Ero sivun ”Pietarsaari” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PtG (keskustelu | muokkaukset) →Luonto ja maaperä: en ihan ymmärtänyt selvennäpyyntöä (tarkoittiko kysyjä partitiivia) |
PtG (keskustelu | muokkaukset) p →Maantiede: kh + w |
||
Rivi 37:
=== Sijainti ===
=== Luonto ja maaperä ===
[[Kuva:Vanha satama - Uimaranta.jpg|left|thumb|Vanhan sataman uimaranta.]]
Suurin osa Pietarsaareen kuuluvasta
Luodonjärvi Pietarsaaren koillispuolella muodostettiin vuonna 1962 raakaveden saannin turvaamiseksi. Sen vettä käyttävät [[UPM-Kymmene]] ja Pietarsaaren kaupunki. Lisäksi vettä käytetään jonkin verran viljelysten kasteluun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.norrasvenska.fi/larsmosjon/fin/content/alm_vattenanv.html | Nimeke = Luodon-Öjanjärvi – Vedenkäyttö | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 25.7.2019 }}</ref> Järven pinta-ala on 8
Isot siirtolohkareet ovat alueella tavallisia. Pedersören kunnan [[Purmo]]ssa sijaitsee Suomen suurin siirtolohkare [[Ilveskivi]]. Laajemmassa mittakaavassa pinnanmuodostukselle tyypillistä on [[Alahärmä]]stä alkava harjujono, joka päättyy mereen Ådön niemen kärjessä. Pietarsaaren rannikolla on Pohjanmaalle harvinaisia kalliorantoja ja kalliosaaria.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 17</ref> Kallioperä muodostuu pääasiassa happamista syväkivilajeista. Pietarsaaren alue sijaitsee Vaasan seudulta rannikkoa pitkin kulkevan migmatiitti-graniittimassiivin pohjoisella alueella. Alueen itäosat sivuavat Pohjanmaan [[kiillegneissi]]vyöhykettä. Yleisin maalaji on [[moreeni]].<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 17</ref>
Pinnanmuodostuksen tasaisuuden vuoksi Pietarsaaressa on runsaasti [[Suo|soita]], erityisesti [[Fäboda]]ssa ja [[Pörkenäs]]issä. Suot on pääosin ojitettu ja ne ovat muuttumassa metsämaiksi.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 18</ref> Kaupungin omistamissa metsissä [[mänty]]ä on noin 50 prosenttia, [[Kuusi|kuusta]] noin 30 prosenttia, ja [[Lehtipuut|lehtipuita]] noin 20 prosenttia. Alueen metsät poikkeavat huomattavasti koko maan vastaavasta jakaumasta (mänty 32 %, kuusi 56 %, ja lehtipuut 12 %). Keinotekoiseen mesän uudistamiseen perustuva [[Metsätalous|tehometsätalous]] on yksipuolistanut Pietarsaaren metsiä.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 19</ref>
Pietarsaaressa sijaitsee kaikkiaan viisi [[Natura]]-kohdetta: pieni mutta monimuotoinen [[Gubbträskberget]], maankohoamisen muovaama [[Luodon saaristo]], [[Ähtävänjoki]] saukkoineen, vanhojen metsien suojeluohjelman kohde [[Fänäsnabban]] ja linnustonsuojelukohde [[Sandsundsfjärden]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet?f=EtelaPohjanmaan_ELYkeskus | Nimeke = Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa | Selite = myös linkitetyt kohdesivut | Julkaisu = Ympäristö | Viitattu = 2.2.2018 }}</ref> Pietarsaaren suojeltavia luontotyyppejä ovat Fäbodan ja Storsandin luonnontilaiset hiekkarannat sekä Fäbodan ja Ådösandin merenrantaniityt.<ref name="tila11">Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 11.</ref>
Pietarsaaren eliölajistoa ei tunneta tarkasti, mutta kunnan alueella on arvioitu esiintyvän säännöllisesti noin 160 lintulajia ja siellä on arvioitu kasvavan 400–500 [[Putkilokasvit|putkilokasvilajia]]. Luonnonsuojeluasetuksissa mainituista lajeista Pietarsaaressa on tavattu [[suolayrtti]]ä, [[käenpiika]]a, [[merikotka]]a, [[pikkutikka]]a, [[selkälokki]]a, [[räyskä]]ä, [[pohjanlepakko]]a, [[vesisiippa]]a, [[saukko]]a ja [[liito-orava]]a.<ref name="tila9">Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 9.</ref> [[Selkälokki]] on Pietarsaaren nimikkolaji. Pietarsaaresta löytyy yksi Suomen suurimmista selkälokkiyhdyskunnista. Pietarsaaressa rengastettuja selkälokkeja on tavattu [[Itä-Afrikka|Itä-Afrikassa]], [[Uganda]]ssa, [[Etiopia]]ssa, ja [[Kenia]]ssa. [[Marokko|Marokossa]] ja [[Välimeri|
Mannerjään sulamisen jälkeen Pietarsaaren kohdalla maa kohosi 10 metriä vuosisadassa. Ajanlaskun alussa [[maankohoaminen]] oli 130
== Kaupunkikuva ==
|