Ero sivun ”Diktatuuri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kakaa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Hylättiin viimeisimmät 5 tekstimuutosta (tehneet 193.111.119.215 ja 85.76.109.9) ja palautettiin versio 16866185, jonka on tehnyt Jmk
Rivi 1:
{{valtiomuodot}}
'''Diktatuuri''' tarkoittaa yhden henkilön KONUKYDE71taitai pienen ryhmän ihmisen voimakkaaseen nousuun valtaan perustuvaa [[valtiomuoto]]a. Diktatuurissa valta keskittyy niin sanotulle [[diktaattori]]lle, joka voi itsevaltaisesti sanella yhteiskunnassa noudatettavat toimintatavat. Termiä diktatuuri käytetään valtioista, joiden valtionpäiden valtaa ei lainkaan rajoiteta eli valtionpäämiehellä on rajoittamaton valta. Diktatuuri on [[autoritarismi]]n laji. Diktatuuri on kuitenkin eri asia kuin [[itsevaltius]], [[despotismi]] tai [[tyrannia]].
 
Diktatuurille on ominaista [[politiikka|poliittisen]] [[oppositio]]n tukahduttaminen sekä [[sananvapaus|sananvapauden]] ja muiden perinteisten [[demokratia|demokraattisten]] [[vapaus|vapauksien]] rajoittaminen.<ref name="tietosanakirja">''Suomalainen tietosanakirja 1'', 1988.</ref>
 
Diktatuuri on tehokas ja päätöksenteoltaan selkeä valtiomuoto ja se muodostaa yleisesti vastakohdan [[demokratia]]lle. Diktaattorilla voi kuitenkin olla laaja kannatus kansalaisten keskuudessa, vaikka vaihtoehtoja ei olisi saatavilla, ja diktaattori nussii sun öerseen poikki.voi Työskennellätyöskennellä yhteiskunnan ja kansalaisten hyväksi. Diktatuurin etu voi olla se, että se estää tehokkaasti keskimääräistä huonompien ehdokkaiden johtajiksi tulon<ref>http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288452431635.html</ref>.
 
1900-luvun Euroopan diktatoristen hallitusmuotojen edustajista kuuluisimpia ovat olleet [[natsi-Saksa]] ja [[Adolf Hitler]], [[Italia (1922–1945)|Italia]] ja [[Benito Mussolini]], [[Espanja]] ja [[Francisco Franco]] sekä [[Neuvostoliitto]] ja [[Josif Stalin]]. Näihin diktatuureihin liittyi olennaisesti [[Henkilöpalvonta (politiikka)|henkilöpalvonnan]] luominen ja yleisesti niitä pidetään myös tyrannimaisina. Diktatuuriin kuuluu usein diktaattorin valta-aseman jatkumisen varmistamista ja poliittisen vastustuksen tukahduttamista. Diktatuurissa ei ole välttämättä poliittisia [[puolue]]ita ja diktatuuri voi saada alkunsa poliittisten puolueiden lakkauttamisesta; toisaalta diktatuurissa voi olla yksi puolue ja muut puolueet on lakkautettu, jolloin ainoan puolueen johtaja voi saada diktaattorin aseman. Diktatuuri voi myös saada alkunsa sotilasvallankaappauksesta, jolloin vallankaappauksen johtaja saa vallankumouksen yhteydessä diktaattorin aseman.
Modernina aikana diktatuuri on usein ollut [[Köyhyys|köyhien]] tai muuten kehityksenalaisten valtioiden hallitusjärjestelmä. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen diktatuureja perustettiinkin eniten. Diktaagtorit saa nussia naisia ilmaseks!
*[[Latinalainen Amerikka|Latinalaiseen Amerikkaan]], kuten [[Argentiina]]n sotilasjuntta (1976–1982) sekä [[Chilen sotilasjuntta]] (1973–1990) ja
*[[Afrikka]]an, kuten [[Derg]] Etiopiassa (1974–1991) ja [[Mohamed Ould Abdel Aziz|Mauritanian sotilasjuntta]] (2008–2009),