Ero sivun ”Pietarsaari” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Luonto ja maaperä: en ihan ymmärtänyt selvennäpyyntöä (tarkoittiko kysyjä partitiivia)
p →‎Maantiede: kh + w
Rivi 37:
=== Sijainti ===
 
Pietarsaaren aluePietarsaari muodostuu [[niemimaa]]sta, joka rajoittuu lännessä [[Perämeri|Perämeren]] [[Murtovesi|murtoveteen]], idässä [[Ähtävänjoki|Ähtävänjoen]] ja [[Purmonjoki|Purmonjoen]] suualueisiin sekä [[Luodonjärvi|Luodonjärven]] makeanveden altaaseen.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 16</ref> Pietarsaaren naapurikunnat ovat pohjoisessa [[Luoto]], etelässä ja idässä [[Pedersören kunta]], lounaassa kaupungilla on lyhyt rajan [[Uusikaarlepyy|Uudenkaarlepyyn]] kanssa. Näiden lisäksi [[Pietarsaaren seutukunta]]an kuuluu myös [[Kruunupyy]]. Lähimmät suuremmat kaupungit ovat koillisessa [[Kokkola]] ja lounaassa [[Vaasa]].
 
=== Luonto ja maaperä ===
[[Kuva:Vanha satama - Uimaranta.jpg|left|thumb|Vanhan sataman uimaranta.]]
 
Suurin osa Pietarsaareen kuuluvasta vesialuestavesialueesta ovaton Perämerta ja Luodonjärveä. Perämeren suolapitoisuus Pietarsaaren edustalla on noin 0,35 prosenttia ja saaristossa pitoisuus on pienempi. Rannikolla ei ole [[vuorovesi]]-ilmiötä, mutta tuulen ja ilmanpaineen vaihtelut nostavat ja laskevat vettä.<ref name="tila7">Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 7.</ref> Kaupungin pohjoispuolella on vähäistä saaristoa, joka rajoittuu Luodon puoleiseen laajaan saaristoon. Alueen länsipuolella ei ole saaristoa lähes lainkaan.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 16.</ref> Perämeri avautuu länteen ja lounaaseen avoimena. Meri myös syvenee hitaasti.<ref>Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 23.</ref>
 
Luodonjärvi Pietarsaaren koillispuolella muodostettiin vuonna 1962 raakaveden saannin turvaamiseksi. Sen vettä käyttävät [[UPM-Kymmene]] ja Pietarsaaren kaupunki. Lisäksi vettä käytetään jonkin verran viljelysten kasteluun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.norrasvenska.fi/larsmosjon/fin/content/alm_vattenanv.html | Nimeke = Luodon-Öjanjärvi – Vedenkäyttö | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 25.7.2019 }}</ref> Järven pinta-ala on 8 &nbsp;500 hehtaaria.<ref>Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 17.</ref> Järven vesi ruskeata ja [[ravinne]]pitoista, sillä sinne virtaavat vedet tuovat [[humus]]ta ja ravinteita.<ref name="tila19">Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 19.</ref> Sisäjärviä kunnan alueella on vain kahdeksan, ja nekin ovat pieniä ja matalia. Purmon- ja Ähtävänjoista vain pieni osa virtaa Pietarsaaren rajojen sisällä. Pietarsaaressa on kuitenkin useita pienempiä puroja, jotka on suurimmaksi osaksi perattu ojiksi.<ref name="tila7"/>
 
Isot siirtolohkareet ovat alueella tavallisia. Pedersören kunnan [[Purmo]]ssa sijaitsee Suomen suurin siirtolohkare [[Ilveskivi]]. Laajemmassa mittakaavassa pinnanmuodostukselle tyypillistä on [[Alahärmä]]stä alkava harjujono, joka päättyy mereen Ådön niemen kärjessä. Pietarsaaren rannikolla on Pohjanmaalle harvinaisia kalliorantoja ja kalliosaaria.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 17</ref> Kallioperä muodostuu pääasiassa happamista syväkivilajeista. Pietarsaaren alue sijaitsee Vaasan seudulta rannikkoa pitkin kulkevan migmatiitti-graniittimassiivin pohjoisella alueella. Alueen itäosat sivuavat Pohjanmaan [[kiillegneissi]]vyöhykettä. Yleisin maalaji on [[moreeni]].<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 17</ref>
 
Pinnanmuodostuksen tasaisuuden vuoksi Pietarsaaressa on runsaasti [[Suo|soita]], erityisesti [[Fäboda]]ssa ja [[Pörkenäs]]issä. Suot on pääosin ojitettu ja ne ovat muuttumassa metsämaiksi.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 18</ref> Kaupungin omistamissa metsissä [[mänty]]ä on noin 50 prosenttia, [[Kuusi|kuusta]] noin 30 prosenttia, ja [[Lehtipuut|lehtipuita]] noin 20 prosenttia. Alueen metsät poikkeavat huomattavasti koko maan vastaavasta jakaumasta (mänty 32&nbsp;%, kuusi 56&nbsp;%, ja lehtipuut 12&nbsp;%). Keinotekoiseen mesän uudistamiseen perustuva [[Metsätalous|tehometsätalous]] on yksipuolistanut Pietarsaaren metsiä.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 19</ref>
 
Kaupungin omistamissa metsissä [[mänty]]ä on noin 50 prosenttia, [[Kuusi|kuusta]] noin 30 prosenttia, ja [[Lehtipuut|lehtipuita]] noin 20 prosenttia. Alueen metsät poikkeavat huomattavasti koko maan vastaavasta jakaumasta (mänty 32&nbsp;%, kuusi 56&nbsp;%, ja lehtipuut 12&nbsp;%). Keinotekoiseen mesän uudistamiseen perustuva [[Metsätalous|tehometsätalous]] on yksipuolistanut Pietarsaaren metsiä.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 19</ref>
 
Pietarsaaressa sijaitsee kaikkiaan viisi [[Natura]]-kohdetta: pieni mutta monimuotoinen [[Gubbträskberget]], maankohoamisen muovaama [[Luodon saaristo]], [[Ähtävänjoki]] saukkoineen, vanhojen metsien suojeluohjelman kohde [[Fänäsnabban]] ja linnustonsuojelukohde [[Sandsundsfjärden]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet?f=EtelaPohjanmaan_ELYkeskus | Nimeke = Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa | Selite = myös linkitetyt kohdesivut | Julkaisu = Ympäristö | Viitattu = 2.2.2018 }}</ref> Pietarsaaren suojeltavia luontotyyppejä ovat Fäbodan ja Storsandin luonnontilaiset hiekkarannat sekä Fäbodan ja Ådösandin merenrantaniityt.<ref name="tila11">Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 11.</ref>
 
Pietarsaaren eliölajistoa ei tunneta tarkasti, mutta kunnan alueella on arvioitu esiintyvän säännöllisesti noin 160 lintulajia ja siellä on arvioitu kasvavan 400–500 [[Putkilokasvit|putkilokasvilajia]]. Luonnonsuojeluasetuksissa mainituista lajeista Pietarsaaressa on tavattu [[suolayrtti]]ä, [[käenpiika]]a, [[merikotka]]a, [[pikkutikka]]a, [[selkälokki]]a, [[räyskä]]ä, [[pohjanlepakko]]a, [[vesisiippa]]a, [[saukko]]a ja [[liito-orava]]a.<ref name="tila9">Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 9.</ref> [[Selkälokki]] on Pietarsaaren nimikkolaji. Pietarsaaresta löytyy yksi Suomen suurimmista selkälokkiyhdyskunnista. Pietarsaaressa rengastettuja selkälokkeja on tavattu [[Itä-Afrikka|Itä-Afrikassa]], [[Uganda]]ssa, [[Etiopia]]ssa, ja [[Kenia]]ssa. [[Marokko|Marokossa]] ja [[Välimeri|välimerelläVälimerellä]] on tehty havaintoja talvehtivista selkälokeista.<ref name="tila7"/>
 
Mannerjään sulamisen jälkeen Pietarsaaren kohdalla maa kohosi 10 metriä vuosisadassa. Ajanlaskun alussa [[maankohoaminen]] oli 130 cmsenttimetriä vuosisadassa. Ensimmäiset Pietarsaaren alueella olevat kohoumat nousivat vedenpinnan yläpuolelle 800-luvulla. Kaupungin perustamisen jälkeen maankohoamista on ollut yli kolme metriä.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 21</ref> MaankohoamisenSen seurauksena sataman paikkaa on siirretty useaan kertaan. Kaupungin perustamisen aikoihin satama sijaitsi nykyisen torin tienoilla, josta se siirrettiin [[Kittholma]]an. Kittholmasta satama siirtyi [[Alholma]]an, ja edelleen nykyiselle paikalleen hieman pohjoisemmaksi. Nykyisen sataman kohdalla on ollut saari nimeltään Puskasaari, joka on maankohoamisen seurauksena kasvanut mantereeseen kiinni.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 22</ref>
 
== Kaupunkikuva ==