Versio 15. elokuuta 2019 kello 15.30 muokkaa Toivo ja Toivo (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 36 382 muokkausta korjailua Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 15. elokuuta 2019 kello 15.39 muokkaa kumoa Toivo ja Toivo (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 36 382 muokkausta luonnonlait + lähde Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 4: '''Jumala''' on [[Islam\|islamissa]] tuonpuoleinen ja armollinen kaiken luoja. Islam on kristinuskon ja juutalaisuuden tapaan [[Monoteismi\|monoteistinen]] uskonto, jossa palvotaan yhtä [[Jumala\|Jumalaa,]] joka kaikkivaltiaasti ohjaa maailman tapahtumia. Jumala on antanut ihmiselle pelastussanomansa, jota seuraamalla ihminen voi kuoltuaan päästä Paratiisiin. Muiden kohtalona on joutua Helvettiin.<ref name=":0">Sookhdeo, 2013, 81-92</ref> Kaikissa edellisissä suhteissa islamin Jumala ~~muistuttaa tarkasti~~vastaa kristinuskon Jumalaa. Tämän jälkeen kuitenkin alkavat eroavaisuudet. Kristinuskossa ihminen pelastuu uskosta, islamissa noudattamalla Jumalan lakia, šariaa. Sen Jumala on antanut ihmiskunnalle profeetta Muhammedin kautta. Toinen eroavaisuus on, että Jumala ei vaadi ihmiseltä oikeaa mielentilaa tai omantunnon ratkaisua. Jumalalle riittää ulkoinen alistuminen ''(al-ʾislām'' '= alistuminen'). Islamissa ei siten pohdita, mikä on moraalisesti oikein, vaan mikä on Jumalan lain mukaista.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Patrick Sookhdeo\|Nimeke=Understanding Islamic Theology\|Vuosi=2013\|Sivu=69-70\|Julkaisija=Isaac Publishing}}</ref> Šarian noudattamiseen voidaan pakottaa<ref name=":0" />, kunhan se tehdään hyvään kehottamisen ja pahan kieltämisen seitsenportaisen asteikoin mukaisesti aloittaen lain opettamisesta.<ref name=":9">{{Kirjaviite\|Tekijä=Ahmad ibn Naqib al-Misr\|Nimeke=Umdat al-Salik (Reliance of the Traveller)\|Vuosi=2017\|Sivu=720-724\|Julkaisija=amana press}}</ref> Toinen eroavaisuus on, että Jumala ei vaadi ihmiseltä oikeaa mielentilaa tai omantunnon seuraamista. Jumalalle riittää ulkoinen alistuminen ''(al-ʾislām'' '= alistuminen'). Islamissa ei siten pohdita, mikä on moraalisesti oikein, vaan mikä on Jumalan lain mukaista.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Patrick Sookhdeo\|Nimeke=Understanding Islamic Theology\|Vuosi=2013\|Sivu=69-70\|Julkaisija=Isaac Publishing}}</ref> Šarian noudattamiseen voidaan myös pakottaa<ref name=":0" />, kunhan se tehdään "hyvään kehottamisen ja pahan kieltämisen" seitsenportaisen asteikoin mukaisesti aloittaen Jumalan lain opettamisesta.<ref name=":9">{{Kirjaviite\|Tekijä=Ahmad ibn Naqib al-Misr\|Nimeke=Umdat al-Salik (Reliance of the Traveller)\|Vuosi=2017\|Sivu=720-724\|Julkaisija=amana press}}</ref> Islamin Jumala on kristinuskon Jumalaan verrattuna suvereenimpi, sillä häntä eivät sido ihmisille annetut lupaukset, kuten Raamatun Jumalaa.▼ ▲Islamin Jumala on kristinuskon Jumalaan verrattuna suvereenimpi, sillä häntä eivät sido ihmisille annetut lupaukset, kuten Raamatun Jumalaa. Jumala on [[Arabian kieli\|arabiaksi]] [[Allah]] ({{k-ar\|الله\|Allāh}}). Sana tarkoittaa jumalaa yleensä, joten se ei ole Jumalan erisnimi.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Hämeen-Anttila, Jaakko \| Nimeke=Islam: Taskusanakirja \| Sivu=11 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Basam Books \| Vuosi=2001 \| Tunniste=ISBN 952-9842-60-0}}</ref> Rivi 36 ⟶ 38: == Jumalan suvereenisuus == Vaikka Paratiisiin periaatteessa pääsee tekemällä hyviä tekoja (esim. rukoilu ja paasto), ja välttämällä kiellettyjä tekoja, mikään ei ole varmaa, sillä Jumala ei ole luvannut mitään varmaa ihmisille. Jumalan tahtoa eivät sido mitkään asiat. Myös luonnonlait ovat näennäisiä, sillä kaikki tapahtuu vain Jumalan tahdosta. Luonnonlakeja ei ole itsenäisinä olemassa, vaan luonto liikkuu Jumalan tahdon mukaisesti. Tämän kiistäminen merkitsee luopumista islamista.<ref>Umsat al-Salik, 2017, 598 (o.8.7.17)</ref> Koska Jumala määrää kaikesta, ihmisen kohtalo on ennalta määrätty. Sitä kuvastaa muslimien suosima toteamus ''"inshallah"'' (jos Jumala suo)''.'' Jumalan kaikkivaltiuteen liittyvät samat filosofiset ongelmat kuin kristinuskossa. Niihin kuuluu [[Pahan ongelma\|teodikea-ongelma]] eli kysymys siitä, miksi Jumala kaikkivaltiaana sallii pahan. Vastaava ongelma on kysymys kohtalosta. Jos Jumala määrää kaikesta, miten ihminen voi olla vastuussa omasta pelastuksestaan? Kristinuskossa vastaukset ovat olleet vaihtelevia. Islamissa ratkaisu on painottunut [[Fatalismi\|fatalismiin]], ja usko kohtaloon onkin yksi [[Islamin uskonkappaleet\| islamin uskonkappaleista]]. Islamilainen fatalismi on lännessä usein ollut [[Islamin kritiikki\|arvostelun]] kohteena.

Ero sivun ”Jumala (islam)” versioiden välillä