Ero sivun ”Diktatuuri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p Käyttäjän 193.111.119.215 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Kissa21782 tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 6:
Diktatuuri on tehokas ja päätöksenteoltaan selkeä valtiomuoto ja se muodostaa yleisesti vastakohdan [[demokratia]]lle. Diktaattorilla voi kuitenkin olla laaja kannatus kansalaisten keskuudessa, vaikka vaihtoehtoja ei olisi saatavilla, ja diktaattori voi työskennellä yhteiskunnan ja kansalaisten hyväksi. Diktatuurin etu voi olla se, että se estää tehokkaasti keskimääräistä huonompien ehdokkaiden johtajiksi tulon<ref>http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288452431635.html</ref>.
 
1900-luvun Euroopan diktatoristen hallitusmuotojen edustajista kuuluisimpia ovat olleet [[natsi-Saksa|a]] ja [[Adolf Hitler]], [[Italia (1922–1945)|aItalia]] ja [[Benito Mussolini|usslini]], [[Espanja]] ja [[Francisco Franco]] sekä [[Neuvostoliitto]] ja [[Josif Stalin]]. Näihin diktatuureihin liittyi olennaisesti [[Henkilöpalvonta (politiikka)|nnanhenkilöpalvonnan]] luominen ja yleisesti niitä pidetään myös tyrannimaisina. Diktatuuriin kuuluu usein diktaattorin valta-aseman jatkumisen varmistamista ja poliittisen vastustuksen tukahduttamista. Diktatuurissa ei ole välttämättä poliittisia [[puolue]]ita ja diktatuuri voi saada alkunsa poliittisten puolueiden lakkauttamisesta; toisaalta diktatuurissa voi olla yksi puolue ja muut puolueet on lakkautettu, jolloin ainoan puolueen johtaja voi saada diktaattorin aseman. Diktatuuri voi myös saada alkunsa sotilasvallankaappauksesta, jolloin vallankaappauksen johtaja saa vallankumouksen yhteydessä diktaattorin aseman.
Modernina aikana diktatuuri on usein ollut [[Köyhyys|köyhien]] tai muuten kehityksenalaisten valtioiden hallitusjärjestelmä. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen diktatuureja perustettiinkin eniten