Ero sivun ”Vesikasvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Kuva lisää ja wikilinkki. |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Nationaal Park De Alde Feanen. Locatie, It Wikelslân 04.JPG|pienoiskuva|[[Ulpukka]] on yksi vedessä kasvavista lajeista.]]
'''Vesikasvit''' voidaan luokitella kasvutavan mukaan erilaisiin elomuotoihin. Rantakasveihin, ilmaversoisiin, kelluslehtisiin sekä upos- ja pohjalehtisiin. Eri lajit vaihtuvat usein vyöhykkeittäin rannalta ulapalle päin.<ref name="Luontoliitto">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoliitto.fi/pihka/tehtavat/vesistot/vesikasvit | Nimeke = Luontoliitto: Tehtävät / Vesistöt / Vesikasvit | Viitattu = 06.11.2017}}</ref><ref name="Oulun.Yliopiston.kasvitieteellinen.puutarha">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oulu.fi/sites/default/files/content/files/rastitehtavat_puutarhalla.pdf | Nimeke = Oulun Yliopiston kasvitieteellinen puutarha - Rastitehtävät | Viitattu = 06.11.2017}}</ref>
Rannoilla ilmaversoiset vesikasvit voivat kasvaa sekä matalassa vedessä, että maalla vedenpinnan yläpuolella. Monet tällaiset rantakasvit kasvavat kuitenkin yleensä veden välittömässä läheisyydessä, mutta jotkut lajit voivat toisinaan kasvaa melko kaukanakin lähimmästä vesistöstä. Tällaisia hyvinkin kuivassa sekä kosteassa kasvavia lajeja ovat esimerkiksi [[järviruoko]] (''Phragmites australis'') ja [[vesitatar]] (''Persicaria amphibia'') ja [[osmankäämit]] (''Typha'').<ref name="Luontoliitto"/>
Pohjasta kasvavat kasvit voidaan jakaa edelleen niiden [[lehti (kasvitiede)|lehtien]] sijoittumisen perusteella pohjalehtisiin eli pohjaversoisiin jotka ovat kasveja, joiden lehdet kasvavat ruusukkeena pohjassa sekä uposlehtisiin ja [[Kelluslehtinen kasvi|kelluslehtisiin kasveihin]]. Kasvin kukinto voi kohota veden pinnan yläpuolelle kuten [[nuottaruoho]]lla (''Lobelia dortmanna''), vaikka se on muuten pääasiassa veden alla. [[Lahnanruohot]] (''Isoëtes'') sen sijaan kasvavat kokonaan upoksissa. Kelluslehtiset ovat kasveja, joiden lehdet kelluvat veden pinnalla, kuten [[ulpukat]] (''Nuphar'') ja [[lumpeet|lumpeet]] (''Nymphaea''). Vedessä vapaana kasvavia kasveja ovat [[irtokelluja]]t ja -keijujat, kuten [[limaskat]] (''Lemna'').<ref name="Luontoliitto"/>
Vedessä kasvavat kasvit ovat sopeutuneet vesiympäristöön eri tavoin. Monilla vesikasveilla on [[Solukko|solukoissaan]] runsaasti [[aerenkyymi]]ä eli tuuletussolukkoa, jotta ilman [[happi]] pääsisi vedenalaisiin kasvin osiin<ref name="Viikinojan.ruohovartiskasvillisuus">{{Verkkoviite | Osoite = https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/17125/Viikinoja.pdf | Nimeke = Viikinojan ruohovartiskasvillisuus, Tero Tommila, toukokuu 2010 s. 7 | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 06.11.2017}}</ref>, ja vähän [[tukisolukko]]a, sillä veden [[noste]] tukee kasvia. [[Ilmarako]]ja on yleensä vain kasvin vedenpäällisissä osissa eli esimerkiksi kelluslehtisten vesikasvien lehtien yläpinnoilla.
| |||