Ero sivun ”K2-vitamiinit” versioiden välillä

34 124 merkkiä poistettu ,  7 kuukautta sitten
menakinonit on suositeltu nimi, toistuvaa sisältöä K-vitamiini artikkelin kanssa, puolletaan positiivisia vaikutuksia toistaiseksi kyseenalaisista terveysvaikutuksista (kts. esim. EFSA, 2017, 15. vsk, nro 5) ja muista kys. al. asioista (periostiini ei ehkä Gla-proteiini (PMID:26273833))), osa lähteistä kys. al. (esim. ruohikolla.blogspot.fi, "Edam-juusto on sydämelle terveellistä") ja osa ei edes enää saatavilla (esim. terveesti.blogs.fi, "K-vitamiinit")
(kh)
(menakinonit on suositeltu nimi, toistuvaa sisältöä K-vitamiini artikkelin kanssa, puolletaan positiivisia vaikutuksia toistaiseksi kyseenalaisista terveysvaikutuksista (kts. esim. EFSA, 2017, 15. vsk, nro 5) ja muista kys. al. asioista (periostiini ei ehkä Gla-proteiini (PMID:26273833))), osa lähteistä kys. al. (esim. ruohikolla.blogspot.fi, "Edam-juusto on sydämelle terveellistä") ja osa ei edes enää saatavilla (esim. terveesti.blogs.fi, "K-vitamiinit"))
#OHJAUS [[Menakinonit]]
'''K2-vitamiinit''' eli [[menakinonit|'''menakinonit''']] (MK) kuuluvat rasvaliukoisten [[K-vitamiinit|K-vitamiinien]] ryhmään.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.vegaaniliitto.fi/vegaia/2002/kesa/rasvattutuiksi1.html | nimeke = Rasvat tutuiksi, osa 1 .Rasvaliukoiset vitamiinit | tekijä = Eränen, Johanna| julkaisu = Vegaia | ajankohta = 16.8.2008 | viitattu = 19.3.2014 }}</ref> Vihreistä [[kasvi|kasveista]] ja [[kasviöljy|kasviöljyistä]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tohtori.fi/?page=6746948&id=4437073 | Nimeke = K-vitamiini, menadioni | Tekijä = | Julkaisu = + Tohtori | Ajankohta = 30.5.2008| Viitattu = 19.3.2014| }}</ref> saatavasta K1-vitamiinista eli fenokinonista poiketen K2-vitamiinien alkuperänä on [[bakteerit|bakteeritoiminta]][[suolisto| suolistossa]], [[käyminen|fermentointi]] elintarviketuotannossa<ref name="A ">{{Verkkoviite | osoite = http://www.drpasswater.com/nutrition_library/Schurgers.html | nimeke = Vitamin K2 Puts Calcium in Bones and Removes Calcium From Arteries, Part 1:An interview with Dr. Leon Schurgers | tekijä =Passwater, Richard A. | julkaisu = | Ajankohta = helmikuu 2001 | Viitattu = 22.2.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> tai kehonsisäinen [[biosynteesi]] K1-vitamiinista K2-vitamiiniksi.<ref name =" LARA ">
{{Verkkoviite | Osoite =http://www.lmreview.com/articles/view/Vitamin-K2-Essential-for-Prevention-of-Age-Associated-Chronic-Disease/ | Nimeke = Vitamin K2.Essential for Prevention of Age Associated Chronic Disease | Tekijä = Pizzorno, Lara | Julkaisu = Longevity Medicine Review | Ajankohta = elokuu 2011 | Viitattu = 14.3.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
[[Vitamiini|Vitamiiniluokituksessa]] K-vitamiinit eivät noudata normaalia aakkosjärjestystä, koska aluksi kiinnitettiin huomiota vain niiden osuuteen [[Veren hyytyminen|veren hyytymisessä]]. Tuon ilmiön saksankielisestä termistä – Koagulation – saivat nämä K-vitamiinit nimensä. Sittemmin on oivallettu menakinoneiden monivaikutteisuus. Tuoreissa tutkimuksissa on saatu viitteitä K2-vitamiinin roolista muun muassa [[verisuonitauti|sydän- ja verisuonitautien ]]<nowiki/>sekä [[osteoporoosi|osteoporoosin]] ehkäisyssä.<ref name="Ruohikkoestää">{{Verkkoviite | Osoite = http://ruohikolla.blogspot.fi/2007/09/vitamiini-joka-est-verisuonten.html | Nimeke = Vitamiini joka estää verisuonten kalkkiutumista | Tekijä = Harju, Juhana | Julkaisu = Aamiainen ruohikolla| Ajankohta = 22.9.2007 | Viitattu = 24.2.2014 }}</ref><ref name="NUTRIONIST">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pronutritionist.net/k-vitamiini-%E2%80%93-unohdettu-ravintoaine-osteoporoosin-ehkaisyssa-ja-hoidossa-vieraskirjoitus/ | Nimeke = K-vitamiini – unohdettu ravintoaine osteoporoosin ehkäisyssä ja hoidossa (vieraskirjoitus) | Tekijä = Harju, Juhana | Julkaisu = Pronutrionist | Ajankohta = 15.2.2011 | Viitattu = 24.2.2014}}</ref>
 
==Vaikutuksia kehossa==
[[File:MRI_head_side.jpg|frame|K2-vitamiini osallistuu aivojen myeliinituotantoon]]
K2-vitamiineja on löydetty monista[[elin| elimistä]]: [[sylkirauhanen|sylkirauhasista]],<ref name="EFSA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.efsa.europa.eu/en/scdocs/doc/nda_op_ej822_vit_k2_en.pdf?ssbinary=true | Nimeke = Scientific opinion | Tekijä = European Food Safety Authority | Julkaisu = | Ajankohta = 2.10.2008| Viitattu = 1.3.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[aivot|aivoista]], [[munuaiset|munuaisista]], [[haima|haimasta]] ,<ref name ="O">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20953171 | Nimeke = Identification of UBIAD1 as a novel human menaquinone-4 biosynthetic enzyme | Tekijä = Nakaqawa,K et al. | Julkaisu = Nature | Ajankohta = 4.11.2010 | Viitattu = 22.2.2014| Kieli = {{en}} }}</ref> [[sydän|sydämestä]]<ref name ="E">{{Verkkoviite | Osoite = https://www5.medicine.wisc.edu/~williams/vitamin_K_review_2008.pdf | Nimeke = Metabolism and cell biology of vitamin K | Tekijä = Shearer, Martin J. & Newman, Paul | Julkaisu = Thrombosis and Haemostasis | Ajankohta = lokakuu 2008 | Viitattu = 22.2.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja [[maksa|maksasta]].<ref name ="k2n">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8785182 | Nimeke = Vitamin K status in human tissues:tissue-specific accumulation of phylloquinone and menaquinone-4 | Tekijä = Thijissen, HH & Drittij-Reijnders, MJ | Julkaisu = British Journal of Nutrition | Ajankohta = tammikuu 1996 | Viitattu = 22.2.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Noin {{Luku|90|%}} maksaan varastoituneesta K-vitamiinista on K2-vitamiineja.<ref name="EFSA"/> Maksasta menakinoneja leviää lähinnä [[LDL-kolesteroli|LDL-kolesterolin]] mukana [[verenkierto|verisuonia ]]pitkin kaikkialle elimistöön.<ref name ="B">{{Verkkoviite| Osoite =http://www.wholefoodsmagazine.com/columns/vitamin-connection/vitamin-k2-puts-calcium-bones-and-removes-calcium-arteries-part-2-look| Nimeke = Vitamin K2 Puts Calcium in Bones and Removes Calcium from Arteries, Part 2: A Look at the Data An Interview with Dr. Leon Schurgers | Tekijä = Passwater, Richard A | Julkaisu = Whole Foods Magazine | Ajankohta = maaliskuu 2009| Viitattu = 22.2.2014| Kieli = {{en}} }}</ref>
 
K2-vitamiinien yhtenä tehtävänä on toimia [[koentsyymi|koentsyyminä]] koko kehon Gla-[[proteiini|proteiinien]] synteesissä, jossa ne tulevat toimintakykyisiksi. Tähän mennessä on löydetty 17 erilaista Gla-proteiinia, mutta kaikkien niiden tarkoitusta ei vielä ole pystytty selvittämään.<ref name="cd">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3321262/ | Nimeke = Vitamin K: the effect on health beyond coagulation – an interview | Tekijä = Vermeer, Cees | Julkaisu = Food&Nutrition Research | Ajankohta = 2.4.2012| Viitattu = 22.2.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Maksassa menakinonit aktivoivat tarvittaessa [[veren hyytyminen|veren hyytymistä]] valvovaa seitsemää erilaista proteiinia,<ref name= " cd "/> johon ryhmään kuuluvat hyytymistekijät II ,VII, IX,X, antitrombiiniproteiinit C ja S sekä [[antigeeni|antigeeninä]] toimiva proteiini Z.<ref name="lara2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lmreview.com/articles/view/vitamin-d-and-vitamin-k-team-up-to-lower-cvd-risk-part-II/ | Nimeke = Vitamin D and Vitamin K Team Up to Lower CVD Risk: Part II | Tekijä =Pizzorno, Lara | Julkaisu = Longevity Medicine Review | Ajankohta = | Viitattu = 17.3.2014| Kieli = {{en}} }}</ref><ref name ="antithrombiinit">{{Verkkoviite | Osoite = http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Tukostaipumus | Nimeke = Tukostaipumus | Tekijä = Rasi, Vesa| Julkaisu = Therapia Fennica | Ajankohta = | Viitattu = 15.3.2014}}</ref><ref name ="Z">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/3580568 | Nimeke = Human plasma protein Z antigen:range in normal subjects and effect of warfarin therapy | Tekijä = Miletich JP,Broze GJ Jr.| Julkaisu = Blood | Ajankohta =kesäkuu 1987 | Viitattu = 17.3.2014| Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Muista Gla-proteiinista tunnetuin lienee luun Gla-proteiini eli osteokalsiini (OC),<ref name ="osteokalsiini">{{Verkkoviite | Osoite = http://tiedebasaari.wordpress.com/tag/luuston-kunto/ | Nimeke = Säännöllinen oliiviöljyn käyttö näyttää turvaavan luuston kuntoa | Tekijä = Aulio, Kai | Julkaisu = Tiedebasaari-blogi | Ajankohta = 30.8.2012| Viitattu =17.3.2014}}</ref> jota tarvitaan [[kalsium|kalsiumin]] sitoutumiseen [[luusto|luustoon]] ja [[hammas|hampaisiin]] .<ref name ="jimmy">{{Verkkoviite | Osoite = http://terveesti.blogs.fi/2008/08/14/k-vitamiinit-4588529/ | Nimeke = K-vitamiinit | Tekijä = jimmywho | Julkaisu = Terveesti-blogi | Ajankohta =14.8.2008 | Viitattu = 1.3.2012 }}</ref> Verisuonten kalkkeutumista ehkäisee matriisi-Gla-proteiini (MGP) ja solujen kasvua rajoittaa Gas6.<ref name= " cd "/> Gla-rich-proteiinin (GRP) puolestaan on todettu sitovan kalsiumia pehmytkudosissa.<ref name ="grp">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2789615/
| Nimeke = Gla-rich protein is a novel vitamin K-dependent protein present in serum that accumulates at sites of pathological calcifications | Tekijä = Viegas, Carla S.B. et al| Julkaisu = The American Journal of Pathology | Ajankohta =joulukuu 2009 | Viitattu = 15.3.2014| Kieli = {{en}} }}</ref> K-vitamineista riippuvaisia proteiineja ovat myös PRGP1, PRGP2, TMG3, TMG3 ,<ref name ="nelja">{{Verkkoviite | Osoite = http://books.google.fi/books?id=XVNPAQAAQBAJ&pg=PA665&lpg=PA665&dq=periostin,TMG3&source=bl&ots=KcknW17Qdo&sig=1EDQ1zW5Y0OgQq4hsyNawVMsqQg&hl=fi&sa=X&ei=HuQmU7j_E4uCzAP-74GgCw&ved=0CDYQ6AEwAg#v=onepage&q=periostin%2CTMG3&f=false | Nimeke = Biochemical, Physiological, and Molecular Aspects of Human Nutrition
| Tekijä = Stipanuk, Martha H, Caudill, Marie A| Julkaisu = | Ajankohta = | Viitattu =15.3.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> periostin sekä Tgfbi.<ref name ="LARA"/>
 
K2-vitamiini vaikuttaa myös aivoissa ainakin [[myeliini|myeliinin]] tuotantoon.<ref name= " lara2 "/>
 
==Kemiallinen rakenne==
K2-vitamiinin kemiallinen rakenne selvisi jo vuonna 1929.<ref name =" dam ">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/medicine/laureates/1943/dam-lecture.pdf | Nimeke = Nobel-luento The discovery of vitamin K, its biological functions and therapeutical application | Tekijä = Dam, Henrik| Julkaisu = Nobel-luento | Ajankohta = 12.12.1946| Viitattu = 1.3.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Metyloity naftokinonirengas on kaikkien K-vitamiinien yhteinen rakenneosa.<ref name= "jimmy"/> Menakinoneissa siihen liittyy n-määrä isopreeniyksiköitä 3-asennossa, jotka muodostavat erimittaisia polyisopreeni-sivuketjuja.<ref name="A "/>
 
===Menakinonimuodot===
K2-vitamiineja tiedetään olevan 10 erilaista elimistössä toimivaa muotoa. Niistä tunnetuimmat ovat MK-4 ja MK-7.<ref name= "EFSA"/><ref name= "A"/><br>
[[File:Vitamin K structures.jpg|Vitamin K structures]]
 
====MK-4====
Kasviperäisen fyllokinonin muuntuminen MK-4:ksi elimistössä oli pitkään selvittämätön [[prosessi]].<ref name="E"/> Tuoreimman tutkimustiedon mukaan menakinoni-4:ää syntyy biosynteesissä eri puolilla kehoa, etenkin aivoissa, luustossa ja [[rasvakudos|rasvakudoksessa]] MenA- ja UBIAD1-[[entsyymi|entsyymien]] avulla.<ref name =" LARA "/><ref name="O"/><ref name ="exa">{{Verkkoviite | Osoite = http://examine.com/supplements/Vitamin+K/ | Nimeke = Vitamin K | Tekijä = | Julkaisu = examine.com -sivusto | Ajankohta = | Viitattu = 20.3.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name ="o:n kaveri">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23533172 | Nimeke = UBIAD1-mediated vitamin K2 synthesis is required for vascular endothelial cell survival and development | Tekijä = Hegart Jm et al| Julkaisu = Development
| Ajankohta = huhtikuu 2013| Viitattu = 15.3.2014| Kieli = {{en}} }}</ref> Muut menakinonit sen sijaan ovat bakteeritoiminnan tulosta .<ref name="cd"/> Menakinoni-4:n merkitys ihmisruumiissa on vielä suurelta osin arvoitus.<ref name="jimmy"/> Sen vaikutus verenkierrossa on kuitenkin hyvin lyhytaikainen – korkeintaan kahdeksan tuntia.
 
Ravinnosta MK-4:ää saa eniten [[kana|kananlihasta]], [[kananmuna|kananmunista]], [[voi|voista]],<ref name ="haemo">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.researchgate.net/publication/11980998_Determination_of_phylloquinone_and_menaquinones_in_food._Effect_of_food_matrix_on_circulating_vitamin_K_concentrations | Nimeke = Determination of phylloquinone and menaquinones in food. Effect of food matrix on circulating vitamin K concentrations | Tekijä = Schurgers, Leon J, Vermeer, Cees | Julkaisu = Haemostasis | Ajankohta = tammikuu 2000| Viitattu = 15.3.2014| Kieli = {{en}} }}</ref> [[kala|kalasta]] sekä [[liha|lihasta]].<ref name="EFSA"/>
 
====MK-5 ja MK-6====
MK-5:n alkuperä on suoliston ''Bacillus lentus''-bakteerikannassa <ref name ="bacillus lentus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ndri.res.in/ncdc/Default.aspx | Nimeke = National collection of dairy culture | Tekijä = | Julkaisu = National dairy research institute | Ajankohta = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> kun MK-6 taas on kehon ''Eubacterium lentum''- bakteerien valmistamaa vitamiinia.<ref name= " exa "/> Niitä molempia löytyy hieman [[hapankaali|hapankaalista]].<ref name="haemo"/>
 
====MK-7====
Kehon oma ''Veillonella''-bakteeristo tuottaa MK-7:ää ruuansulatuselimistössä.<ref name= " exa "/> Tämän pitkäketjuisen menakinonin [[puoliintumisaika]] verenkierrossa on yli kolme vuorokautta.<ref name= " B "/>
 
Menakinoni-7:n runsain lähde elintarvikkeiden joukossa on ''Bacillus subtilus natto'' –bakteerikannalla hapatettu soijavalmiste, [[natto]], joka kuuluu monien japanilaisten aamiaisruokavalioon.<ref name="jimmy"/> Siitä eristettyä MK-7-vitamiinia käytetään [[ravintolisä|ravintolisissä]].<ref name= "EFSA"/>
 
Länsimaisessa [[ruokavalio|ruokavaliossa]] sitä löytyy joissain [[juusto|juustoissa]] sekä hapatetuissa maitotuotteissa.<ref name ="NUTRIONIST"/><ref name="haemo"/>
 
====MK-8 ja MK-9====
Kehon oma MK-8-vitamiini on ''Enterobacteria''-kannan tuotantoa suolistossa.<ref name= " exa "/> MK-9-muotoja syntyy ruuansulatuselimistössä ''Mycobacterium phlei ''-bakteerien toiminnan tuloksena. Niidenkin vaikutus elimistössä kestää useita päiviä.<ref name="cd" /><ref name =" mk9 ">{{Verkkoviite | Osoite = http://mmbr.asm.org/content/46/3/241.full.pdf | Nimeke = Biosynthesis of vitamin K (menaquinone) in bacteria | Tekijä = Bentley, Ronald & Meganathan, R | Julkaisu = Microbiological Reviews | Ajankohta = syyskuu 1982 | Viitattu = 15.3.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Ruuasta saatavat MK-8 ja MK-9 -vitamiinit ovat [[maitohappobakteeri|maitohappo]]- ja propionihappobakteerikäymisen tulosta.<ref name= " cd "/> Niinpä monet hapatetut elintarvikkeet ja varsinkin [[maitotuote|maitotuotteet]] sisältävätkin runsaasti K2-vitamiinia. Suomalaisessa ruokavaliossa parhaiksi lähteiksi on todettu [[Edam (juusto)|Edam]]-juusto ja normaalirasvainen [[viili]].<ref name ="ruohikolla juusto">{{Verkkoviite | Osoite = http://ruohikolla.blogspot.fi/2009/02/edam-juusto-on-sydamelle-terveellista.html | Nimeke = Edam-juusto on sydämelle terveellistä | Tekijä = Harju, Juhana | Julkaisu = Aamiainen ruohikolla -blogi | Ajankohta = 12.2.2009| Viitattu = 22.2.2014}}</ref>
 
====MK-10, MK-11, MK-12 ja MK-13====
Lähinnä ''Bacteroides''-suvun bakteerit tuottavat näitä hyvin pitkäketjuisia menakinoneja suolistossa. Sieltä ne varastoituvat maksaan.
 
Elintarvikkeista niitä ei juurikaan löydy.<ref name="jimmy"/> Tosin joistain juustoista on mitattu myös MK-10 -pitoisuuksia.<ref name="cd"/>
 
==Saanti==
 
Kasvikunnasta saatavaan fyllokinoniin pohjautuva entsyymiperäinen menakinonin valmistus täydentää kehonsisäistä bakteerituotantoa,<ref name =" LARA "/><ref name="O"/><ref name="E"/> joka vanhemmalla iällä supistuu merkittävästi.<ref name ="japsinatto">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jafra.gr.jp/eng/sumi.html | Nimeke = ”The world is paying attention to ”Natto”, which contributes to Japanese longevity” . An interview with Dr.Hiroyulki Sumi | Tekijä = | Julkaisu = Japan functional food research association | Ajankohta = | Viitattu = 22.2.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Ravintona nautittu K2-vitamiini imeytyy suolistossa lähes täydellisesti, kun taas kasviperäisestä K1-vitamiinista saatu hyöty on vain 10 % luokkaa. Niinpä K-vitamiinin todellisesta kokonaissaannista K1- ja K2-vitamiineilla lienee yhtä merkittävä osuus.<ref name="cd"/> K-vitamiinin laskennallinen kokonaissaanti, joka sisältää siis sekä K1- että K2-vitamiinit, oli Suomessa vuonna 2007 keskimäärin 91 µg/vrk.<ref name= "NUTRIONIST"/><ref name ="Finravinto">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78088/2008b23.pdf | Nimeke = Finravinto 2007 -tutkimus
| Tekijä = | Julkaisu = Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 23 / 2008, sivu 66 | Ajankohta = 2008 | Viitattu = 15.3.2014 }}</ref> Tuo määrä on riittävä [[veri|veren]] hyytymisen varmistamiseen, mutta K2-vitamiineilla on todettu olevan muitakin tehtäviä. Niinpä aikuisväestöllä, joka ei käytä K2-ravintolisiä, on löydetty 20–30 % aktivoitumatta jäänyttä osteokalsiinia ja MGP:tä.<ref name= " cd "/> Se viittaa vahvasti K2-vitamiinin saannin riittämättömyyteen.<ref name="m">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0021915012006375 | Nimeke = The effect of menaquinone-7 supplementation on circulating species of matrix Gla protein | Tekijä = Dalmeijer G.W. et al | Julkaisu = Atheroscleroris | Ajankohta = joulukuu 2012| Viitattu = 22.2.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Tosin myös K1-vitamiini aktivoi osteokalsiinia, joten tutkimustulos voi merkitä myös tuon vitamiinin puutetta.<ref name="NUTRIONIST"/>
 
===Parhaat ravintolähteet===
 
[[Tiedosto:Natto boxed.jpg|vasen|Natto on japanilainen aamiaisruoka]]
Elinikätilastoa johtavassa [[Japani|Japanissa]]<ref name ="elinikä">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.globalis.fi/Tilastot/Elinikae | Nimeke = Elinikä, odotettavissa oleva | Tekijä = | Julkaisija = Suomen YK-liitto | Ajankohta = 2010 | Viitattu = 20.3.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> syödään runsaasti K2-vitamiinipitoisuudeltaan ainutlaatuista [[natto|nattoa]]. Niinpä MK-7 vitamiinin saanti ravinnosta saattaa siellä olla 70–100&nbsp;mikrogrammaa (µg) vuorokaudessa.<ref name="EFSA"/>
Parhaita K2-vitamiinin lähteitä: <ref>[http://www.fineli.fi/ Fineli]</ref>[[File:Gouda.jpg|thumb|Juusto on mainio K2-vitamiinin lähde]]
 
{| class="wikitable" style="font-size:90%"
|- style="text-align:center;"
! style="background:#B0C4DE;"| Elintarvike
! style="background:#B0C4DE;"| Pitoisuus<br>µg/{{Luku|100|g}}
! style="background:#B0C4DE;"| Muoto
! style="background:#B0C4DE;"| Lähde
|-
| natto || align="right"| {{nts|900}}–{{nts|1200}} || || <ref name="LARA"/>
|-
| broileri || align="right"| {{nts|85}} || {{Luku|100|%}} MK-4 ||
|-
| Edam-juusto || align="right"| {{nts|49.4}} || ||
|-
| voi || align="right"| 18,4 || {{Luku|100|%}} MK-4 ||
|-
| {{Luku|3,5|%}} viili || align="right"| {{nts|14.7}} || ||
|-
| maksa || align="right"| {{nts|9.11}} || ||
|-
| Emmental-juusto || align="right"| {{nts|9.1 }}|| ||
|-
| Polar-juusto || align="right"| {{nts|9.1}} || ||
|-
| {{Luku|2|%}} kevytviiili || align="right"| {{nts|8.4}} || ||
|-
| hapankaali || align="right"| {{nts|5.6}} || || <ref name ="matthew">{{Verkkoviite | Osoite = http://honey-guide.com/2014/03/10/menaquinones-k2-and-phylloquinone-k1-content-of-animal-products-and-fermented-foods/ | Nimeke = Menaquinones-k2-and-phylloquinone-k1-content-of-animal-products-and-fermented-foods | Tekijä = Dalby, M. | Julkaisu = The call of the Honeyguide | Ajankohta =maaliskuu 2014 | Viitattu = 27.2.2014| Kieli = {{en}} }}</ref>
|}
Mittaustulokset ovat vain suuntaa antavia.<ref name ="NUTRIONIST"/>
{{clear}}
===Puutostilat===
 
Terveellä aikuisella arvellaan suolistobakteerien riittävän tyydyttämään kehon välttämättömän K-vitamiinitarpeen. Jos bakteerikanta syystä tai toisesta tuhoutuu, niin puutosoireita alkaa näkyä 3-4 viikon jälkeen.<ref name="v">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.medicina.fi/fato/48.pdf | Nimeke = Vitamiinit| Tekijä = Himberg, J-J| Julkaisu = www.medicina.fi -sivusto | Ajankohta = 2001 | Viitattu = 15.3.2014 }}</ref> [[Ripuli]] ja [[antibiootti|antibioottien]] pitkäaikainen käyttö ovat ruuansulatuskanavan bakteeristolle tuhoisia.<ref name="jimmy"/>
 
K-vitamiinin puutostila ilmenee [[nenäverenvuoto|nenäverenvuotona]], [[mustelma|mustelmaherkkyytenä]], suoliston verenvuotona, alttiutena [[luunmurtuma|luunmurtumiin]], ruuansulatusongelmina tai [[anemia|anemiana]].<ref name="1/1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metametrix.com/test-menu/profiles/vitamins/vitamin-k | Nimeke = Vitamin K- assay -serum | Tekijä = | Julkaisu = Metametrix Clinical Laboratory | Ajankohta = 2013 | Viitattu = 1.3.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Jalkojen ja käsien kylmäherkkyys saattaa viitata myös K2-vajeeseen. <ref name="sjl">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sjl.fi/web/pdf/2014/201404_ke/SY_20140122_12.PDF | Nimeke = Kädet ja jalat lämpimiksi | Tekijä = Pellinen, Petri | Julkaisu = Suur-Jyväskylän lehti | Ajankohta = 22.1.2014| Viitattu = 22.2.2014}}</ref> Kivulias [[luupiikki|luupiikkikin]] voi johtua samasta syystä.<ref name="F ">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.newswithviews.com/Howenstine/james59.htm | Nimeke = Vitamin K2 controls removal of calcium from arteries | Tekijä = Howenstein, James | Julkaisu = News with Views | Ajankohta = 5.6.2007 | Viitattu =22.2.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
[[raskaus|Raskauden]] loppuvaiheessa K2-vitamiinia on elimistössä vähemmän kuin normaalisti.<ref name="cd"/> Vastasyntyneille voidaan antaa K-vitamiinipistos [[synteettinen|synteettisen]] K1-vitamiinin muodossa verenvuotovaaran vuoksi.<ref name =" synteettinen ">{{Verkkoviite | Osoite = http://spc.fimea.fi/indox/nam/html/nam/humspc/7/108197.pdf | Nimeke = Konakion | Tekijä = | Julkaisu = Fimea | Ajankohta = | Viitattu = 1.3.2014 }}</ref> Nuorillakin on todettu K-vitamiinin vajausta.<ref name="yli 40-vuotiaat">{{Verkkoviite | Osoite = http://pubs.rsc.org/en/content/articlelanding/2013/fo/c3fo60464k#divAbstract | Nimeke = Vitamin K status in healthy volunteers | Tekijä = Theuwissen, E et al. | Julkaisu = Food & Function | Ajankohta = marraskuu 2013 | Viitattu = 15.3.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Tähän voi olla syynä [[pikaruoka|pikaruuan]] myötä vähentynyt K-vitamiinin saanti. On myös pidettävä mielessä, että osteokalsiini, joka kiinnittää kalsiumia luustoon, on jopa kymmenen kertaa aktiivisempi kasvuiässä kuin aikuisena. Sen toiminta edellyttää runsasta K2-vitamiinin saantia.<ref name="cd"/> Yli 40-vuotiailla aktivoitumattoman osteokalsiinin määrä veressä vähenee, mitä pidetään merkkinä K-vitamiinin puutteesta. Sitä voidaan kompensoida K2-vitamiinivalmisteilla.<ref name="yli 40-vuotiaat"/><ref name="NUTRIONIST"/> Merkittävää tämän vitamiinin vajetta on todettu [[Crohnin tauti|Crohnin taudissa]]<ref name= " cd "/> ja [[Alzheimerin tauti|Alzheimerin taudissakin]].<ref name="F"/>
 
===Ravintolisät ===
Vain harvoista elintarvikkeista löytyy runsaasti K2-vitamiinia. Sen takia on alettu valmistaa menakinonia sisältäviä [[ravintolisä|ravintolisiä ]](B5). Markkinoilta löytyy sekä MK-4 että MK-7 -muodossa olevaa K2-vitamiinia. <ref name="Ruohikkoestää"/> Menakinoni-7 on niistä pitkävaikutteisempi ja sen imeytyminen tableteista on noin 78 % luokkaa. <ref name="EFSA"/>
 
====MK-7====
Pakkauksissa suositeltu MK-7:n päiväannos on 45 µg .<ref name="Ruohikkoestää"/>Kuitenkin vasta noin 200 µg päiväannoksella K2-vitamiinista riippuvien Gla-proteiinien arvellaan pääsevän lähelle aktiivisuuden maksimitasoa.<ref name="cd"/> Joillekin suuremmat annokset ovat aiheuttaneet sydämen tykytystä.<ref name="tykytys">{{Verkkoviite | Osoite = http://treato.com/Vitamin+K2,Palpitations/?pix=7 | Nimeke = Posts about vitamin K2 and palpitations | Tekijä =| Julkaisu = www.treato.com -sivusto | Ajankohta = 21.1.2014| Viitattu = 4.4.2014| Kieli = {{en}} }}</ref> Annosmäärän optimointiin kaivataan lisätutkimuksia.<ref name="m"/> Ilmeisesti tarvittavaan K2-vitamiiniannoksen määrään vaikuttavat myös geneettiset tekijät, koska luunmurtumariski sekä verisuonten kalkkeutuminenkin riippuvat perimästä.<ref name="jimmy"/>
 
Verisuonten kalkkeutumisen hoidossa ja ehkäisyssä MK-7-valmisteiden ohella käytettävä omega-3 vähentää suonten seinämiin tarttunutta [[kolesteroli]]a ja [[C-vitamiini|C]]- sekä [[E-vitamiini]] hillitsevät verisuonten [[tulehdus]]tilaa.<ref name="supplements video">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ihealthtube.com/aspx/viewvideo.aspx?v=bc0a8d3dbd7352bb | Nimeke = Natural supplements, inflammation and lipids – Video (Leon Schurgesin haastattelu myös tekstinä) | Tekijä = Morgan, Raene | Julkaisu = www.ihealthtube.com -sivusto | Ajankohta = 24.9.2009| Viitattu = 22.2.2014| Kieli = {{en}} }}</ref>[[D-vitamiini| D3-vitamiinin]] kohtuullinen saanti lisää MGP:n määrää verisuonten seinämissä,<ref name ="D3 lisää MGPta">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jbc.org/content/263/2/911.long | Nimeke = 1,25-dihydroxyvitamin D3 stimulates the synthesis of matrix gamma-carboxyglutamatic acid protein by osteosarcoma cells | Tekijä = Fraser, James D. et al. | Julkaisu = The journal of biological chemistry | Ajankohta = tammikuu 1988| Viitattu = 15.3.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> jolloin kalsiumia poistuu tehokkaammin verisuonten seinämien plakista.<ref name= " B "/> Luuston rakennetta vahvistaa K2-vitamiinin lisäksi saatu kalsium ja D-vitamiini, joilla on siis selvä yhteisvaikutus.<ref name="preventing video">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ihealthtube.com/aspx/viewvideo.aspx?v=a234171c623335b4 | Nimeke = Preventing osteoporosis with witamin K-2 – Video (Leon Schurgersin haastattelu myös tekstinä) | Tekijä = Morgan, Raena | Julkaisu = www.ihealthtube.com | Ajankohta = 15.5.2009| Viitattu = 22.2.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
====MK-4====
MK-4-muotoisen K2-vitamiinin vaikuttavat annoskoot liikkuvat 1,5 milligrammasta ylöspäin.<ref name= " exa "/> Sen lyhyestä bioaktiviteetista johtuen MK-4-ravintolisiä on käytettävä kolmasti päivässä.
 
===Vitaminoidut elintarvikkeet===
''Leuconostoc lactis''-bakteerien sekä neljän muun bakteerikannan on tutkittu kohottavan merkittävästi hapanmaitotuotteiden menakinonipitoisuutta.<ref name =" japsilakto ">{{Verkkoviite | Osoite = http://download.journals.elsevierhealth.com/pdfs/journals/0022-0302/PIIS002203029975424X.pdf | Nimeke = Production of menaquinones by lactic acid bacteria | Tekijä =Morishita, Takashi et al | Julkaisu = Journal of dairy science | Ajankohta = syyskuu 1999 | Viitattu = 1.3.2014| Kieli = {{en}} }}</ref> Niiden hyödyntäminen meijeriteollisuudessa tai muidenkin hapatteiden valmistuksessa toisi markkinoilla lisää K2-vitamiinipitoisia elintarvikkeita.<ref name="jimmy"/> Pohjois-Irlannissa Linwoods toi runsaasti K2- vitamiinia sisältävän maidon myyntiin marraskuussa 2012.<ref name="rikastettu maito">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.buynifood.com/buyer_search.php?supp=2707 | Nimeke = Linwoods Dairy | Tekijä = | Julkaisu = Northern Ireland naturally | Ajankohta = | Viitattu = 3.3.2014| Kieli = {{en}} }}</ref> Norjalainen NattoPharma puolestaan on kehitettänyt K2-vitamiinia sisältävän öljyvalmisteen, jolla voidaan nostaa virvoitusjuomien, vilja- ja maitotuotteiden ja monien muidenkin elintarvikkeiden K2-pitoisuutta huomattavasti.<ref name="EFSA"/>
 
==Kalsium-paradoksi==
Kalsium-paradoksilla tarkoitetaan sitä ilmiötä, jossa vanhemmiten luut haurastuvat ja niiden kalsiumpitoisuus vähenee, mutta kalsiumia kuitenkin ilmestyy plakkina verisuonten seinämiin ja pehmytkudoksiin, mikä aiheuttaa [[sydän- ja verisuonisairaudet|sydän- ja verisuonisairauksia]].<ref name="A "/>[[file:Coronary_heart_disease-atherosclerosis.PNG|none|Plakki koostuu tulehtuneeseen verisuoneen kertyneestä kolesterolista sekä kalsiumista.]]
Tähän arvoitukseen voi K2-vitamiini antaa ratkaisun: entsymaattisen gamma-karboksylaation kautta K2-vitamiinit aktivoivat sekä matriisi-Gla-proteiinia (MGP), joka poistaa kalkkeutumia verisuonistosta, että osteokalsiinia, jonka tehtävänä on kiinnittää kalsium lujasti luukudokseen. Niinpä K2-vitamiinin riittävällä saannilla lienee mahdollista sekä tervehdyttää jossain määrin verisuonistoa että myös vähentää luukatoa. Teorian tueksi on saatu muutamia lupaavia tutkimustuloksia, mutta lisänäyttöä kaivataan.<ref name="B"/>
 
==Tutkimuksia terveysvaikutuksista==
Hollannissa on tehty laajoja kansalaistutkimuksia K2-vitamiinin saannin suhteesta sydän- ja verisuonitautien yleisyyteen. Japanissa taas mielenkiinto suuntautuu luuston lujuuden kasvattamiseen MK-4 vitamiinituotteilla. [http://examine.com/supplements/Vitamin+K/#main_clinical_results Tutkimusraporttien yhteenvedosta] saa laajemman yleiskuvan K2-vitamiinitutkimuksesta.
===Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy===
Suomessa sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy. Vuonna 2012 niiden osuus kokonaiskuolleisuudesta oli 39%.<ref name="kuolinsyy ">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/nama-ovat-suomalaisten-yleisimmat-kuolinsyyt/2471248 | Nimeke = Nämä ovat suomalaisten yleisimmät kuolinsyyt | Tekijä = | Julkaisu = MTV uutiset | Ajankohta = 30.12.2013| Viitattu =20.3.2014 }}</ref> Muutamissa tutkimuksissa on saatu viitteitä näiden sairauksien ja K2-vitamiinin saannin välisestä yhteydestä.
[[File:Effect of dietary vitamin k2 intake on cardiovascular health.png|thumb|K2-vitamiini vähentää aortan kalkkeutumista ja riskiä kuolla sydänsairauksiin]]
 
 
====Geleijns 2004====
Osana hyvin laajaa vanhemman väestön terveystutkimusta, joka tunnetaan nimellä [http://www.erasmus-epidemiology.nl/research/ergo.htm Rotterdam study] julkaistiin Hollannissa K2-vitamiinin ja sydänsairauksien yhteyttä koskeva tutkimusraportti. Tuossa hankkeessa 4807 yli 55-vuotiaan terveen naisen ja miehen ruokavalio analysoitiin tarkasti seitsemän vuoden ajan ja seurattiin samalla heidän sairastavuuttaan. Tutkimuksessa huomattiin vahva käänteinen syy-seuraussuhde K2-vitamiinin runsaan saannin ja vakavan verisuonten kalkkiutumisen kanssa. Tulokseksi saatiin myös, että eniten ravinnostaan K2-vitamiinia saaneen kolmanneksen riski kuolla sydänsairauksiin oli 57 % pienempi kuin alhaisimman kolmanneksen keskuudessa.<ref name="rotterdam study">{{Verkkoviite | Osoite =http://jn.nutrition.org/content/134/11/3100.long | Nimeke = Dietary intake of menaquinone is associated with a reduced risk of coronary heart disease | Tekijä = Geleinse, Johanna M. et al. | Julkaisu = The journal of nutrition | Ajankohta = marraskuu 2004 | Viitattu = 22.2.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
====Gast 2008====
Neljä vuotta myöhemmin ilmestyi Wageningenin yliopiston ja kahden muun tahon raportti tutkimuksesta, jossa 16 057 tervettä naista iältään 49-70 vuotta oli kahdeksan vuoden seurannassa ruokavalion ja terveyden suhteen. Huomattiin, että jokainen lisääntynyt 10 µg annos ruuasta saatua K2-vitamiinia pienensi aina yhdeksällä prosentilla riskiä saada jokin sydänsairaus.<ref name ="gast">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scicompdf.se/osteolis/gast_2008.pdf | Nimeke = A high menaquinone intake reduces the incidence of coronary heart disease | Tekijä = Gast, G. C. M. et al. | Julkaisu = ScienceDirect | Ajankohta = lokakuu 2008 | Viitattu = 22.2.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
====Beulens 2009====
 
Toisessa hollantilaisessa tutkimuksessa tarkkailtiin 564 terveen, vanhemman naisen ruokavaliota ja verisuonten kalkkeutumista. Selvisi, että 45 µg päiväannoksella ravitsemuksellista K2-vitamiinia sepelvaltimoiden kalkkeutuminen väheni 20 %.<ref name="beulens">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18722618 | Nimeke = High dietary menaquinone intake is associated with reduced coronary calcification | Tekijä = Beulens, Joline W. J. | Julkaisu = Atheroscleroris | Ajankohta = huhtikuu 2009| Viitattu = 22.2.2014| Kieli = {{en}} }}</ref>
 
====Knapen 2015====
Maastrichtin yliopiston 244 vanhemman naisen otoksessa todettiin kolmen vuoden mittaisen tarkkailujakson aikana nautitun 180 µg vuorokautisen K2(MK-7)-vitamiinilisän lisäävän verisuonten joustavuutta.<ref name="knapen2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25694037 | Nimeke = Menaquinone-7 supplementation improves arterial stiffness in healthy postmenopausal women: double-blind randomised clinical trial | Tekijä = Knapen, M. H. | Julkaisu = Tromb Haemost | Ajankohta = helmikuu 2015 | Viitattu = 1.3.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
===Luunmurtumien ennaltaehkäisy===
Luunmurtumariski kasvaa luuston heiketessä. Japanissa, jossa K2-vitamiinin saanti on runsasta, on havaittu yllättävän vähän luunmurtumia.
 
====Cockayne 2006====
Laajassa 13 tutkimuksen yhteenvedossa todettiin menakinonilla ja etenkin sen lääketieteellisinä annoksina saadulla MK-4 -muodolla olevan selvä yhteys luun vahvuuteen.<ref name="yhtenveto">{{Verkkoviite | Osoite = http://archinte.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=410550 | Nimeke = Vitamin K and the prevention of fractures | Tekijä = Cockayne, Sarah et al. | Julkaisu = JAMA Internal Medicine | Ajankohta = kesäkuu 2006 | Viitattu = 3.3.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
====Knapen 2013====
Tutkimuksessa huomattiin, että kahden tai kolmen vuoden päivittäisen 180 µg lisäravinneannoksen jälkeen MK-7 alkaa vahvistaa luustoa.<ref name="vermeer">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23525894 | Nimeke = Three-year low-dose menaquinone-7 supplementation helps decrease bone loss in healthy postmenopausal women | Tekijä =Knapen, MH et al. | Julkaisu = Osteoporos International | Ajankohta = syyskuu 2013 | Viitattu = 15.3.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
==Yhteiskäyttö Marevanin kanssa==
 
Yleisesti K2-vitamiinin ja Marevan-tuotenimellä markkinoitavan [[varfariini]]n yhteiskäyttöä on totuttu varomaan, koska K-vitamiini toimii varfariinin vastavaikuttajana. Kuitenkin hollantilaisen Maastrichtin yliopiston CARIM-instituutissa K-vitamiinin tieteellistä tutkimusta johtavan Leon Schugersin<ref>[http://www.researchgate.net/profile/Leon_Schurgers/publications/ Leon Schugers]</ref> mukaan 45 µg vuorokausiannos ei häiritse merkittävästi verenohennuslääkitystä. Sen sijaan se voi hoitohenkilökunnan tarkkailussa ajan mittaan tasata mitattavia <ref>[http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/antikoagulaatiohoidon_ohjeet/inr_maaritykset_ja_marevan_annos INR-arvoja]</ref>, sillä niiden vaihtelut ovat suurempia niukasti K-vitamiinia saavilla.<ref name="lara2"/><ref name="LARA"/>
 
==Lähteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
==Aiheesta muualla==
* [http://honey-guide.com/2014/03/10/menaquinones-k2-and-phylloquinone-k1-content-of-animal-products-and-fermented-foods/ Kooste eri ruoka-aineiden mitatuista K2-vitamiinipitoisuuksista]
 
[[Luokka:Vitamiinit]]
[[Luokka:Lisäravinteet]]
3 366

muokkausta