Versio 16. elokuuta 2019 kello 23.12 muokkaa PtG (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 100 276 muokkausta →‎Kaupunkikuva: kh + w + selvennä pyyntöihin vastaus + hieman tiivistystä (yksityiskohdat on mainittu ala-artikkelissa) ← Vanhempi muutos		Versio 16. elokuuta 2019 kello 23.15 muokkaa kumoa SamiKullström (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 208 muokkausta →‎1900-luku Uudempi muutos →
Rivi 149: [[Kirkkoranta (Pietarsaari)\|Kirkkoranta]], [[Skutnäs]], [[Kaskiniemi]] sekä Ruusulehdon ja Vestersundin koulutontit liitetiin [[Pietarsaaren maalaiskunta\|Pietarsaaren maalaiskunnasta]] Pietarsaaren kaupunkiin vuonna 1950.<ref name="Pietarsaaren historia"/> Pietarsaareen suuntautui muuttoaalto 1950-luvun alussa. Teollisuuslaitokset laajensivat ja monia pienyrityksiä perustettiin. Kaupunkiin rakennettiin uusia kerrostaloja keskustaan; puhuttiin pikkukaupungin potevan suurkaupunkikompleksia. [[Permo]]n, [[Länsinummi\|Länsinummen]] ja [[Itänummi\|Itänummen]] kaupunginosat saivat tuolloin alkunsa. Tammikuussa 1956 Ruotsinkielinen lastentarhanopettajaseminaari aloitti toimintansa. Vuonna 1959 vihittiin käyttöön [[Pietarsaaren suomenkielinen yhteislyseo\|Pietarsaaren suomenkielisen yhteislyseon]] uusi rakennus Runeberginkadulla.<ref name="Pietarsaaren historia"/> 1960-luvulla Oy Wilhelm Schauman Ab alkoi laajentaa tehtaitaan, minkä vuoksi Pietarsaareen suuntautui uusi muuttoaalto. Monia pietarsaarelaisia kosketti syvästi Koivulahdessa 3. tammikuuta 1961 tapahtunut [[Koivulahden lentoturma\|lento-onnettomuus]]. Turmassa kuolivat kaupunginjohtaja Paul Hallvar, satamakapteeni Eskil Wikström,~~{{selvennä\|Etunimet?}}~~ ja viisi muuta kaupunkilaista. Vuonna 1962 Pietarsaaressa pidettiin [[Pohjanmaan messu]]t ja Parenteesiin{{selvennä\|Minne?}} rakennettiin messukenttä. Toimintansa aloittivat keskusammattikoulu, kauppakoulu ja Lannäslundin maatalouskoulut.{{selvennä\|Koulujen linkitys?}} Torin ympäristö koki muutoksia, kun [[Helsingin Osakepankki\|Helsingin Osakepankin]] talo ja ”Ehrs Höghet” –kerrostalo rakennettiin. Myös Otto Malmin kadulle tulivat ensimmäiset kerrostalot.<ref name="Pietarsaaren historia"/> Vuonna 1969 alkoi säännöllinen lauttaliikenne Pietarsaaren ja [[Skellefteå]]n välillä, mikä jatkui vuoteen 1998 asti.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.kvarken.org/merenkurkun-neuvosto/merenkurkun-alue/ \| Nimeke = Merenkurkun alue ja historia \| Julkaisu = kvarken.org \| Ajankohta = \| Julkaisija = \| Viitattu = 21.7.2019 }}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/silja-lopettaa-pietarsaaren-liikenteen/5478550#gs.r36x48 \| Nimeke = Silja lopettaa Pietarsaaren liikenteen \| Tekijä = \| Julkaisu = mtvuutiset.fi \| Ajankohta = 26.08.1998 \| Julkaisija = \| Viitattu = 21.7.2019 }}</ref> Kytömäen kaupunginosa rakennettiin 1970-luvulla.{{selvennä\|Tähän voi lisätä kaupunginosan nimen, jos tämä on vain asuinalue}} Syksyllä 1972 ruoppaaja Nostaja upposi Nygrundetilla Pietarsaaren ulkopuolella ja 16 ihmistä hukkui. Pietarsaaren kaapeli-TV-lähetykset olivat ensimmäiset yleisölle suunnatut kaapelilähetykset Pohjoismaissa. Vuonna 1973 alkoi kaupungin ruotsinkielisissä kouluissa [[peruskoulu]]kokeilu.<ref name="Pietarsaaren historia"/> Vuonna 1977 Pietarsaaren maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin alueita [[Vestersundinkylä]]n ja [[Pörkenäs]]in välissä sekä [[Pirilö]], [[Tapaninniemi]], [[Kivilös]] ja [[Fiskars (Pietarsaari)\|Fiskars]]. Myös [[Östensö]]n kylästä ja sen ympäristöstä liitettiin kaupunkiin alueita, kuten vesilaitoksen ja ampumaradan alueet.<ref>Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 29</ref>

Ero sivun ”Pietarsaari” versioiden välillä