Ero sivun ”Putkinotko” versioiden välillä

'''Putkinotko''' on [[Joel Lehtonen|Joel Lehtosen]] tunnetuin teosromaani. Se on kolmas teos ''Putkinotko''-sarjassa, johon kuuluvat myös romaani ''Kerran kesällä'' (1917) ja novellikokoelma ''Kuolleet omenapuut'' (1918)<ref>[http://www.savonlinna.fi/lehtonet/Lehtosen_Putkinotko-sarja.htm Putkinotko-sarja, Savonlinnan kirjasto], viitattu 29.6.2014</ref>. Teos''Putkinotko'' on sarjan tärkein teos ja ilmestyi alun perin vuosina [[1919]]–[[1920]] kahdessa osassa, ''Putkinotkon metsäläiset'' ja ''Putkinotkon herrastelijat''.<ref>[http://www.savonlinna.fi/kirjasto/LehtoNet/Lehtosen_Putkinotko.htm Joel Lehtosen Putkinotko, Savonlinnan kirjasto], viitattu 21.9.2010</ref> Kirjan kustantaja oli [[Karisto]]. Vuonna 1933 [[Otava (kirjankustantamo)|Otava]] julkaisi kirjasta uuden painoksen.

[[Roland af Hällström]] on ohjannut kirjaan pohjautuvan elokuvan ''[[Putkinotko (elokuva)|Putkinotko]]'' (1954) ja [[Reima Kekäläinen]] samannimisen kolmiosaisen televisiosarjan ''[[Putkinotko (televisiosarja)|Putkinotko]]'' (1998).<ref>[http://www.elonet.fi/moviesearch?search=5hkk9g Elonet.fi], viitattu 21.9.2010</ref>

''Putkinotko'' kertoo omintakeisen vuokraviljelijä ja viinatrokari Juutas Käkriäisen monilapsisesta metsäläisperheestä ja näiden "herraskaisesta" vuokraisännästä, kirjakauppias Aapeli Muttisesta. Romaani käsittelee yhtä heinäkuista päivää, jolloin Juutaksen vaimo Rosina lähtee kaupunkikäynnille [[Savonlinna]]an ja Aapeli Muttinen saapuu tarkastamaan tiluksiaan samalla, kun Juutas suunnittelee viinanmyyntibisneksiäänviinanmyyntihankkeitaan.

''Putkinotkoa'' pidetään suomalaisen kirjallisuuden toisena suurena [[yhdenpäivänromaani]]na [[Volter Kilpi|Volter Kilven]] ''[[Alastalon salissa]]'' -romaanin ohessa. Yhteistä niille on, että kriitikko- ja tutkijapiireissä ne lasketaan kuuluviksi suomalaisten romaanien parhaimmistoon, mutta toisin kuin ''Alastalon salissa'', on ''Putkinotko'' ollut varsin suosittu myös suuren yleisön keskuudessa. Tapahtumat tosin ovat yhtä päivää käsittelevässä romaanissa vähissä, mutta suomalaista luontoa, kansanuskoa ja henkilöitä siinä kuvataan erittäin värikkäästi. Lopun ampumakohtauksen on sanottu enteilevän kirjoitusajankohtaa edeltänyttä kansalaissotaa, mutta selvää poliittista kantaaottavuutta muutaman vuoden takaisiin tapahtumiin kirjasta ei juuri löydy. ''Putkinotkona'' mainostetaan myös Joel Lehtosen aikoinaan omistamaa nykyisin [[Savonlinna]]ssa sijaitsevaa Inhan tilaa.

Joel"Putkinotkona" Lehtonenmainostetaan omistimyös Joel Lehtosen vuosina 1905–1922 Putkinotkonomistamaa tilan,nykyisin [[Savonlinna]]ssa sijaitsevaa oikealtaInhan nimeltääntai Inhanmaan tilantilaa [[Sääminki|Säämingin]] Tolvanniemessä. Tila oli kirjailijalle sekä taloudellinen sijoitus että kesänviettopaikka. Tilan asuinrakennus jaettiin kahtia, niin että velipuoli Aleksander Muhonen perheineen asui sen toista päätyä ja toinen puoli oli JoelinLehtosen käytössä. Muhoset asuivat tilalla ympärivuotisesti, Joel Lehtonen enimmäkseen kesäisin. Muhosten kuului huolehtia tilan maanviljelystä ja myös huolehtia Lehtosen täyshoidosta silloin kun hän asui tilalla. Tätä yhteiseloa Lehtonen käytti materiaalina Putkinotko-sarjan kirjoissaan.<ref>[http://www.savonlinna.fi/lehtonet/Lehtosen_elama.htm Lehtonet], viitattu 29.5.2012</ref>

* [[Magnus Björkenheim]]:, ''Joel Lehtosen Putkinotko'', suom. Kristiina Kivivuori. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1955.

* [[Aarne Kinnunen]]:, ''Talo ilmassa. Joel Lehtosen Putkinotko,''. WSOY, 2005. ISBN 951-0-30792-0