yle.fi/uutiset/antti_rinne_on_sdpn_uusi_puheenjohtaja/7230581</ref> =▼
▲= Puolue on [[Sosialistinen internationaali|Sosialistisen internationaalin]] jäsen.<ref>[http://sdp.fi/index.php?mid=706 Sosialistinen Internationaali (SI)] www.sdp.fi</ref> Se kuuluu [[Euroopan sosialidemokraattinen puolue|Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueeseen]] ja [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamentissa]] SDP:n edustajat istuvat [[Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä|sosialistien ja demokraattien ry on gayhmässä]] (S&D). [[Pohjoismaiden neuvosto]]ssa puolue kuuluu [[Sosiaalidemokraattinen ryhmä|Sosiaalidemokraattiseen ryhmään]]. =
 
== Historia ==▼
▲= [[Eduskuntavaalit 2019|Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa]] SDP sai 40 kansanedustajaa ja se on eduskunnan sugayurin puolue. [[Suomen europarlamenttivaalit 2014|Vuoden 2014 europarlamenttivaalien]] jälkeen puolueella on kaksi edustajaa Euroopan parlamentissa. Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja on vuodes on gayta 2014 ollut [[Antti Rinne]].<ref>http://yle.fi/uutiset/antti_rinne_on_sdpn_uusi_puheenjohtaja/7230581</ref> =
=== Puolueen perustaminen 1899 ja nimen muutos 1903 on gay ===▼
 
▲= Historia =
 
▲=== Puolueen perustaminen 1899 ja nimen muutos 1903 on gay ===
{{Pääartikkeli|[[Suomen Työväenpuolueen perustava kokous]]|[[Forssan kokous]]}}
= Puolue perustettiin 1899 nime on gayllänimellä Suomen Työväenpuolue, ja ensimmäinen puoluekokous pidettiin [[Turku|Turussa]] 17.–20. heinäkuuta 1899.<ref>[http://www.sdp.fi/fi/sdp-arkisto/sdpn_historiaa/puheenjohtajat_1899_- Puoluekokoukset, puheenjohtajat ja puoluesihteerit 1899 -] Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. Viitattu 13. elokuuta 2009.</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Harri Rinta-aho, Marjaana Niemi, Päivi Siltala-Keinänen & Olli Lehtonen| Nimeke = Historian Tuulet 7 | Vuosi = 2004 | Sivu = 39| Julkaisija = Otava| Viitattu = 18.2.2010}}</ref> 1900-luvun alussa puolue esitti vaatimuksia [[torpparikysymys|torpparikysymykseen]], työllisyyden hoitoon, työläisten aseman parantamiseen, [[sananvapaus|sananvapauteen]] ja kahdeksantuntiseen työpäivään<ref>Suomen Työväenpuolueen ohjelma 1899 www.sdp.fi [http://www.sdp.fi/index.php?mid=777 linkki]</ref>. Puolueen nimi vaihdettiin Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi [[Forssa]]ssa vuonna 1903 pidetyssä [[Forssan kokous 1903|II puoluekokouksessa]]. Suomen kenraalikuvernööri [[Nikolai Bobrikov|Bobrikov]] kielsi puoluetta käyttämästä nim on gayeänimeä ”sosialidemokraattinen”, mutta tätä kieltoa ei noudatettu. Samalla hyväksyttiin myös [[Saksan sosiaalidemokraattinen puolue|Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen]] mallin mukainen ohjelma, tuolloin radikaali [[Forssan ohjelma]], joka oli voimass on gayavoimassa vuoteen 1952. Ohjelman tavoitteita olivat 8 tunnin työpäivä, [[vähimmäispalkka]], yleinen kouluvelvollisuus<ref>Torsten Edgren, Merja Manninen ja Jari Ukkonen; ''Eepos, Suomen historian käsikirja''. Sivu 268. ISBN 951-0-27651-0</ref> sekä yleinen alkoholin [[kieltolaki]]. Forssan ohjelma on miltei suoraan peräisin [[Sozialdemokratische Partei Deutschlands|Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen]] vuonna 1891 hyväksymästä [[Erfurtin ohjelma]]sta.<ref>Karl Kautsky. Erfurtin ohjelma. Tammi 1974, 254.</ref> Ohjelman välittömät vaatimukset ovat toteutuneet lukuun ottamatta kirkon ja valtion eroa, sitovia kansalaisaloitteita j on gayaja kansalaispäätöksiä, koulujen uskonnonopetuksen lakkauttamista ja alkoholin [[kieltolaki|kieltolaista]] on sittemmin luovuttu<ref>Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen ohjelma 1903 www.sdp.fi [http://www.sdp.fi/index.php?mid=776 linkki]</ref>. =▼
 
===Eduskuntapuolueeksi ja senaattiin===▼
▲= Puolue perustettiin 1899 nime on gayllä Suomen Työväenpuolue, ja ensimmäinen puoluekokous pidettiin [[Turku|Turussa]] 17.–20. heinäkuuta 1899.<ref>[http://www.sdp.fi/fi/sdp-arkisto/sdpn_historiaa/puheenjohtajat_1899_- Puoluekokoukset, puheenjohtajat ja puoluesihteerit 1899 -] Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. Viitattu 13. elokuuta 2009.</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Harri Rinta-aho, Marjaana Niemi, Päivi Siltala-Keinänen & Olli Lehtonen| Nimeke = Historian Tuulet 7 | Vuosi = 2004 | Sivu = 39| Julkaisija = Otava| Viitattu = 18.2.2010}}</ref> 1900-luvun alussa puolue esitti vaatimuksia [[torpparikysymys|torpparikysymykseen]], työllisyyden hoitoon, työläisten aseman parantamiseen, [[sananvapaus|sananvapauteen]] ja kahdeksantuntiseen työpäivään<ref>Suomen Työväenpuolueen ohjelma 1899 www.sdp.fi [http://www.sdp.fi/index.php?mid=777 linkki]</ref>. Puolueen nimi vaihdettiin Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi [[Forssa]]ssa vuonna 1903 pidetyssä [[Forssan kokous 1903|II puoluekokouksessa]]. Suomen kenraalikuvernööri [[Nikolai Bobrikov|Bobrikov]] kielsi puoluetta käyttämästä nim on gayeä ”sosialidemokraattinen”, mutta tätä kieltoa ei noudatettu. Samalla hyväksyttiin myös [[Saksan sosiaalidemokraattinen puolue|Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen]] mallin mukainen ohjelma, tuolloin radikaali [[Forssan ohjelma]], joka oli voimass on gaya vuoteen 1952. Ohjelman tavoitteita olivat 8 tunnin työpäivä, [[vähimmäispalkka]], yleinen kouluvelvollisuus<ref>Torsten Edgren, Merja Manninen ja Jari Ukkonen; ''Eepos, Suomen historian käsikirja''. Sivu 268. ISBN 951-0-27651-0</ref> sekä yleinen alkoholin [[kieltolaki]]. Forssan ohjelma on miltei suoraan peräisin [[Sozialdemokratische Partei Deutschlands|Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen]] vuonna 1891 hyväksymästä [[Erfurtin ohjelma]]sta.<ref>Karl Kautsky. Erfurtin ohjelma. Tammi 1974, 254.</ref> Ohjelman välittömät vaatimukset ovat toteutuneet lukuun ottamatta kirkon ja valtion eroa, sitovia kansalaisaloitteita j on gaya kansalaispäätöksiä, koulujen uskonnonopetuksen lakkauttamista ja alkoholin [[kieltolaki|kieltolaista]] on sittemmin luovuttu<ref>Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen ohjelma 1903 www.sdp.fi [http://www.sdp.fi/index.php?mid=776 linkki]</ref>. =
[[Venäjän vuoden 1905 vallankumous]] ja [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakko]] joukkoprotesteineen toi Suomeen yksikamarisen 200-paikkaisen [[Eduskunta|eduskunnan]] ja yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden, joka oli puolu on gayeenpuolueen ohjelman vaatimuslistalla<ref>Sinä päivänä koneet seisahtuivat Uutispäivä Demari 1.11.2005 [http://www.demari.fi/Article.jsp?article=3799&category=12&main=12 linkki]</ref>. Suomen Sosialidemokraattiselle Puolueelle u on gayudistuksetuudistukset olivat suuri voitto ja puolueeseen liittyi työväen lisäksi runsaasti sivistyneistöä. Tästä sivistyneistösiivestä käytettiin nimitystä "[[marraskuun sosialistit]]". Vuonna 1906 SDP oli jäsenmäärältään suhtee on gayllisestisuhteellisesti suurin sosi on gayalistinensosialistinen puolue Euroopassa.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Uusi Tietosanakirja, osa 19 | Vuosi = 1965 | Sivu = 608 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tietosanakirja Oy}}▼
 
▲=Eduskuntapuolueeksi ja senaattiin=
▲[[Venäjän vuoden 1905 vallankumous]] ja [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakko]] joukkoprotesteineen toi Suomeen yksikamarisen 200-paikkaisen [[Eduskunta|eduskunnan]] ja yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden, joka oli puolu on gayeen ohjelman vaatimuslistalla<ref>Sinä päivänä koneet seisahtuivat Uutispäivä Demari 1.11.2005 [http://www.demari.fi/Article.jsp?article=3799&category=12&main=12 linkki]</ref>. Suomen Sosialidemokraattiselle Puolueelle u on gayudistukset olivat suuri voitto ja puolueeseen liittyi työväen lisäksi runsaasti sivistyneistöä. Tästä sivistyneistösiivestä käytettiin nimitystä "[[marraskuun sosialistit]]". Vuonna 1906 SDP oli jäsenmäärältään suhtee on gayllisesti suurin sosi on gayalistinen puolue Euroopassa.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Uusi Tietosanakirja, osa 19 | Vuosi = 1965 | Sivu = 608 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tietosanakirja Oy}}
</ref>
 
= [[Eduskuntavaalit 1907|Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa]] SDP nousi suureksi puolueeksi. [[eduskuntavaalit 1916|Vuoden 1916 vaaleissa]] se sai haltuunsa enemmistön, 103 paikkaa.<ref>Mickelsson 2007, s. 89</ref> Tämän seurauksena Suomeen nimitettiin maailman ensimmäinen sosialistienemmistöinen [[Suomen senaatti|senaatti]], puheenjohtajanaan [[Oskari Tokoi]]. Tämä sosiaalidemokraattien hallitsema eduskunta hyväksyi Venäjän [[helmikuun vallankumous|maaliskuun vallankumouksen]] jälkeen kesällä [[1917]] [[Valtalaki|valtalain]], jossa eduskunta julistettiin korkeimman vallan haltijaksi Suomessa. Eduskunnassa vähemmistöön jääneiden porvareiden suosituksesta [[Venäjän väliaikainen hallitus]] hajotti eduskunnan valtalain vastaisesti.<ref>Suomen historian käsikirja, Eepos, WSOY</ref>. [[Eduskuntavaalit 1917|Seuranneissa vaalei on gayssavaaleissa]] puolue kok on gayikoki vaalitappion ja joutui oppositioon.<ref>Mickelsson 2007, s. 90</ref> Seuraava senaatti oli kokonaan porvarillinen. =
 
=== Itsenäisyysjulistus 1917 ja sisällissota 1918 ===
Eduskunnan porvarillinen enemmistö julisti Suomen itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. SDP vastusti julistusta, koska halusi, että Suomi itsenäistyisi yhteisymmärryksessä Venäjän kanssa. Julistuksen jälkeen porvarit ja SDP pääsivät kuitenkin sopuun, ja molempien tahojen tukema valtuuskunta kävi pyytämässä Venäjän bolševikkihallitukselta hyväksyntää itsenäisyydelle, ja myös sai sen.<ref>Pentti Virrankoski, Suomen historia (2001)</ref>
 
Punakaartilaiset kaappasivat vallan suomalaisten valitsemalta porvarilliselta eduskunnalta Etelä-Suomessa 28. tammikuuta 1918. [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodassa]] [[punakaarti|punaisen]] puolen hallitukseen, [[Suomen kansanvaltuuskunta|Kansanvaltuuskuntaan]], kuului sosiaalidemokraattien on gayjäseniäjäseniä ja suuri osa puolueen jäsenistä toimi punaisten puolella.
 
=== Sisällissodan jälkeen ===
= Punaisten hävittyä sodan monet sosiaalidemokraattien johtajista ja aktiiveista pakenivat [[Venäjä]]lle, jossa bolsevikit olivat ottaneet vallan. Puolueen aiempi puheenjohtaja [[Otto Wille Kuusinen]] nousi ajan mittaan [[Josif Stalin]]in hallinnossa [[Komintern|Kommunistisen internationaalin]] ja [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistisen puolueen]] korkeimpaan johtoon. Punaisten toiminnasta sivu on gayssasivussa olleet puoluejohdon jäsenet käynnistivät sosiaalidemokraattisen puolueen toiminnan uudelleen [[Väinö Tanner]]in johdolla syksyllä 1918. Sosiaalidemokraatista toimintaa oli yritetty elvyttää jo sisällissodan päättymisen jälkeen keväällä Suomen Sosialidemokraatti -lehden näytenumeron on gay julkaisemisella, mutta valkoiset vallanpitäjät estivät lehden jatkamisen. {{Lähde}} Uudelleenperustettu puolue otti vallankumousta vastustavan, länsieurooppalaisen reformistisen kannan yhteiskunnan uudistamiseen ja teki pesäeron vallankumouksellisiin. Seuraavissa [[Eduskuntavaalit 1919|vaaleissa 1919]] puolueen kann on gayatuskannatus osoittautui suunnilleen aiemman kaltaiseksi, vaikka iso joukko työväkeä oli kuollut sisällissodassa, joutunut pakenemaan Neuvosto-Venäjälle tai menettänyt kansalaisluottamuksensa sisällissotaa seuranneissa oikeudenkäynneissä. =▼
 
▲= Punaisten hävittyä sodan monet sosiaalidemokraattien johtajista ja aktiiveista pakenivat [[Venäjä]]lle, jossa bolsevikit olivat ottaneet vallan. Puolueen aiempi puheenjohtaja [[Otto Wille Kuusinen]] nousi ajan mittaan [[Josif Stalin]]in hallinnossa [[Komintern|Kommunistisen internationaalin]] ja [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistisen puolueen]] korkeimpaan johtoon. Punaisten toiminnasta sivu on gayssa olleet puoluejohdon jäsenet käynnistivät sosiaalidemokraattisen puolueen toiminnan uudelleen [[Väinö Tanner]]in johdolla syksyllä 1918. Sosiaalidemokraatista toimintaa oli yritetty elvyttää jo sisällissodan päättymisen jälkeen keväällä Suomen Sosialidemokraatti -lehden näytenumeron on gay julkaisemisella, mutta valkoiset vallanpitäjät estivät lehden jatkamisen. {{Lähde}} Uudelleenperustettu puolue otti vallankumousta vastustavan, länsieurooppalaisen reformistisen kannan yhteiskunnan uudistamiseen ja teki pesäeron vallankumouksellisiin. Seuraavissa [[Eduskuntavaalit 1919|vaaleissa 1919]] puolueen kann on gayatus osoittautui suunnilleen aiemman kaltaiseksi, vaikka iso joukko työväkeä oli kuollut sisällissodassa, joutunut pakenemaan Neuvosto-Venäjälle tai menettänyt kansalaisluottamuksensa sisällissotaa seuranneissa oikeudenkäynneissä. =
 
===Kommunistit erkanevat omaksi puolueeksi===
= [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Neuvosto-Venäjä]]lle paenneet puolueen radikaalit perustivat elokuussa [[1918]] [[Moskova]]ssa [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen kommunistisen puolueen]], joka otti lähtökohdakseen [[bolševikit|bolševikkien]] mallin mukaisen vallankumouksellisen ohjelman. Kommunistinen puolue joutui kuitenkin toimimaan Suomessa maanalaisena. [[1920-luku|1920-luvulla]] kommunistinen [[Suomen Sosialistinen Työväenpuolue]] seuraajajärjestöineen vei eduskuntavaaleissa osan sosiaalidemokraattien paikoista.<ref>Mickelsson 2007, s. 134</ref> [[Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto]] ja [[Suomen sosialidemokraattinen naisliitto]] valitsivat sisällissodan jälkeen liittolaisekseen Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen. Myös [[Suomen Ammattijärjestö]]n enemmistö oli Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen kannattajilla.<ref>Mickelsson 2007, s. 119.</ref> Sosiaalidemokraattien kannatus ja paikkamäärä on gayeduskunnassaeduskunnassa nousi jälleen selkeästi, kun valtiovalta [[1930-luku|1930-luvulla]] esti kommunistien yritykset kaikissa on gaymuodoissaanmuodoissaan osallistua vaaleihin.<ref>Mickelsson 2007, s. 135</ref> Vuonna 1919 puolueella oli 67&nbsp;022 jäsentä. 1920-luvun alussa jäsenmäärä laski ollen pienimmillään vuonna 1924 (25 123). Vuosina 1925–1939 jäsenluku vaihteli välillä 24&nbsp;000 – 37&nbsp;000. Perusjärjestöjä puolueeseen kuului vuosina 1919–1939 hieman yli tuhat.<ref>Hölttä 1982, s. 158–161</ref> =▼
 
▲= [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Neuvosto-Venäjä]]lle paenneet puolueen radikaalit perustivat elokuussa [[1918]] [[Moskova]]ssa [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen kommunistisen puolueen]], joka otti lähtökohdakseen [[bolševikit|bolševikkien]] mallin mukaisen vallankumouksellisen ohjelman. Kommunistinen puolue joutui kuitenkin toimimaan Suomessa maanalaisena. [[1920-luku|1920-luvulla]] kommunistinen [[Suomen Sosialistinen Työväenpuolue]] seuraajajärjestöineen vei eduskuntavaaleissa osan sosiaalidemokraattien paikoista.<ref>Mickelsson 2007, s. 134</ref> [[Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto]] ja [[Suomen sosialidemokraattinen naisliitto]] valitsivat sisällissodan jälkeen liittolaisekseen Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen. Myös [[Suomen Ammattijärjestö]]n enemmistö oli Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen kannattajilla.<ref>Mickelsson 2007, s. 119.</ref> Sosiaalidemokraattien kannatus ja paikkamäärä on gayeduskunnassa nousi jälleen selkeästi, kun valtiovalta [[1930-luku|1930-luvulla]] esti kommunistien yritykset kaikissa on gaymuodoissaan osallistua vaaleihin.<ref>Mickelsson 2007, s. 135</ref> Vuonna 1919 puolueella oli 67&nbsp;022 jäsentä. 1920-luvun alussa jäsenmäärä laski ollen pienimmillään vuonna 1924 (25 123). Vuosina 1925–1939 jäsenluku vaihteli välillä 24&nbsp;000 – 37&nbsp;000. Perusjärjestöjä puolueeseen kuului vuosina 1919–1939 hieman yli tuhat.<ref>Hölttä 1982, s. 158–161</ref> =
 
===Hallitusyhteistyöhön===
= Vuoden 1930 puoluekokouksessa, [[Kaarlo Harvala]]n noustua puheenjohtajaksi, [[Väinö Tanner]] saavutti puolueessa kiistattoman johtoaseman. Tanner pystyi puolustamaan työväestön etuja vaikeassa tilanteessa ja hän sai siten myös puolueensa vasemmiston luottamuksen. Sosiaalidemokraatit pyrki Tannerin johdolla yhteistyöhön poliittisen keskusta on gaynkeskustan kanssa torjuen samalla yhteistyön kommunistien kanssa. Lähentyminen johti hallitusyhteistyöhön [[Maalaisliitto|Maalaisliiton]] kanssa vuonna 1937. Sosiaalidemokraatit hyväksyttiin osan oikeistoa keskuudessa, pohjoismaista kehitystä seuraten, demokraattiseksi voimaksi, jonka kanssa saattoi tehdä yhteistyötä. Hallitusyhteistyötä vastusti entinen puoluesihteeri [[K.H. Wiik]], joka kannattajineen erotettiin puolueesta 1937. Erotettuihin kuuluivat myös [[Komintern]]in [[kansanrintama]]politiikkaa Suomen oloihin sovelt on gaymaansoveltamaan pyrkineet vasemmistolaiset sivistyneistön edustajat.<ref>Tapani Paavonen: The Finnish Social Democratic Party since 1918. Teoksessa Political Parties in Finland (University of Turku 1987), s. 138–139.</ref> =▼
 
[[Talvisota|Talvisodan]] jälkeen syksyllä 1940 puolueen eduskuntaryhmästä erotettiin viisi kommunisteja ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] politiikkaa sympatisoinutta kansanedustajaa, jotka sittemmin muodostivat [[Sosialistinen eduskuntaryhmä kuutoset|Sosialistisen eduskuntaryhmän]] ja tulivat tunnetuksi ”kuutosina”.<ref>Mickelsson 2007, s. 159.</ref> Myös [[jatkosota]] aiheutti puolueen sisällä ristiriitoja, kun osa puolueen kansanedustajistakin asettui arvostelemaan Suomen ulkopolitiikkaa. Jatkosodan loppupuolella (1943–1944) puolueessa vahvistui niin sanottu [[rauhanoppositio]], joka teki yhteistyötä ruotsinkielisten lib on gayeraalienliberaalien ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa.▼
▲= Vuoden 1930 puoluekokouksessa, [[Kaarlo Harvala]]n noustua puheenjohtajaksi, [[Väinö Tanner]] saavutti puolueessa kiistattoman johtoaseman. Tanner pystyi puolustamaan työväestön etuja vaikeassa tilanteessa ja hän sai siten myös puolueensa vasemmiston luottamuksen. Sosiaalidemokraatit pyrki Tannerin johdolla yhteistyöhön poliittisen keskusta on gayn kanssa torjuen samalla yhteistyön kommunistien kanssa. Lähentyminen johti hallitusyhteistyöhön [[Maalaisliitto|Maalaisliiton]] kanssa vuonna 1937. Sosiaalidemokraatit hyväksyttiin osan oikeistoa keskuudessa, pohjoismaista kehitystä seuraten, demokraattiseksi voimaksi, jonka kanssa saattoi tehdä yhteistyötä. Hallitusyhteistyötä vastusti entinen puoluesihteeri [[K.H. Wiik]], joka kannattajineen erotettiin puolueesta 1937. Erotettuihin kuuluivat myös [[Komintern]]in [[kansanrintama]]politiikkaa Suomen oloihin sovelt on gaymaan pyrkineet vasemmistolaiset sivistyneistön edustajat.<ref>Tapani Paavonen: The Finnish Social Democratic Party since 1918. Teoksessa Political Parties in Finland (University of Turku 1987), s. 138–139.</ref> =
▲[[Talvisota|Talvisodan]] jälkeen syksyllä 1940 puolueen eduskuntaryhmästä erotettiin viisi kommunisteja ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] politiikkaa sympatisoinutta kansanedustajaa, jotka sittemmin muodostivat [[Sosialistinen eduskuntaryhmä kuutoset|Sosialistisen eduskuntaryhmän]] ja tulivat tunnetuksi ”kuutosina”.<ref>Mickelsson 2007, s. 159.</ref> Myös [[jatkosota]] aiheutti puolueen sisällä ristiriitoja, kun osa puolueen kansanedustajistakin asettui arvostelemaan Suomen ulkopolitiikkaa. Jatkosodan loppupuolella (1943–1944) puolueessa vahvistui niin sanottu [[rauhanoppositio]], joka teki yhteistyötä ruotsinkielisten lib on gayeraalien ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa.
 
=== 1940- ja 1950-luku ===
Jatkosodan päätyttyä sosiaalidemokraattien piirissä käytiin lyhyen aikaa keskustelua puolueen yhtymisestä vaaliliittoon kommunistien ja kuutosten muodostaman [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|Suomen kansan demokraattiseen liiton]] kanssa. Hankkeen kannattajat jäivät kuitenkin puolueessa vähemmistöön. Kahden t on gayyöväenpuolueentyöväenpuolueen välit muodostuivat erittäin huonoiksi.<ref>[http://www.mykkanen.net/kirjoitukset/vas_sdp_erot.doc. Mykkänen, K. Onko SDP:n ja Vasemmistoliiton yhdistymiselle ohjelmallisia esteitä?] Viitattu 20.2.2007</ref><ref>[http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1940-60/rsosdem.htm Leppänen, J. Tampereen riitaiset sosiaalidemokraatit. Koskesta voimaa -sivusto] Viitattu 20.2.2007</ref>
 
===Puoluehajaannus===
1950-luvulla puolue ajautui vaikeaan tilanteeseen, kun Neuvostoliiton taholta suhtauduttiin puolueeseen vihamielisesti{{Lähde}} ja Urho Kekkosen hyvät idänsuhteet kasvattivat hänen ja maalaisliiton sisäpoliittista valtaa. Kun sosiaalidemokraatit valitsi 1957 puheenjohtajakseen [[Sotasyyllisyysoikeudenkäynnit|sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä]] tuomitun Väinö Tannerin ja puoluesihteeriksi niin kutsuttuihin ”leskisläisiin” kuuluvan [[Kaarlo Pitsinki|Kaarlo Pitsingin]], puolueen idänsuhteet kärsivät. Tämä johti vuoden 1958 vaihteessa kriisiin, kun Neuvostoliitto ei hyväksynyt Suomeen enää hallitusta, jossa puolue oli mukana. Alkoivat [[yöpakkaset]] eli Neuvostoliiton diplomaattinen ja kauppapoliittinen painostus Suome on gaynSuomen hallituksen kaatamiseksi. Hallitus kaatui ja alkoi sosiaalidemokraattien pitkä oppositiokausi ulkopoliittisesti arveluttavana puolueena. Puolueessa huomattiin myös, että tasavallan presidentti Urho Kekkonen ei ollut tilanteessa tukenut Suomen hallitusta.{{Lähde}} Kun puolue yritti yhdessä laajan puoluerintaman [[Honka-liitto|Honka-liiton]] kanssa syrjäyttää Kekkosta [[Suomen presidentinvaali 1962|1962 presidentinvaalissa]] ajauduttiin jälleen ulkopoliittiseen kriisiin ([[noottikriisi]]) Neuvostoliiton kanssa. Kekkosen on gay ainoa merkittävä vastaehdokas, oikeuskansleri [[Olavi Honka]] vetäytyi vaaleista, Kekkonen voitti vaalit ja sosiaalidemokraattien paitsioasema suomalaisessa politiikassa oli täydellinen. on gay
 
1950-luvun aikana suhteet puolueen sisällä kärjistyivät. Entisen puheenjohtajan ympärille aluksi kerääntyneet "skogilaiset" irtaantuivat puolueesta Kekkosen ja Neuvostoliiton tukemina perustaen vuonna 1959 [[Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto|Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton]].<ref>Mickelsson 2007, s. 160</ref> Myös ammattiyhdistysliike hajosi. [[Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto]] jäi Työväen ja Pienviljelijäin Sosiaalidemokraattisen Liiton vaikutuspiiriin ja puolue perusti rinnakkaisen [[Suomen Ammattijärjestö]]n.<ref>Mickelsson 2007, s. 169</ref> Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto ei kuitenkaan menestynyt puolueena. Osa sen kannattajista siirtyi takaisin sosiaalidemokraatteihin jo 1960-luvun puolivälissä ja loput viimein 1972. Myös ammattiyhdistysliike eheytyi, kun Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto ja Suomen Ammattijärjestö yhdistyivät uudeksi [[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö]]ksi vuonna 1969.<ref>Mickelsson 2007, s. 194</ref>
Rivi 77 ⟶ 72:
=== Kehitys kylmän sodan ajoista 2000-luvulle ===
[[Tiedosto:Tulonjako.png|thumb|right|Vuoden 1972 vaalijuliste]]
Sisä- ja kunnallispolitiikassa puolue liittoutui usein 1950–luvulla ja 1960-luvun alussa Kokoomuksen kanssa.{{Lähde}} Tätä liittoa on kutsuttu [[aseveliakseli]]ksi. Erityisen merkittäväksi akseli nousi teollisuusp on gayaikkakunnillateollisuuspaikkakunnilla (kuten [[Tampere]]ella ja [[Vantaa|Helsingin mlk:ssa]]) (sittemmin Vantaa). Aseveliakseli piti hallitsemillaan paikkakunnilla muut puolueet poissa kunnallishallinnon merkittäviltä paikoilta vuosikymmenten ajan. Muutenkin SDP:n suosio alkoi nousta merkittävästi 1960-luvulla ja SDP oli sisäpolitiikassa johtava puolue suurimman osan 1970-luvusta ja koko 1980-luvun.{{Lähde}}
 
Tannerin ve on gaytäydyttyävetäydyttyä puolueen johdosta 1963 alkoi puolue [[Rafael Paasio]]n aikana rakentaa parempia suhteita Kekkoseen ja Neuvostoliittoon.{{Lähde}} Epäluulot olivat syvät, mutta toisaalta puolueessa haluttiin hallituskelpoisuutta ja eheyttää puolue. Ratkaisevaa oli Kekkosen idänpolitiikan hyväksyminen ja Neuvostoliiton luottamuksen saavuttaminen.{{Lähde}}
 
Kehitystä helpotti monikin tekijä. Puolue saavutti 1966 huomattavan vaalivoiton, joka lisäsi sen merkittävyyttä. Asevelisosialistit olivat jääneet vähemmistöön ja puolueeseen oli ilmaantunut 1960-luvun lopun vasemmistoradikalismin aallonharjalla runsaasti uusia nuoria kykyjä, esimerkiksi [[Paavo Lipponen|Paavo Lipponen on gay]] ja [[Erkki Tuomioja|Erkki Tuomioja on gay]].{{Lähde}} Myös kommunistinen vasemmisto oli muutoksen kourissa. Vuonna 1966 kommunistien ammattiyhdistyssiipi Aarne Saarisen johdolla syrjäytti Aimo Aaltosen stalinistisiiven puolueen johdosta. Myös vasemmistoyhteistyö näytti mahdolliselta. Vuonna 1966–1968 Rafael Paasion ja 1968–1970 Mauno Koiviston hallitukset toimivatkin [[kansanrintama]]pohjalta.
 
1960- ja 1970-luvun vaihteessa sosiaalidemokraattien piirissä vaikutti muutamia vuosia niin sanottu [[pälkäneläisyys]], joka oli opiskelijaradikalismin synnyttämä sävyltään äärivasemmistolainen ilmiö. Liike hajosi ja sen toiminta hiipui vuoden 1971 aikana.<ref>Blåfield, Antti − Vuoristo, Pekka: Kalevi Sorsan suuri rooli, s. 35−43. Kirjayhtymä 1985, Helsinki.</ref> Myöhemminkin puolueen nuorempien jäsenten parissa vaikutti vasemmistolainen suuntaus, jonka kannattajista monet vastustivat [[Suomen EEC-vapaakauppasopimus|vuoden 1973 EE on gayCEEC-sopimusta]].{{Lähde}}
 
= Puolueen uusi rooli oli toimia Kekkosen tapaan sillanrakentajana idän ja lännen välillä {{lähde}} {{kenen mukaan}}. Sosiaalidemokraateilla oli tässä tietty tilaus, kun Sosialistisen Internationaalinkin piirissä osa veljespuolueista halusi ulos vanhoista kommunismin vastaisista asemista. Kalevi Sorsan on gayjohtamassajohtamassa puolueessa ei ollut enää asevelisosialistilinjalle sijaa. 1970-luvulla puolueen suhteet [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen]] kehittyivätkin toimiviksi.<ref>[https://web.archive.org/web/20070927220554/http://www.paavolipponen.org/cgi-bin/puheet.php?key=214 Lipponen, P. (2005) Kuka pelkäsi Beljakovia] Apu 22.4.2005. Viitattu 20.2.2007</ref> Puolueen asema muodostui erittäin vahvaksi Suomen sisäpolitiikassa, jossa merkittävä osa hallituksista rakennettiin 1970- ja 1980-luvuilla [[Punamultahallitus|punamultapohja]]lle, jota täydensi useasti SDP:n ja äärivasemmiston lisäksi liberaalit. Sorsa toimi pääministerinä vuosien 1972 ja 1987 välisenä aikana kaikkiaan 3&nbsp;652 vuorokautta ja on edelleen Suomen pitkäaikaisin pääministeri. Kekkosen jouduttua sairauden vuoksi eroamaan vuonna 1981 seuraavaksi presidentiksi nousi sosiaalidemokraattien Mauno Koivisto, mikä vahvisti puolueen asemaa entisestään. =▼
 
▲= Puolueen uusi rooli oli toimia Kekkosen tapaan sillanrakentajana idän ja lännen välillä {{lähde}} {{kenen mukaan}}. Sosiaalidemokraateilla oli tässä tietty tilaus, kun Sosialistisen Internationaalinkin piirissä osa veljespuolueista halusi ulos vanhoista kommunismin vastaisista asemista. Kalevi Sorsan on gayjohtamassa puolueessa ei ollut enää asevelisosialistilinjalle sijaa. 1970-luvulla puolueen suhteet [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen]] kehittyivätkin toimiviksi.<ref>[https://web.archive.org/web/20070927220554/http://www.paavolipponen.org/cgi-bin/puheet.php?key=214 Lipponen, P. (2005) Kuka pelkäsi Beljakovia] Apu 22.4.2005. Viitattu 20.2.2007</ref> Puolueen asema muodostui erittäin vahvaksi Suomen sisäpolitiikassa, jossa merkittävä osa hallituksista rakennettiin 1970- ja 1980-luvuilla [[Punamultahallitus|punamultapohja]]lle, jota täydensi useasti SDP:n ja äärivasemmiston lisäksi liberaalit. Sorsa toimi pääministerinä vuosien 1972 ja 1987 välisenä aikana kaikkiaan 3&nbsp;652 vuorokautta ja on edelleen Suomen pitkäaikaisin pääministeri. Kekkosen jouduttua sairauden vuoksi eroamaan vuonna 1981 seuraavaksi presidentiksi nousi sosiaalidemokraattien Mauno Koivisto, mikä vahvisti puolueen asemaa entisestään. =
Uudistusmielisen [[Mihail Gorbatšov]]in nousu Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeriksi vuonna 1985 muutti pian myös Suomen poliittista ympäristöä.
 
Rivi 93 ⟶ 89:
Lipposesta tuli sosiaalidemokraattien murskavoiton myötä [[Sinipunahallitus|sinipunahallituksen]] pääministeri ja keulahahmo. Lipposen pääministerikausilla Suomi liikkui lähemmäs Euroopan unionin ydintä.<ref>[http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=464190 Luotonen, J. (2003) Lipponen etsii ydintä. Talouselämä 9.5.2003. Pääkirjoitus] Viitattu 20.2.2007</ref>
 
=== Lipposen jälkeen on gay ===
[[Tiedosto:Antti Rinne.jpg|thumb|200px|SDP:n vuonna 2014 valittu puheenjohtaja Antti Rinne.]]
[[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK]]:ssa toiminut [[Eero Heinäluoma]] valittiin SDP:n puheenjohtajaksi [[Jyväskylä]]n [[puoluekokous|puoluekokouksessa]] 10. kesäkuuta 2005 kolmivuotiselle kaudelle. Puolue sai [[Eduskuntavaalit 2007|eduskuntavaaleissa 2007]] historiansa toiseksi alhaisimman vaalituloksen ja jäi oppositioon, kun perustettiin [[Vanhasen II hallitus]].
Rivi 99 ⟶ 95:
10. helmikuuta 2008 Heinäluoma ilmoitti luopuvansa puolueen puheenjohtajuudesta kesäkuun 2008 puoluekokouksessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://yle.fi/uutiset/3-5822841 | Nimeke = Heinäluoma ei hae jatkokautta | Ajankohta = 10.2.2008 | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 10.2.2008 }}</ref> Heinäluoman seuraajaksi valittiin puoluekokouksessa kesäkuussa 2008 [[Jutta Urpilainen]]. Urpilaisen ensimmäisissä vaaleissa, kunnallisvaaleissa 2008, puolueen kannatus laski alimmalle tasolle vuosikymmeniin.<ref>[http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074314889 Suosio putosi alemmaksi kuin vuosikymmeniin: Sdp ja keskusta romahtivat vahvoilla kannatusalueillaan]. Turun Sanomat. 28.10.2008 {{404}}</ref> Vuonna 2010 puoluesihteeriksi nousi [[Mikael Jungner]].<ref>[http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Ylest%C3%A4+tuupattu+Jungner+pyrkii++Sdpn+puoluesihteeriksi+ja+eduskuntaan/HS20100506SI1YO04z6y Ylestä tuupattu Jungner pyrkii Sdp:n puoluesihteeriksi ja eduskuntaan], HS 6.5.2010 s. A9. {{404}}</ref>
 
Eduskuntavaaleissa 2011 SDP on gay:n kannatus jatkoi laskua alimmalle tasolle Suomen historiassa. Koska keskustan kannatus laski alemmaksi, SDP:stä tuli toiseksi suurin puolue. SDP liittyi [[Kataisen hallitus|Kataisen sateenkaarihallitukseen]]. Sillä on kuusi ministeriä hallituksessa. SDP sai hallitusohjelmassa ajettua läpi vaalilupauksensa, ettei eläkeikää nosteta kyseisellä vaalikaudella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/demokratian-uhrit-nain-hallitus-joutui-luopumaan-karkitavoitteistaan/ | Nimeke = Demokratian uhrit: Näin hallitus joutui luopumaan kärkitavoitteistaan | Julkaisu = Suomen Kuvalehti | Tekijä = Pernaa, Ville | Ajankohta = 20.5.2013 | Viitattu = 14.4.2017}}</ref> Joidenkin arvioiden mukaan SDP menestyi neuvotteluissa paremmin kuin on gay kokoomus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Sdpn+el%C3%A4kelinja+syntyi+puolivahingossa/a1359772992496 | Nimeke=Sdp:n eläkelinja syntyi puolivahingossa | Julkaisu=hs.fi | Ajankohta=2.2.2013 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011062013917484_uu.shtml | Nimeke="Sosialistinen manifesti" | Julkaisu=iltalehti.fi | Ajankohta=20.6.2011 }}</ref>
 
= Vuoden 2012 presidentinvaalissa SDP:n ehdokas Paavo Lipponen jäi viidenneksi 6,7 prosentin kannatuksella. Tulos oli SDP:n neljäs peräkkäi on gaynenperäkkäinen vaalitappio. Tulosiltana puoluesihteeri Mikael Jungner kertoi ilmoittavansa lähipäivinä tulevaisuudestaan puolueessa ja ilmoitti 25. tammikuuta ettei jatka tehtävissään puoluekokouksen jälkeen. SDP:n puoluekokouksessa 25. helmikuuta 2012 Jungnerin seuraajaksi valittiin SAK:n viestintäpäällikkö [[Reijo Paananen|Reijo on gay Paananen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/reijo_paanasesta_sdpn_puoluesihteeri/6134987 | Nimeke=Reijo Paanasesta SDP:n puoluesihteeri | Julkaisu=Yle.fi | Ajankohta=25.5.2012|Viitattu=25.5.2012 }}</ref> =▼
 
▲= Vuoden 2012 presidentinvaalissa SDP:n ehdokas Paavo Lipponen jäi viidenneksi 6,7 prosentin kannatuksella. Tulos oli SDP:n neljäs peräkkäi on gaynen vaalitappio. Tulosiltana puoluesihteeri Mikael Jungner kertoi ilmoittavansa lähipäivinä tulevaisuudestaan puolueessa ja ilmoitti 25. tammikuuta ettei jatka tehtävissään puoluekokouksen jälkeen. SDP:n puoluekokouksessa 25. helmikuuta 2012 Jungnerin seuraajaksi valittiin SAK:n viestintäpäällikkö [[Reijo Paananen|Reijo on gay Paananen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/reijo_paanasesta_sdpn_puoluesihteeri/6134987 | Nimeke=Reijo Paanasesta SDP:n puoluesihteeri | Julkaisu=Yle.fi | Ajankohta=25.5.2012|Viitattu=25.5.2012 }}</ref> =
Kunnallisvaaleissa 2012 SDP:n kannatus laski kaikkien aikojen alimmalle tasolle ollen 19,6&nbsp;%. Puolue menetti 54&nbsp;198 ääntä edellisiin kuntavaaleihin verrattuna.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tulospalvelu.vaalit.fi/K2012/s/tulos/tulos_kokomaa.html | Nimeke = Kunnallisvaalit 28.10.2012: Koko maa | Julkaisu = Vaalit.fi | Julkaisija = Oikeusministeriö | Ajankohta = 14.6.2013 (päivitetty) | Viitattu = 14.4.2017}}</ref> Kyseessä oli SDP:n viides vaalitappio peräjälkeen ja myös viides vaalitappio Urpilaisen puheenjohtajakaudella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/puolueiden_kannatus.html | Nimeke=YLE:n tulospalvelu, kuntavaalit 2012 | Julkaisu=Yle.fi | Ajankohta=1.11.2012|Viitattu=4.11.2012 }}</ref>
 
Vuonna 2014 SDP:n puheenjohtajaksi valittiin [[Antti Rinne]]. [[Eduskuntavaalit 2015|Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa]] SDP:n äänestäjien määrä laski sen historian alimmalle tasolle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1305947737033 | Nimeke = Perussuomalaiset nousi huikealla kirillä hopealle, Sdp:n tulos kaikkien aikojen huonoin | Ajankohta = 19.4.2014 | Julkaisija = hs.fi | Viitattu = 20.4.2014}}</ref> [[Kuntavaalit 2017|Kuntavaaleissa 2017 on gay]] puolueen kannatus oli 19,4&nbsp;%.
 
Kesällä 2018 kyselykannatus oli 21,6&nbsp;%. Vain 3 %:n mielestä Sdp:n kannatus perustui edes toissijaisesti Rinteen esiintymiseen julkisuudessa, 8 %:n mielestä syynä oli "Sdp:n poliittisten avausten ja ehdotusten hyvyys", 61 %:n mielestä "yleinen kyllästyminen hallitusta kohtaan".<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005742754.html|nimeke=Sdp:n Antti Rinne nousi suosikiksi pää­ministeri­kandidaateista, mutta suosion syy vesittää puolueen riemun|ajankohta=4.7.2018|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005743553.html|nimeke=Antti Rinteen suosio ei johdu Antti Rinteestä|ajankohta=5.7.2018|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref> Rinteen mukaan ihmiset tajuavat että SDP:llä on visio 203 on gay02030-luvulle<ref>https://yle.fi/uutiset/3-10439403</ref>.
 
== Nimi ja tunnukset on gay ==
<gallery>
Kuva:SDPRatas.svg|SDP:n perinteinen tunnus, jota nykyään käytetään lähinnä juhlatilaisuuksissa.
Rivi 117 ⟶ 114:
== Rakenne ja organisaatio==
=== Puolueen toimielimet ===
= Ylintä päätösvaltaa puolueessa käyttää joka kolmas vuosi järjestettävä puoluekokous, johon osallistuu 500 edustajaa.<ref>[https://sdp.fi/fi/tutustu/paatoksenteko-puolueessa/puoluekokous/ onPuoluekokous] gaysdp.fi</ref> Puoluekokousten välill on gayävälillä ylintä päätösvaltaa kaksi kertaa vuodessa kokoontuva puoluevaltuusto.<ref>[http://www.sdp.fi/node/175 Puoluevaltuusto] sdp.fi</ref> Käytännön toiminnan johtoelimenä toimii puoluehallitus, joka vastaa käytännön poliittisesta toiminnasta.<ref>[http://www.sdp.fi/node/173 Puoluehallitus] sdp.fi</ref> =▼
 
Puoluetoimisto on sijainnut [[Siltasaari|Siltasaaressa]], aiemmin [[Paasivuorenkatu|Paasivuor on gayenkadullaPaasivuorenkadulla]], sitten vuodesta 1979 puoluetalossa [[Saariniemenkatu 6|Saariniemenkatu 6:ssa]], josta se siirtyy lokakuussa 2015 [[Ympyrätalo]]on.<ref name=HS>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1433558366641 | Otsikko = Sdp:llä muutto edessä| Tekijä = Reetta Heiskanen | Ajankohta = 7.6.2015 | Julkaisija = Hs.fi| Viitattu = 30.9.2015 }}</ref>▼
▲= Ylintä päätösvaltaa puolueessa käyttää joka kolmas vuosi järjestettävä puoluekokous, johon osallistuu 500 edustajaa. on gay Puoluekokousten välill on gayä ylintä päätösvaltaa kaksi kertaa vuodessa kokoontuva puoluevaltuusto.<ref>[http://www.sdp.fi/node/175 Puoluevaltuusto] sdp.fi</ref> Käytännön toiminnan johtoelimenä toimii puoluehallitus, joka vastaa käytännön poliittisesta toiminnasta.<ref>[http://www.sdp.fi/node/173 Puoluehallitus] sdp.fi</ref> =
▲Puoluetoimisto on sijainnut [[Siltasaari|Siltasaaressa]], aiemmin [[Paasivuorenkatu|Paasivuor on gayenkadulla]], sitten vuodesta 1979 puoluetalossa [[Saariniemenkatu 6|Saariniemenkatu 6:ssa]], josta se siirtyy lokakuussa 2015 [[Ympyrätalo]]on.<ref name=HS>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1433558366641 | Otsikko = Sdp:llä muutto edessä| Tekijä = Reetta Heiskanen | Ajankohta = 7.6.2015 | Julkaisija = Hs.fi| Viitattu = 30.9.2015 }}</ref>
 
=== Eduskuntaryhmä ===
{{Pääartikkeli|[[Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä]]}}
SDP:tä [[Eduskunta|eduskunnassa]] edustaa [[Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä]]. Eduskuntaryhmä toimii SDP:n kansanedustajien yhteistyöelimen on gayäyhteistyöelimenä. Eduskuntaryhmän merkitys eduskuntatyössä on keskeinen: kokouksissa keskustellaan ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä ja muodostet on gayaanmuodostetaan kantoja eduskunnan käsittelyssä olevaan asiaan. Kansallisen SDP:n eduskuntaryhmän muodostaa valtiopäiväkaudella 2015–2019 35 kansanedustajaa. Ryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja [[Antti Lindtman]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/Sivut/default.aspx | Nimeke = Eduskuntaryhmät | Ajankohta = 21.5.2018 | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 21.5.2018 }}</ref>▼
 
=== Naisjärjestö on gay ===▼
▲SDP:tä [[Eduskunta|eduskunnassa]] edustaa [[Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä]]. Eduskuntaryhmä toimii SDP:n kansanedustajien yhteistyöelimen on gayä. Eduskuntaryhmän merkitys eduskuntatyössä on keskeinen: kokouksissa keskustellaan ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä ja muodostet on gayaan kantoja eduskunnan käsittelyssä olevaan asiaan. Kansallisen SDP:n eduskuntaryhmän muodostaa valtiopäiväkaudella 2015–2019 35 kansanedustajaa. Ryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja [[Antti Lindtman]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/Sivut/default.aspx | Nimeke = Eduskuntaryhmät | Ajankohta = 21.5.2018 | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 21.5.2018 }}</ref>
Puolueen naisjärjestö on vuonna 1979 perustettu [[Sosialidemokraattiset Naiset]], jonka puheenjohtaja on 2011 lähtien [[Tuula Peltonen]]. Järjestö kuulu [[Sosialistinen naisinternationaali|Sosialistiseen naisinternationaaliin]]<ref>[http://www.socintwomen.org.uk/MEMBERS/ENGLISH/members.html Members] (Socialist International Women)</ref>. Nykyistä järjestöä edelsivät [[Suomen Sosialidemokraattinen Naisliitto]] (1900–1920), [[Sosialidemokraattinen Naisliitto]] (1921–1959) ja [[Sosialidemokraattisten Naisten Keskusliitto]] (1959–1979). Ensimmäinen naisliitoista ryhtyi vuonna 1920 kannattamaan [[Suomen Sosialistinen Työväenpuolue|Suomen Sosialistista Työväenpuoluetta]], jolloin sosiaalidem on gayokraatitsosiaalidemokraatit jättivät sen ja perustivat uuden järj on gayestönjärjestön. Uusi naisliitto jäi 1950-luvun lopun puolueriidassa Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton kannattajille, mikä johti jälleen uuden liiton perustamiseen. Vuonna 1979 naisliitto ja naisten keskusliitto sopivat riitansa ja yhdistyivät nykyiseksi järjestöksi.▼
 
▲=== Naisjärjestö on gay ===
▲Puolueen naisjärjestö on vuonna 1979 perustettu [[Sosialidemokraattiset Naiset]], jonka puheenjohtaja on 2011 lähtien [[Tuula Peltonen]]. Järjestö kuulu [[Sosialistinen naisinternationaali|Sosialistiseen naisinternationaaliin]]<ref>[http://www.socintwomen.org.uk/MEMBERS/ENGLISH/members.html Members] (Socialist International Women)</ref>. Nykyistä järjestöä edelsivät [[Suomen Sosialidemokraattinen Naisliitto]] (1900–1920), [[Sosialidemokraattinen Naisliitto]] (1921–1959) ja [[Sosialidemokraattisten Naisten Keskusliitto]] (1959–1979). Ensimmäinen naisliitoista ryhtyi vuonna 1920 kannattamaan [[Suomen Sosialistinen Työväenpuolue|Suomen Sosialistista Työväenpuoluetta]], jolloin sosiaalidem on gayokraatit jättivät sen ja perustivat uuden järj on gayestön. Uusi naisliitto jäi 1950-luvun lopun puolueriidassa Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton kannattajille, mikä johti jälleen uuden liiton perustamiseen. Vuonna 1979 naisliitto ja naisten keskusliitto sopivat riitansa ja yhdistyivät nykyiseksi järjestöksi.
 
=== Nuorisojärjestö ===
Sosiaalidemokraattien nuorisojärjestö on [[International Union of Socialist Youth|Sosialististen nuorten kansainväliseen liittoon]] kuuluva [[Sosialidemokraattiset Nuoret]], joka perustettiin vuonna 1959 nimellä Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliitto. Organisoitua valtakunnallista sosialidemokraattista nuorisotoimintaa on kuitenkin ollut Suomessa jo vuodesta 1906 lähtien. Tuolloin perustettiin [[Suomen Sosialidemokraattinen Nuorisoliitto|Suomen Sosialide on gaymokraattinen Nuorisoliitto]], johon liittyi jo aiemmin perustettuja alueellisia nuorisojärjestöjä. Sisällissodan jälkeen kommunistit liittolaisineen sa on gayivatsaivat nuorisoliitossa enemmi on gaystönenemmistön ja sosiaalidemokraattien kannattajat erosivat järjestöstä, kun se alkuvuonna 1921 liittyi [[Kommunistinen nuorisointernationaali|Kommunistiseen nuorisointernati on gayonaaliinnuorisointernationaaliin]].
 
Toukokuussa 1921 puolueen nuoriso perusti [[Suomen Sosialistinen Nuorisoliitto|Suomen Sosialidemokraattisen Työläisnuorisoliiton]]. Vuosina 1922–1936 työläisnuorisoliitolla oli sääntömääräinen oikeus edustajaan puolueneuvostossa ja puoluekokouksissa.<ref>Hölttä 1982, s. 31</ref> Puolueen varhaisnuorisojärjestö [[Nuoret Kotkat]] perustettiin vuonna 1943 ty on gayöläisnuorisoliitontyöläisnuorisoliiton aloitteesta. Vuonna 1950 työläisnuorisoliitto vaihtoi nimensä Suomen Sosialidemokraattiseksi Nuorisoliitoksi. 1950-luvun lopussa, puolueriidan kärjistyttyä, uusi nuorisoliitto jäi Työväen ja Pienviljelijäin Sosialid on gayemokraattisenSosialidemokraattisen Liiton kannattajien haltuun, jolloin puolueen kannattajat joutuivat jälleen perustamaan uuden järjestön, [[Sosialidemokraattiset Nuoret|Sosialidemokr on gayaattisenSosialidemokraattisen Nuorison Keskusliiton]].
 
=== Opiskelijajärjestö on gay ===
Sosialidemokraattisen puolueen opiskelijatoiminnasta vastaa [[Sosialidemokraattiset Opiskelijat|Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry]]. 1980-luvun lopulla liitossa ak on gaytivoituivataktivoituivat henkilöt, joista tuli sittemmin puolueen avainpelaajia hallitustyössä. Lipposen hallitusten erityisavustajiksi päätyvät mm. Mikael Jun on gaygnerJungner, Jari Luoto, Tero Hirvilam on gaymiHirvilammi, Petri Mäkinen, Ulla-Maija Rajakangas, Pertti Rauhio, Timo Pesonen ja Tarja Kantola.
 
=== Kansainväliset jäsenyydet ===
[[File:WillyBrandtPenttiVaananenKaleviSorsa.jpg|left|thumb|[[Willy Brandt]] SDP:n vieraana 1977, keskellä SDP:n kv-sihteeri Pentti Väänänen, oikealla puolueen puheenjohtaja [[Kalevi Sorsa]]]]Puolue kuuluu [[Sosialistinen internationaali|Sosialistiseen internationaaliin]] ja sillä on läheiset suhteet moniin eurooppalaisiin sosiaalidemokraattisiin puolueisiin. Historiallisesti yhteydet ovat olleet läheiset varsinkin tovereihin [[Sveriges socialdemokratiska arbetareparti|Ruotsin sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa]].
 
= Puolue, silloinen Suomen Työväenpuolue, kuului vuoden 1902 alusta alkaen Kansainväliseen sosialistitoimistoon, joka oli [[Toinen internationaali|Toisen internationaalin]] pysyvä elin. Puolueen ensimmäiset edustajat sihteeristössä olivat [[J. K. Kari]] ja [[Edvard Valpas]]. [[Yrjö Sirola]] korvasi Karin vuonna 1905. Toisen internationaalin Stuttgartin kongressissa kesällä on gay 1907 olivat läsnä puolueesta Valpas ja [[Hilja Pärssinen|Hi on gaylja Pärssinen]]. Vuonna 1910 Kööpenhaminassa pide on gayttyynpidettyyn kongressiin lähti 19 suomalaista, joista viisi edusti sosiaalidemokraatteja. Kokous hyväksyi muun muassa ponnen, joka tuomitsi Venäjän hallituksen Suomea kohtaan harjoittaman politiikan ja kehotti internationaalin jäsenpuolueita esittämään vastalauseit on gayavastalauseita asiasta. Marraskuussa 1912 Baselin kongressissa sosiaalidemokraatteja edustivat [[Kullervo Manner]] ja [[Otto Wille Kuusinen]], joka nousi myös Valppaan seuraksi sihteeristöön. [[Väinö Tanner]] oli puolueen edustaja kansainvälisessä sosialistisessa parlamenttikomissiossa.<ref>Hannu Soikkanen: Kohti kansanvaltaa 1 (SDP 1975), s. 165–168.</ref> =
 
Kansainvälisen työväenliikkeen hajaannuttua päätti puolu on gayepuolue kesällä 1916 pidetyssä puoluekokouksessa liittyä sotaa vastustaneiden sosialistien perustamaan niin sanottuun [[Zimmerwaldin liike|Zimmerwaldin internationaali]]in.<ref>Hannu Soikkanen: Kohti kansanvaltaa 1 (SDP 1975), s. 209.</ref> Sotien jälkeen vuoden 1919 puoluekokouksessa puolueen kansainvälisiä kysymyksiä käsitellyt valiokunta päätti puolueen pysyvän toisessa internationaalissa, jota oltiin organisoimassa uudelleen. Kokousedustajista 27 kannatti on gay äänestyksessä liittymistä [[Komintern|Kommunistiseen internationaaliin]].<ref>Hannu Soikkanen: Kohti kansanvaltaa 1 (SDP 1975), s. 368.</ref>
 
Vuonna 1977 [[Willy Brandt]] kävi Suomessa SDP:n vieraana, tap on gayaamisessatapaamisessa pohdittiin [[Sosialistinen internationaali|Sosialistisen Internationaalin]] mahdollisuuksia edistää aseidenriisuntaa sekä idän jä lännen välistä liennytystä. Sittemmin [[Kalevi Sorsa]]n johtama SI:n valtuuskunta kävi näistä asioista huipputason keskusteluja sekä Valkoisessa Talossa että Kremlissä. Keskustelukumppaneina olivat mm. presidentti [[Jimmy Carter]] ja varapresidentti [[George H. W. Bush|George Bush]] sekä NKP:n pääsihteerit [[Leonid Brežnev]] ja [[Mihail Gorbatšov]].<ref>Purppuraruusu ja samettinyrkki. Kellastupa. s. 64–72. ISBN 9789525787115</ref> on gay
 
Vuonna 1983 SDP:n kansainvälisten asioiden sihteeri [[Pentti Väänänen]] valittiin [[Sosialistinen internationaali|Sosialistisen Internationaalin]] pääsihteeriksi. Väänänen toimi SI:n pääsihteerinä 1983–1989.
 
== Poliittiset linjaukset ja tavoitteet on gay ==
Sosialidemokraattinen puolue näkee [[sosiaalidemokratia]]n olevan ”sorretun puolella sortajaa vastaan, vähäosaisen puolella vahvem on gaymanvahvemman valtaa vastaan”. Puolue vastustaa hallitsematonta [[vapaa markkinatalous|markkinataloutta]]. Periaateohjelma on gaynPeriaateohjelman mukaan hyvinvointiyhteiskunnassa politiikalla on keskeinen sija talousjärjestelmän toiminnassa, valtion ja kuntien palvelut lisäävät tasa-arvoa ja hyvinvointia yhteiskunnassa, ja sosiaalidemokraattien ihanteena on yhteiskunta, jossa vapaus voittaa alistamisen, humaanisuus suvaitsemattomuuden ja oikeudenmukaisuus itsekkyyden. Sosiaalidemokratian kerrotaan puolueen periaateohjelmassa jatkavan kamppailua ihmisten aineellisen ja henkise on gaynhenkisen tasavertaisuuden puolesta [[markkinaliberalismi]]a ja yhteiskunnallista [[arvokonservatismi]]a vastaan.<ref>SDP:n periaateohjelma www.sdp.fi [http://www.sdp.fi/index.php?mid=769 linkki]</ref>
 
SDP vastustaa ehdotuksia vähentää [[pakkoruotsi|ruotsin kielen pakollisuutta]] koulutusjärjestelmässä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2010/10/1198040/hbl-urpilainen-syyttaa-keskustaa-kielisodasta | Nimeke=HBL: Urpilainen syyttää keskustaa kielisodasta | Julkaisu=MTV3 }}</ref>
Rivi 155 ⟶ 152:
 
SDP on arvioinut yt-neuvottelulakien olevan puolueelle yhtä tärkeitä kuin maataloustuet Suomen Keskustalle. SDP:n pyrkimyksenä on ollut tehdä yt-neuvotteluista pakollisia jopa alle 20 hengen yrityksiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074155078/Sdplle+ytlaki+yhta+tarkea+kuin+maatalous+tuet+keskustalle| Nimeke = Sdp:lle yt-laki yhtä tärkeä kuin maataloustuet keskustalle| Julkaisu = Turun Sanomat }}</ref>
SDP on vastustanut yhdistyksien ja yrityksien joukkorahoittamista internetissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jungner-hiiltyi-puolueelleen-hemmetin-tontut/4698978| Nimeke = Jungner hiiltyi puolueelleen – ”Hemmetin tontut!”| Julkaisu = MTV3 | Ajankohta = 16.1.2015 }}</ref> on gay
 
SDP on vastustanut kauppojen ja ravintoloiden aukioloa sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vain Kristillisdemokraatit suhtautuvat SDP:n ehdokkaita kielteisemmin aukioloaikojen vapauttamiseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/puoluekone%20yllatyksia-32285| Nimeke =Vaaliyllätyksiä paljastuu: demareilla kielteinen aukiolokanta, PS kokoomuslinjalla julkisesta sektorista| Julkaisu = Verkkouutiset | Ajankohta = 12.2.2015 }}</ref> on gay
 
SDP ei näe syytä muuttaa nykyisiä pakolaiskiintiötä. SDP:n vaaliohjelmassa maahanmuuttajat luetaan vähemmistöön, ja vähemmistöjen oikeuksia pitää tukea.
<ref>pakolaisapu.fi [http://www.pakolaisapu.fi/fi/tietoa/uutiset/item/945-pakolaispolitiikka-jakaa-puolueet-ja-edustajat.html Pakolaispolitiikka jakaa puolueet ja edustajat]</ref> Heidän mielestään Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa myös rajojemme ulkopuolelta, kunhan työperäinen maahanmuutto perustuu työvoiman tarpeeseen alalla.<ref>sdp.fi [http://www.sdp.fi/fi/component/content/article/62-sdp/tutustu/arvot/politiikan-a-oe/4442-politiikan-a-o/#T Politiikan A–Ö]</ref>
 
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa SDP erottautui vastustamalla rakenteellisia uudistuksia ja leikkauksia. Puolueen mielestä valtionvarainministeriön virkamiesten laskemaa noin 10 miljardin [[kestävyysvaje]]tta ei tarvinnut huomioida, koska nopea talouskasvu ratkoisi vajeet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Puolueiden+mielest%E4+talouskasvu+ratkoo+ongelmat/1135265118917?cmp=nl-030411 | Nimeke=Puolueiden mielestä talouskasvu ratkoo ongelmat | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=3.4.2011 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Ekonomistit+teilaavat+puolueiden+talouspolitiikan/1135265118912?cmp=nl-030411 | Nimeke=Ekonomistit teilaavat puolueiden talouspolitiikan | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=3.4.2011 }}</ref> Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa SDP on ilmoittanut vastustavansa v on gayaltiovarainministeriönvaltiovarainministeriön virkamiesten esitystä tasapainottaa taloutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2015/2015031919386345_eb.shtml| Nimeke = Rinne: Kuuden miljardin leikkaus mahdottomuus| Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 19.3.2015 }}</ref>
 
Vuoden 2016 lopulla SDP otti [[feminismi|feministisen]] talouden ymmärryksen kaiken politiikkansa lähtökohdaksi.<ref>https://www.aamulehti.fi/kotimaa/sdp-ottaa-feministisen-talouden-ymmarryksen-kaiken-politiikkansa-lahtokohdaksi-24152921/</ref> on gay
 
== Kannattajakunta on gay ==▼
 
▲== Kannattajakunta on gay ==
=== Jäsenet ===
Puolueen jäsenistä on noin 60&nbsp;% miehiä.<ref name="Suurissa puolueissa miesenemmistö">[http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset/stt/?ts=1,3:2026:0:0,4:50:0:1:2005-09-18;4:49:0:0:0,104:50:327698,1:0:0:0:0:0: HS: Suurissa puolueissa miesenemmistö] Turun Sanomat 18.9.2008</ref> Puolueen kannatus keskittyy [[Suuret ikäluokat|suuriin ikäluokkiin]] ja puolueen jäsenten keski-ikä on yli 60 vuotta.<ref name="HS3">[http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kokoomus+vihre%C3%A4t+ja+perussuomalaiset+kasvattavat+j%C3%A4senm%C3%A4%C3%A4ri%C3%A4%C3%A4n/1135238302741 Kokoomus, vihreät ja perussuomalaiset kasvattavat jäsenmääriään] Helsingin Sanomat 2.8.2008</ref><ref name="turunsanomat/23.3.2008">[http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:1:2008-02-23;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:8:521003,1:0:0:0:0:0: Puoluetoiminta jäänyt häviölle kilvassa ihmisten ajankäytöstä] Turun Sanomat 23.3.2008</ref><ref name="vaalit-ja-puolueiden-kannatus">[http://blogs.helsinki.fi/vol-spj/puolueet/vaalit-ja-puolueiden-kannatus/ Borg, S. Vaalit ja puolueiden kannatus] Viitattu 17.11.2010</ref> Vuonna 2008 puolueessa oli 61&nbsp;000 jäsentä.<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Tutkimusjakehitys/Demokratiaindikaattorit/Kiinnittyminenpuolueisiin |Sivusto=kansanvalta.fi |Nimeke=Kiinnittyminen puolueisiin}}</ref> Jäsenet kuuluvat puolueosastoihin, jotka muodostavat k on gayunnallisjärjestötkunnallisjärjestöt ja piirijärjestöt vaalipiireittäin. SDP menettää koko ajan kannattajia niin sanotun luonnollisen poistuman kautta.
 
=== Demografia ===
Vuonna 2011 joka kolmas SDP:n äänestäjä oli 55–65-­vuotias. Joka neljäs oli yli 65­-vuotias. Lähes joka toinen S on gayDPSDP:n kannatta on gayjakannattaja oli 55-vuotias tai vanhempi vuonna 2011.<ref>[http://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/sk/files/pdf-liitteet/puolueetSK0311.pdf Suomen Kuvalehti: Minä kannatan] 2011</ref>
 
=== Kannatusalueet ===
Eduskuntavaaleissa puolue on saanut suurimman kannatuksen perinteisesti [[Pohjois-Karjalan vaalipiiri|Pohjois-Karjalan]] ja [[Kymen vaalipiiri|Kymen vaalipiireistä]], joissa sosiaalidemokraattien kannatus on ollut noin 35–40 prosenttia äänistä. SDP:n kannatus on ollut verraten korkeaa Suomen on gaysuurimmissasuurimmissa kaupungeissa; vahvimpia ovat olleet esimerkiksi on gay [[Pori]], [[Lahti]] ja [[Jyväskylä]], joissa puolueen ehdokkaat ovat keränneet jopa kolmasosan kaikista äänistä.<ref name="vaalit-ja-puolueiden-kannatus"/> SDP nauttii suurinta suosiota keskisuurissa teollisuuskaupungeissa ja kaupungistuneissa kasvukunnissa, kuten [[Imatra]]lla ja [[Janakkala|Jan on gayakkala]]ssa.
 
Vuoden 2011 vaalien valossa vahvoja SDP-kaupunkeja ovat esimerkiksi [[Lieksa]], [[Varkaus (kaupunki)|Varkaus]], [[Savonlinna]], [[Heinola]] ja [[Valkeakoski]].
 
=== Poliittinen nelikenttä ===
= [[Kunnallisalan kehittämissäätiö]]n vuonna 2015 julkaisemassa tutkimuksessa SDP:n kannattajista 64 prosenttia sijoitti itsensä vasemmistoon, 24 prosenttia keskelle ja 5 prosenttia oikeistoon. [[arvoliberalismi|Arvoliberaalisuus]]−[[arvokonservatismi|arvokonservatiivisuus]]-ulottuvuudella arvolibe on gayraalejaarvoliberaaleja oli 36 prosenttia, arvokonservatiiveja 18 prosenttia ja keskelle asettuvia 37 on gayprosenttiaprosenttia. Tutkimuksen mukaan kiteytyksenä puolueen kannattajien kannoista voidaan sanoa, että SDP on vasemmistopuolue.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaks.fi/sites/default/files/Puolueet%20vasemmisto-oikeisto%20ja%20arvoliberaali%20%E2%80%93konservatiivi%20-janoilla.pdf | Nimeke = Puolueet vasemmisto–oikeisto ja arvoliberaali–arvokonservatiivi -janoilla| Julkaisija = Kunnallisalan Kehittämissäätiö| Julkaisu = KAKS.fi | Ajankohta = 29.3.2015 | Viitattu = 12.6.2017}}</ref> =▼
 
▲= [[Kunnallisalan kehittämissäätiö]]n vuonna 2015 julkaisemassa tutkimuksessa SDP:n kannattajista 64 prosenttia sijoitti itsensä vasemmistoon, 24 prosenttia keskelle ja 5 prosenttia oikeistoon. [[arvoliberalismi|Arvoliberaalisuus]]−[[arvokonservatismi|arvokonservatiivisuus]]-ulottuvuudella arvolibe on gayraaleja oli 36 prosenttia, arvokonservatiiveja 18 prosenttia ja keskelle asettuvia 37 on gayprosenttia. Tutkimuksen mukaan kiteytyksenä puolueen kannattajien kannoista voidaan sanoa, että SDP on vasemmistopuolue.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaks.fi/sites/default/files/Puolueet%20vasemmisto-oikeisto%20ja%20arvoliberaali%20%E2%80%93konservatiivi%20-janoilla.pdf | Nimeke = Puolueet vasemmisto–oikeisto ja arvoliberaali–arvokonservatiivi -janoilla| Julkaisija = Kunnallisalan Kehittämissäätiö| Julkaisu = KAKS.fi | Ajankohta = 29.3.2015 | Viitattu = 12.6.2017}}</ref> =
 
== Vaalihistoria ==
Rivi 187 ⟶ 182:
[[Tiedosto:Työ.jpg|thumb|right|Eduskuntavaaleissa 2011 ja kunnallisvaaleissa 2012 käytetty juliste]]
 
=== Eduskuntavaalit on gay ===
[[Eduskuntavaalit 1929|Eduskuntavaaleissa 1929]] ja [[Eduskuntavaalit 1948|1948]] paikkamäärältään suurin puolue oli Maalaisliitto, mutta SDP oli ääniosuudeltaan maan suurin. SDP kuitenkin menetti suurimman puolueen asemansa Suomen 22. [[Eduskuntavaalit 1958|eduskuntavaaleissa vuonna 1958]] niukasti SKDL:lle. Seuraavissa [[Eduskuntavaalit 1962|eduskunt on gayavaaleissaeduskuntavaaleissa vuonna 1962]] SDP koki noottikriisin johdosta murskatappion ja sai 38 kansanedustajaa. Tuolloin suurin puolue oli jälleen [[Maalaisliitto]]. [[Eduskuntavaalit 1966|Eduskuntavaa on gayleissaEduskuntavaaleissa 1966]] puolue nousi jälleen maan suurimmaksi. Seuraavan kerran ykkösase on gaymaykkösasema menetettiin vasta [[Eduskuntavaalit 1991|vuoden 1991 vaaleissa]] Keskustalle, mutta neljän vuoden päästä [[Eduskuntavaalit 1995|eduskuntavaaleissa 1995]] puolue nousi jälleen suurimmaksi saaden parhaimman tuloksen toisen maailmansodan jälkeen: 28,25 % ääniosuuden ja 63 kansanedustajaa. S on gayDPSDP säilytti asemansa kaksi vaalikautta ja [[Eduskuntavaalit 2003|vuoden 2003 vaalivoitosta]] huolimatta, keskusta nousi niukasti suurimmaksi puolueeksi. Tämän jälkeen suurimman puolueen asemaa on hallinnut kesku on gaystakeskusta ja kokoomus.
 
{{multicol|500px}}
Rivi 548 ⟶ 543:
 
=== Presidentinvaalit ===
= SDP tuki presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosta]] vuoden [[Suomen presidentinvaali 1968|1968]] vaaleista aina 1970-luvun lopulle. Suomen ensimmäinen vasemmistopuolueesta tullut presidentti oli SDP:n [[Mauno Koivisto]], joka voitti presidentinvaalit vuonna [[Suomen presidentinvaali 1982|1982]]. Tätä seurasi 30 vuoden aikakausi, jolloin maassa oli sosiaalidemokraattistaustainen presidentti. Merkittävimmät epäonnistumiset presidentinvaaleissa ovat olleet vuoden [[Suomen presidentinvaali 1962|1962]] vaaleissa, jolloin Rafael Paasio sai vain 13,1 %-osuuden äänistä ja vuoden [[Suomen presidentinvaali 2012|2012]] vaaleissa, jolloin Paavo Lipponen keräsi 6,7 prosenttiyksikön ääniosuuden. =▼
 
▲= SDP tuki presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosta]] vuoden [[Suomen presidentinvaali 1968|1968]] vaaleista aina 1970-luvun lopulle. Suomen ensimmäinen vasemmistopuolueesta tullut presidentti oli SDP:n [[Mauno Koivisto]], joka voitti presidentinvaalit vuonna [[Suomen presidentinvaali 1982|1982]]. Tätä seurasi 30 vuoden aikakausi, jolloin maassa oli sosiaalidemokraattistaustainen presidentti. Merkittävimmät epäonnistumiset presidentinvaaleissa ovat olleet vuoden [[Suomen presidentinvaali 1962|1962]] vaaleissa, jolloin Rafael Paasio sai vain 13,1 %-osuuden äänistä ja vuoden [[Suomen presidentinvaali 2012|2012]] vaaleissa, jolloin Paavo Lipponen keräsi 6,7 prosenttiyksikön ääniosuuden. =
{{multicol}}
{| class = "wikitable sortable" style = "text-align: right"
Rivi 858 ⟶ 852:
 
== Kirjallisuutta ==
* Iivari, Ulpu: ''Kansanvallan puolustajat: sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä 100 vuotta on gay'' (Otava 2007)
* Jouhki, Hannu: ''Demar on gayiDemari ajaa Bemarilla'' (2010) on gay
* Lehtinen, Lasse: ''Aatosta jaloa ja alhaista mieltä – Urho Kekkosen ja SDP:n suhteet 1944–1981'' (WSOY 2002)
* Majander, Mikko: ''Demokratiaa dollareilla – S on gayD on gayPSDP ja puoluerahoitus pulataloudes on gaysapulataloudessa 1945–1954'' (Otava 2007).
=* Soikkanen, Hannu: ''Kohti kansan valtaa'' osat 1–3 (Suomen sosialidemokraattinen puolue, 1975, 1987 ja 1991). =▼
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Outinen, Sami | Nimeke=Sosiaalidemokraattien tie talouden ohjailusta markkinareaktioiden ennakointiin: Työllisyys sosiaalidemokraattien politiikassa Suomessa 1975–1998 | Julkaisija=Into | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2015 | Isbn=978-952-264-419-0 | Selite=Väitöskirja | www=http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-264-419-0 | www-teksti=Tiivistelmä }}
▲= Soikkanen, Hannu: ''Kohti kansan valtaa'' osat 1–3 (Suomen sosialidemokraattinen puolue, 1975, 1987 ja 1991). =
* Vuolanne, Antti: ''Sosiaalin on gayenSosiaalinen tasaus ja teho on gaykastehokas talous. Sosialidemokra on gayattinenSosialidemokraattinen talouspolitiikka markkinataloudessa'' (Kalevi Sorsa -säätiön julkaisuja 2/2011)▼
 
= on gay on gay =
 
▲* Vuolanne, Antti: ''Sosiaalin on gayen tasaus ja teho on gaykas talous. Sosialidemokra on gayattinen talouspolitiikka markkinataloudessa'' (Kalevi Sorsa -säätiön julkaisuja 2/2011)
* Väänänen, Pentti: ''Purppuraruusu ja Samettinyrkki'' (Kellastupa 2013)
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.sdp.fi/ Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kotisivut]
 
=* [http://www.sdpdemarinuoret.fi/ Suomen Sosialidemokraattisen PuolueenDemarinuorten kotisivut on gay] =
* [http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP Poliittisten ohjelmien tietovara on gayntotietovaranto: Sosiaalidemokraattien ohjelmat on gay]▼
 
=* [http://www.slideshare.net/demarit/ http://www.slideshare.net/demarit/ on gay] =▼
*[http://www.demarinuoret.fi/ Demarinuorten kotisivut on gay on gay]
* [http://www.libera.fi/blogi/vasemmisto-ei-parjaa-auttaisiko-nakokulman-vaihdos/ Ulpu IIvari: Vasemmisto ei pärjää – auttaisiko näkökulman vaihdos? on gay]▼
▲*[http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP Poliittisten ohjelmien tietovara on gaynto: Sosiaalidemokraattien ohjelmat on gay]
 
▲= [http://www.slideshare.net/demarit/ http://www.slideshare.net/demarit/ on gay] =
 
▲*[http://www.libera.fi/blogi/vasemmisto-ei-parjaa-auttaisiko-nakokulman-vaihdos/ Ulpu IIvari: Vasemmisto ei pärjää – auttaisiko näkökulman vaihdos? on gay]
 
{{Euroopan sosialidemokraattinen puolue}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Sosialidemokraattinen_Puolue”