|
'''LiisaElisabeth Jakobint "Ellen" Mäkelin''', o.s. ''Vuorenmaa'', ([[3017. syyskuutamarraskuuta]] [[1871]] [[Lapua]] – [[1935]] [[Neuvostoliitto]]<ref name=suku>{{Verkkoviite | Osoite = http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-8535.html | Nimeke = Yrjö Mäkelinin äiti-Pauliina Hellman | Ajankohta = 13.11.2009 | Julkaisija = Suomen Sukututkimusseura ry | Viitattu = 26.7.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=31603&pnum=661|nimeke=Tampereen kirkonkirjat 1898-1907, sivu 657 (sshy jäsenille)|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2.8.2019}}</ref>) oli suomalainen [[Työväenliike|työväenliikkeen]] aktiivi, joka tunnetaan myös kansanedustaja [[Yrjö Mäkelin]]in puolisona. Hän toimi [[Pori]]n, [[Tampere]]en ja [[Oulu]]n [[Työväenyhdistys|työväenyhdistyksissä]] ajaen innokkaasti muun muassa [[Yleinen äänioikeus|yleistä äänioikeutta]]. Sisällissodan jälkeen tapahtuneen työväenliikkeen jakautumisen yhteydessä LiisaEllen Mäkelin valitsi radikaalin linjan ja häntä pidettiin jopa kovempana kommunistina kuin sovittelunhaluista puolisoaan. Porvarillisten piirien mielestä LiisaEllen Mäkelinin poliittinen toiminta puolestaan oli täysin sopimatonta perheenäidille.<ref name=kaleva>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/suku-koki-kovia-ihannemaassa/42692/ | Nimeke = Suku koki kovia ihannemaassa | Ajankohta = 1.11.2007 | Julkaisija = Kaleva | Viitattu = 26.7.2015 }}</ref><ref name=makelin>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.makelinseura.fi/documents/Murto_isoisaMakelin.pdf | Nimeke = Murto, Kerttu: ”Yrjö Mäkelin” | Ajankohta = 1947 | Julkaisija = Yrjö Mäkelin -seura | Viitattu = 26.7.2015 }}</ref>
== Elämä ==
=== Varhaiset vuodet ===
Lapualla syntynyt LiisaEllen Vuorenmaa muutti teollisuustyöläiseksi Tampereelle. Vuonna 1897 Vuorenmaa avioitui myös toimittajana työskennelleen suutarin Yrjö Mäkelinin kanssa. Perheeseen syntyi kahdeksan lasta, joista yksi tyttö kuoli jo pienenä.<ref name=makelin/>
Vuonna 1898 Mäkelinin pariskunta muutti Poriin, jonne Yrjö avasi suutarinverstaan. He liittyivät [[Porin Työväenyhdistys|Porin Työväenyhdistykseen]] ja olivat aktiivisesti mukana sen toiminnassa. Heinäkuussa 1899 Yrjö Mäkelin edusti yhdistystä [[Turku|Turussa]] järjestetyssä [[Suomen Työväenpuolueen perustava kokous|Suomen Työväenpuolueen perustavassa kokouksessa]]. Hän ajoi tuolloin porvarien hallitsemassa työväenyhdistyksessä sosialistista linjaa, mikä johti molempien erottamiseen yhdistyksen jäsenyydestä vielä saman vuoden aikana.<ref name=tanni>Tanni, Sanna: ''Kisällistä työväen herättäjäksi – Yrjö Mäkelinin Tampereen aika nuoruusvuosista suurlakkoon'', s. 11, 16, 21. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto, 2008. [https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/79410/gradu02696.pdf?sequence=1 Teoksen verkkoversio]</ref> Vuonna 1900 Yrjö Mäkelin aloitti Tampereella ''[[Kansan Lehti|Kansan Lehden]]'' päätoimittajana, johon myös LiisaEllen Mäkelin kirjoitti satunnaisesti.<ref name=tanni/> LiisaEllen Mäkelin oli [[Tampereen Työväenyhdistys|Tampereen Työväenyhdistyksen]] naisosaston näkyvimpiä hahmoja. Hän toimi äänioikeusasian lisäksi muun muassa raittiustyön ja lastenkasvatuksen parissa.<ref name=kiviranta>Kiviranta, Elina: ''"Tervetuloa sorretut siskot, tänne joukkoomme joutukaa" – kansanedustaja Alma Jokisen tie Tampereen Amurista punapakolaiseksi Neuvosto-Venäjälle'', s. 22. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto, 2006. [http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16147 Teoksen verkkoversio]</ref> [[Vuoden 1905 suurlakko|Vuoden 1905 suurlakon]] aikana hän kuului Tampereen suurlakkokomiteaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://fi.wikisource.org/wiki/Punainen_julistus | Nimeke = Punainen julistus | Julkaisija = Wikisource | Viitattu = 26.7.2015 }}</ref> Ouluun Mäkelinin perhe muutti 1907, kun Yrjö sai paikan ''[[Kansan Tahto|Kansan Tahdon]]'' toimituksesta.<ref name=kiviranta/>
=== Vankeustuomiot ===
[[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] yhteydessä keväällä 1918 Yrjö ja LiisaEllen Mäkelin sekä heidän vanhin tyttärensä, tuolloin 16-vuotias [[Kerttu Mäkelin|Kerttu]], vangittiin. LiisaEllen sai kolmen vuoden kuritushuonetuomion ja Kerttu kahden, mutta heidät vapautettiin ehdonalaiseen jo samanana kesänä.<ref>Ala-Häivälä, Kai: ''Vankina valkoisten – Oulun vankileiri 1918'', s. 34. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2000. [http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/pg/ala-haivala/vankinav.pdf Teoksen verkkoversio]</ref> Yrjö Mäkelin puolestaan pysyi vangittuna, ja LiisaEllen Mäkelin otti hänen paikkansa [[Oulun Työväenyhdistys|Oulun Työväenyhdistyksessä]] ja vaikutti omalta osaltaan suuresti myös työväenliikkeen suosion nousuun Pohjois-Suomessa. Vuonna 1922 LiisaEllen Mäkelin pidätettiin jälleen, ja hän sai toiminnastaan viiden vuoden vankeustuomion.<ref name=kaleva/> Pariskunta tapasi toisensa viimeisen kerran elokuussa 1922 [[Oulun lääninvankila]]ssa, jossa LiisaEllen istui tutkintovankeudessa. Yrjö Mäkelin oli tuolloin jo vapautunut omasta tuomiostaan ja kävi hopeahääpäivänä tapaamassa puolisoaan.<ref name=makelin/> Hänet pidätettiin uudelleen vuonna 1923 presidentti [[Kyösti Kallio]]n organisoimien kommunistipidätysten eli niin sanotun "[[Kallion leikkaus|Kallion leikkauksen]]" yhteydessä.<ref name=suku/> Yrjö Mäkelin kuoli vangittuna syyskuussa 1923, jolloin LiisaEllen kärsi omaa rangaistustaan [[Hämeenlinnan lääninvankila]]ssa.<ref name=makelin/>
=== Neuvostoliiton aika ===
LiisaEllen Mäkelinille tarjottiin mahdollisuutta vapautumiseen vuonna 1926, jolloin Suomen hallitus vaihtoi suomalaisia kommunistivankeja Neuvostoliitossa vangittuihin suomalaisiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pispala.fi/historia/punainenpispala/1920/vankien_vaihto.php?id=9&id2=32&id3=40 | Nimeke = Vankien vaihto 1926 eli miten pispalalaisesta tuli petroskoilainen | Julkaisija = Punainen Pispala | Viitattu = 26.7.2015 }}</ref> Hän kuitenkin kieltäytyi ja muutti Neuvostoliittoon vasta 1927 tuomionsa kärsittyään.<ref name=kaleva/> Vanhin poika [[Luettelo jääkäreistä M#Leo Mäkelin|Leo]] oli saapunut maahan jo 1920<ref name=suku/> ja vanhin tytär [[Kerttu Mäkelin|Kerttu]] 1922. Myöhemmin myös Mäkelinien muut lapset seurasivat sisaruksiaan. LiisaEllen Mäkelin asui lapsineen [[Leningrad]]in ja [[Petroskoi]]n seuduilla. Hän kuoli vuonna 1935, juuri ennen [[Stalin]]in [[Stalinin puhdistukset|suurten puhdistusten]] alkua. LiisaEllen ja Yrjö Mäkelinin lapsista [[Yrjö Mäkelin (nuorempi)|Yrjö]] ammuttiin, Leo kuoli työsiirtolassa ja Sirkka menehtyi nälkään toisen maailmansodan aikana [[Leningradin piiritys|Leningradin piirityksessä]]. Vuonna 1957 Suomeen palannut Kerttu oli lapsista ainoa Neuvostoliiton ajoistaan hengissä selvinnyt.<ref name=kaleva/>
== Lähteet ==
|
