Wikipedia

Ero sivun ”Pietarsaari” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Media ja viestintä: Vuonna 1934 Yleisradio osti Pietarsaaren paikallisen radioyhdistyksen aseman.
Arla (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
39 159 muokkausta
p fix
Rivi 16:
| kuntaliitokset =
| johtaja = [[Kristina Stenman]]
| valtuusto-koko = 43
| valtuusto-puolueet = &nbsp; 2017–2021<ref name="KV">{{Verkkoviite | Osoite = http://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2017/fi/kutulos_598.html | Nimeke = Kuntavaalit 2017, Pietarsaari | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 8.6.2017}}</ref><br /> &nbsp;• [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]<br /> &nbsp;• [[Vasemmistoliitto|Vas.]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Kristillisdemokraatit|KD]]<br /> &nbsp;• Muut<br /> &nbsp;• [[Vihreä liitto|Vihr.]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Keskusta|Kesk.]]
| valtuusto-paikat = <br />19<br />10<br />5<br />4<br />3<br />1<br />1
Rivi 26:
'''Pietarsaari''' ({{k-sv|Jakobstad}}) on [[Suomi|Suomen]] [[kaupunki]], joka sijaitsee [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan maakunnassa]] Perämeren rannikolla. Kaupungin kokonaispinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup>, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² on maata, {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/meri|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² merialueita ja {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² sisävesiä.<ref name="pinta-ala" /> Kaupungissa asuu {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä,<ref name="vakilukuviite" /> ja sen [[väestöntiheys]] on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 1}} }} asukasta/km<sup>2</sup>.
 
Kaupunki on [[kaksikielisyys|kaksikielinen]]: vuoden 2018 lopussa 56,3 prosenttia asukkaista puhui [[ruotsin kieli|ruotsia]] ja 34,7 prosenttia [[suomen kieli|suomea]]. Muuta kieltä äidinkielenään puhuvia asukkaita kaupungissa asui tasan 9 prosenttia.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Suomenkielisiä alle 35 prosenttia - Pietarsaari kansainvälistyy| Julkaisu = PS Pulssi | Ajankohta = 26.7.2019 | Vuosikerta = | Numero = 30 | Sivut = 2 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 26.7.2019 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
== Nimen alkuperä ==
Kaupungin ruotsinkielinen nimi tulee kreivi [[Jakob De la Gardie]]n etunimestä, kun taas suomenkielisenä nimenä on säilynyt ''[[Pedersöre]]''-nimestä muotoutunut ''Pietarsaari''.<ref> Suomalainen paikannimikirja 2019, sivut 104–105</ref> Suomenruotsalaista nimistöä tutkinut professori [[Lars Huldén]] pitää todennäköisimpänä, että Pedersöre-nimen alkumuoto puolestaan on muinaissuomen ''Petrasaari'' tai ''Pedhrasaari'' eli nykysuomeksi ''Peurasaari''.<ref> Suomalainen paikannimikirja 2019, sivut 334</ref>
 
Puhekielessä yleinen nimitys kaupungille on ''Jeppis''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pietarsaaressa-on-suomen-elinvoimaisin-keskusta/PEKkSTuh | Nimeke = Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta | Selite = "Jeppiksen kortteliralli" | Ajankohta = | Julkaisu = Kauppalehti| Viitattu = 2.8.2019 }}</ref>, joka tulee nimestä Jakobstad tai yhdistelmästä Jakobstad-Pietarsaari.
 
== Maantiede ==
Rivi 43:
Suurin osa Pietarsaareen kuuluvasta vesialuesta ovat Perämerta ja Luodonjärveä. Perämeren suolapitoisuus Pietarsaaren edustalla on noin 0,35 prosenttia ja saaristossa pitoisuus on pienempi. Rannikolla ei ole [[vuorovesi]]-ilmiötä, mutta tuulen ja ilmanpaineen vaihtelut nostavat ja laskevat vettä.<ref name="tila7">Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 7.</ref> Kaupungin pohjoispuolella on vähäistä saaristoa, joka rajoittuu Luodon puoleiseen laajaan saaristoon. Alueen länsipuolella ei ole saaristoa lähes lainkaan.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 16</ref> Perämeri avautuu länteen ja lounaaseen avoimena. Meri myös syvenee hitaasti.<ref>Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 23.</ref>
 
Luodonjärvi Pietarsaaren koillispuolella muodostettiin vuonna 1962 raakaveden saannin turvaamiseksi. Sen vettä käyttävät [[UPM-Kymmene]] ja Pietarsaaren kaupunki. Lisäksi vettä käytetään jonkin verran viljelysten kasteluun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.norrasvenska.fi/larsmosjon/fin/content/alm_vattenanv.html | Nimeke = Luodon-Öjanjärvi – Vedenkäyttö | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 25.7.2019 | Kieli = }}</ref> Järven pinta-ala{{selvennä}} on ruskeata ja [[ravinne]]pitoista, sillä sinne virtaavat vedet tuovat [[humus]]ta ja ravinteita.<ref name="tila19">Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 19.</ref> Sisäjärviä kunnan alueella on vain kahdeksan, ja nekin ovat pieniä ja matalia. Purmon- ja Ähtävänjoista vain pieni osa virtaa Pietarsaaren rajojen sisällä. Pietarsaaressa on kuitenkin useita pienempiä puroja, jotka on suurimmaksi osaksi perattu ojiksi.<ref name="tila7"/>
 
Isot siirtolohkareet ovat alueella tavallisia. Pedersören kunnan [[Purmo]]ssa sijaitsee Suomen suurin siirtolohkare [[Ilveskivi]]. Laajemmassa mittakaavassa pinnanmuodostukselle tyypillistä on [[Alahärmä]]stä alkava harjujono, joka päättyy mereen Ådön niemen kärjessä. Pietarsaaren rannikolla on Pohjanmaalle harvinaisia kalliorantoja ja kalliosaaria.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 17</ref> Kallioperä muodostuu pääasiassa happamista syväkivilajeista. Pietarsaaren alue sijaitsee Vaasan seudulta rannikkoa pitkin kulkevan migmatiitti-graniittimassiivin pohjoisella alueella. Alueen itäosat sivuavat Pohjanmaan [[kiillegneissi]]vyöhykettä. Yleisin maalaji on [[moreeni]].<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 17</ref>
Rivi 61:
[[Tiedosto:Jakobstad from water tower.jpg|thumb|upright=1|left|Pietarsaari vesitornista nähtynä.{{selvennä|Mitä kaupunginosia kuvassa näkyy tai mihin suuntaan kuva otettu?}}]]
 
Tunnusomaista [[Keskusta (Pietarsaari)|Pietarsaaren keskustalle]] ovat leveät kadut, kaupunginosia erottavat [[esplanadi]]t sekä vauraimpien tonttien eduspuutarhat kaupungin eteläosassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1660 | Nimeke = Pietarsaaren historiallinen keskusta | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 22.12.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.4.2019 | Kieli = }}</ref> [[Skata]] on Suomen suurin yhtenäinen puutalokaupunginosa. Muutamia kivitaloja lukuun ottamatta se välttyi ainoana kaupungin palolta 1840-luvulla. Kaupunginosa on suojeltu. Sen kadut ovat edelleen enimmäkseen hiekkapäällysteisiä.
 
Pietarsaaren [[kävelykatu]] vihittiin käyttöön 1. lokakuuta 1992 vuosia kestäneiden esitöiden ja keskustelujen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.4.2019 | Kieli = }}</ref> Pietarsaaren keskustassa avattiin vuoden 2016 lopulla toriparkki, jonka koko on noin 7&nbsp;000 neliömetriä kahdessa tasossa. Paikkoja toriparkissa on hieman yli 200 autolle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.proton.se/fi-fi/proton-lighting/referenssit/toriparkki-ludvig_fi/ | Nimeke = Pietarsaaren uuteen Toriparkkiin Exaktorin LED-valaisimet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.4.2019 | Kieli = }}</ref> Toriparkin yhteyteen rakennettiin kauppakeskus Jakob Center.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pietarsaaressa-on-suomen-elinvoimaisin-keskusta/88a1e5b6-7649-3475-ad86-ae44b64c6df0 | Nimeke = Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Kauppalehti | Ajankohta = 8.6.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.4.2019 | Kieli = }}</ref> Keväällä 2017 Elävät kaupunkikeskustat -yhdistyksen teettämän kaupunkikeskustojen elinvoimavertailun mukaan Pietarsaari oli ylivoimaisesti ykkönen. Vertailussa verrattiin 25 kaupungin keskustaa. Pietarsaaren keskustan elinvoimaluku oli 6&nbsp;146. Elinvoimalukua kasvattavat keskustassa lauantaisin avoinna olevat liikkeet ja ravintolat sekä alhainen tyhjien liiketilojen määrä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pietarsaaressa-on-suomen-elinvoimaisin-keskusta/88a1e5b6-7649-3475-ad86-ae44b64c6df0 | Nimeke = Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Kauppalehti | Ajankohta = 8.6.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.4.2019 | Kieli = }}</ref>
 
Läntiset alueet [[Vestersundinkylä]], [[Kisor]] ja [[Varvet-Hällan|Hällan]] ovat maa- ja metsätalousvaltaisia alueita peltoaukeineen. Vestersundinkylän metsät ovat virkistyskäytössä. Asutusta on muodostunut tienvarsille, mutta myös palstoitussuunnitelmien avulla. [[Varvet-Hällan|Varvet]] on arvokas huvila-alue. Grundet on ruoppausmassoja läjittämällä syntynyt keinotekoinen rakentamaton niemi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/assets/1/Kaavoitusosasto/Yleiskaava/YleiskaavanSelostusp.pdf | Nimeke = Pietarsaaren kaupungin yleiskaava 2020 | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.8.2019 | Kieli = }}</ref> Pietarsaaressa oli vuonna 1978 tehdyn tutkimuksen mukaan 8,3 vapaa-ajan mökkiä rantakilometriä kohden, mikä oli eniten koko Suomessa.<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 229</ref> Vuonna 2018 Pietarsaaressa oli 13,56 vapaa-ajan mökkiä maaneliökilometriä kohti.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Heimo Riihimäki | Otsikko = Jätevesiuudistus on vihdoin loppusuoralla | Julkaisu = Pietarsaaren sanomat | Ajankohta = 10.7.2019| Vuosikerta = 34 | Numero = 27 | Sivut = 2 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 4.8.2019 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
=== Arkkitehtuuri ===
Rivi 78:
Vuoden 1835 tulipalon jälkeen [[Etelänummi|Etelänummelle]] jälleenrakennettiin [[Empiretyyli|empirerakennuksia]]. Ensimmäinen tyyliä edustanut rakennus oli vuosina 1836–1838 rakennettu [[Malmin talo]], joka toimii nykyään museona.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 74-81</ref> Myöhäisempiren aikakaudella rakennettiin [[Pietarsaaren raatihuone]] (1854–1875), [[Marian kansakoulu]] (1873, nyk. Marjalan tarha) ja [[Strengbergin tupakkatehdas|tupakkatehtaan]] vanhin osa (1898). Vuonna 1890 aloitetuissa muutostöissä raatihuone sai [[uusrenessanssi]]a noudattavan julkisivun.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 84-88</ref>
 
Pietarsaaren ensimmäinen [[jugend]]-rakennus on vuonna 1900 rakennettu sähkölaitoksen rakennus. Vuonna 1905 sähkölaitos sai pohjoispuolelleen jatkeekseen kaupunginsaunan rakennuksen. Jugendia edustaa myöskin [[Koulupuisto]]n yhteyteen rakennettu [[Jakobstads gymnasium|Ruotsinkielinen lukio]].<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 90</ref> koulu vihittiin käyttöön Syksyllä 1904.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jakobstadsgymnasium.fi/var-skola/historia | Nimeke = Historia | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.4.2019 | Kieli = }}</ref> Vuonna 1952 valmistui siipirakennus, joka edustaa oman aikakautensa muotokieltä.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 90</ref> Lukion rakennusta laajennettiin uudelleen vuoden 2007 peruskorjauksen yhteydessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://svenska.yle.fi/artikel/2015/09/14/dyr-skadegorelse-vid-gymnasiet-i-jakobstad | Nimeke = Dyr skadegörelse vid gymnasiet i Jakobstad | Tekijä = Kjell Vikman | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 14.9.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = YLE | Viitattu = 31.7.2019 | Kieli = }}</ref> Muita tuohon aikaan rakennettuja jugend-rakennuksia ovat esimerkiksi [[Malmin sairaala (Pietarsaari)|Malmin sairaala]], köyhäintalo, olutpanimon talousrakennus, mekaanisen konepajan konttorirakennus, Olutpanimon ja konepajan asuinrakennukset, tullipakkahuone, [[Pietarsaaren kaupunginhotelli|Kaupunginhotelli]], synnytyssairaala, tupakkatehtaan uudempi osa, palokunnantalo, [[Lagmannin koulu]], sekä useat huvilat.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 91-105</ref>
 
[[1920-luvun klassismi]]a edustavat [[Ristikarin koulu]], [[Ruusulehdon koulu]] ja vesitorni.<ref> Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 105-109, sivut 16</ref>
Rivi 86:
1940- ja 1950-lukujen romantiikkaa edustavat Karl Johan Ahlskogin suunnittelemat Armiro-talo (1940), Pohjoisnummen seurakuntatalo, City-talo (1956) ja Narsin talo (1956).<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 112</ref>
 
Pietarsaaressa rakennettiin vuosina 1959–1961 runsaasti uusia asuinrakennuksia. Tuohon aikaan kaupunkiin rakennettiin sulfaattiselluloosatehdasta ja kaupunkiin muuttaneelle työväelle tarvittiin asuntoja. Luutavuorenkadun ja Ristikarin koulun väliselle alueelle rakennettiin nimen ”Jakolosa” saanut rakennuskompleksi. Jakolosan kolme kerrostaloa muodostivat kasarmimaisen umpipihan. Jakolosaa vastapäätä rakennettiin arkkitehti Kaj Englundin suunnittelema kolmikerroksinen elementtitalo ”masken”, jonka esikuvana on mahdollisesti ollut Olympiavuonna 1952 valmistunut [[käärmetalo]] [[Helsinki|Helsingin]] [[Käpylä]]ssä.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 115</ref> Jakolosan A-talo purettiin vuonna 2015, ja C-talo purettiin 2017.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://ebbafastigheter.fi/fi/2017/07/05/jakolosa-c-puretaan-syksylla-2017/ | Nimeke = Jakolosa C puretaan syksyllä 2017 | Tekijä = Iina Kluukero | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 5.7.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Keskipohjanmaa | Viitattu = 31.7.2019 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.keskipohjanmaa.fi/uutiset/519040/pietarsaaressa-puretaan-kokonaista-kerrostaloa | Nimeke = Pietarsaaressa puretaan kokonaista kerrostaloa | Tekijä = Iina Kluukero | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 11.10.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Keskipohjanmaa | Viitattu = 31.7.2019 | Kieli = }}</ref> Masken purettiin keväällä 2019.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10587804 | Nimeke = Pietarsaarelaisille tuttu maamerkki eli matotalo häviää kaupunkikuvasta | Tekijä = Iina Kluukero | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 9.1.2019 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = YLE | Viitattu = 31.7.2019 | Kieli = }}</ref>
 
Sulfaattiselluloosatehtaan rakentamisen aikana rakennettiin myös omakotitaloja Pohjois-[[Kråkholma]]an. Arkkitehti Egil Nordin suunnitteli rakennukset kortteleihin 28–38, sekä asemakaavamuutoksen kortteleihin 7 ja 15. Alueella oli mäntypuusto, sekä tiluksia ympäröivät kivimuurit 1700-luvulta. Katuverkoston muotoilu sai vaikutteita [[Kreikka|Kreikasta]].<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 115-116</ref>
Rivi 99:
[[Koulupuisto]] on kaupungin keskustassa lukion vieressä sijaitseva lähes tuhat eri kasvilajia käsittävä puisto. Se on [[Schauman]]-suvun lahjoittama. Puiston alkuperäisenä tarkoituksena oli kasvitieteen harrastuksen tukeminen kaupungin kouluissa.
 
[[Aspegrenin puutarha]]n perusti rovasti Gabriel Aspegren Rosenlundin{{selvennä|Voisi mainita, että tämä oli silloin ilmeisesti Pedersören pitäjän pappila?}} alueella 1700-luvun keskivaiheella. Puutarha oli jaettu symmetrisesti kortteleihin, joissa viljeltiin muun muassa hyötykasveja ja hedelmäpuita. Puutarha jälleenrakennettiin 2001–2003. Aluetta hallinnoi Aspegrenin puutarhasäätiö ja alue on yleisölle avoinna.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.avoimetpuutarhat.fi/puutarhat/aspegrenin_puutarha/ | Nimeke = Aspegrenin puutarha | Selite = | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref>
 
Kunnallisten leikkipuistojen määrä Pietarsaaressa on 35.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/asuminen-ja-ymparisto/tekniset-palvelut/kunnalistekninen-osasto/kaupunginpuutarha/leikkipuistot | Nimeke = Leikkipuistot | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 14.09.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.7.2019 | Kieli = }}</ref>
 
== Historia ==
Rivi 131:
 
=== 1800-luku ===
Pietarsaaren väkiluku oli vuonna 1810 vajaat 1&nbsp;100 henkeä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman | Nimeke = Pietarsaaren historia osa IV | Vuosi = 2002 | Luku = | Sivu = 151 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pietarsaaren kaupunki | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 951-95104-9-4 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.7.2019 | Kieli = }}</ref> [[Suomen sota|Suomen sodassa]] 1808–1809 sekä venäläiset että ruotsalaiset joukot marssivat kaupungin läpi. Vuonna 1835 syyskuun toisen ja kolmannen päivän välisenä yönä kaupunki paloi Etelätullista Kaupunginsalmelle asti. Palossa tuhoutui yhteensä 73 kaupungin 275 rakennetusta tontista. Kaupungin eteläosat rakennettiin uudisrakennustoimikunnan johdolla komissiomaanmittari Anders Bergerin suunnitelmien mukaan. Näin sai alkunsa Etelänummen kaupunginosa.<ref name="Pietarsaaren historia"/> [[Krimin sota]] katkaisi Pietarsaaren 1800-luvun taloudellisen kehityksen. Venäjä ja joitakin kauppalaivoja asetettiin kauppasaartoon. Pietarsaaren kauppalaivasto pieneni kolmannekseen entisestä. Merimerkit ja majakat purettiin, jotteivät englantilaiset löytäisi kaupunkiin. Englantilaiset pääsivät kuitenkin Ådönlahdelle, mutteivät nousseet maihin. Pietarsaarta ammuttiin kuitenkin tykeillä.<ref name="Pietarsaaren historia"/>
 
Merkittävin varustamosuku oli [[Malm (suku, Pietarsaari)|Malm]]. Laivanvarustaja [[Peter Malm]] omisti muun muassa ''[[Hercules (parkki)|Hercules]]''-nimisen parkin, joka purjehti ensimmäisenä suomalaisena laivana maailman ympäri vuosina 1844–1847. Suvun asunnossa sijaitsee nykyään [[Pietarsaaren kaupunginmuseo]]. Malm perusti myös höyrysahan vuonna 1859.<ref name="Pietarsaaren historia"/> Kyseessä oli Suomen toinen höyrysaha.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/pietarsaaren-kaupunginmuseo/malmin-talo/malmin-kauppahuoneen-historia | Nimeke = Malmin kauppahuoneen historia | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 9.8.2019 | Kieli = }}</ref>
 
[[Pietarsaaren ruotsalainen kansakoulu]] (''Svenska folkskolan i Jakobstad'') aloitti vuonna 1873 toimintansa kaupungintalon tiloissa. Ensimmäisenä lukuvuotena koulussa oli 114 oppilasta. Kansakoulu siirtyi [[Marian kansakoulu]]n (nyk. Marjalan tarha) tiloihin Alholminkadulle syksyllä 1874.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Håkan Andersson, Guy Björklund, Sixten Ekstrand, Kai Hoffman | Nimeke = Pietarsaaren historia osa V | Vuosi = 2015 | Sivut = 20 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Pietarsaaren kaupunki | ISBN = 978-952-99024-7-7 | www = | www-teksti = | Viitattu = 26.7.2019 }}</ref>
 
Pietarsaaren ensimmäiset puhelinyhteydet syntyivät, kun [[Otto Malm]] hankki kaksi puhelinta vuonna 1873. Toisen hän asennutti konttoriinsa Malmin taloon ja toisen konttoriinsa höyrysahalle.<ref name="Pietarsaaren historia"/> Pietarsaareen rakennettiin rautatie vuonna 1886. Otto Malm kustansi puolet ja Suomen valtio puolet. Samaan aikaan Asematielle ja torille pystytettiin petrolilamppuja, jotka olivat kaupungin ensimmäiset katuvalot.<ref name="Pietarsaaren historia"/> Strengbergin tupakkatehtaaseen hankittiin höyryllä toimiva generaattori vuonna 1889. Tehdas oli Pietarsaaren ensimmäinen työpaikka, jossa oli sähkövalot.<ref name="Pietarsaaren historia"/> Laivanrakennuksen lisäksi kaupungin historiaan liittyy sahateollisuus sekä tervan ja puutavaran laivaus. 1800-luvun lopulla kaupunkiin tuli metalli- ja elintarviketeollisuutta ja 1900-luvulla sellutehdas, joka on edelleen merkittävä työnantaja.
Rivi 143:
[[Kuva:Demonstration Pietarsaari 1905.jpg|thumb|[[Vuoden 1905 suurlakko]]on liittyvä mielenosoitus Pietarsaaressa.]]
 
Pietarsaaren väkiluku oli 2&nbsp;867 henkeä vuonna 1900.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman | Nimeke = Pietarsaaren historia osa IV | Vuosi = 2002 | Luku = | Sivu = 157 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pietarsaaren kaupunki | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 951-95104-9-4 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.7.2019 | Kieli = }}</ref> Pietarsaaren vanha puutalokaupunginosa [[Pohjoisnummi|Norrmalm eli Skata]] koostui alun perin enimmäkseen merimiesten asuinnoista. Teollistumisen myötä kaupunginosasta tuli työväenkaupunginosa. Pietarsaari on pysynyt enemmistöltään ruotsinkielisenä, vaikka erityisesti 1960-luvulla ja sen jälkeen kaupunkiin muutti teollisuuden laajentuessa huomattavasti suomenkielisiä.
 
1900-luvun alussa Pietarsaari teollistui. Kaupunkiin perustettiin useita pieniä yrityksiä ja suuret tehtaat, kuten Strengberg, [[Pietarsaaren konepaja]] ja [[Wilh. Schauman]] laajensivat. Myös kunnalliset palvelut laajenivat ja kaupunkiin rakennettiin monia julkisia rakennuksia. Pietarsaareen tuli sähkölaitos, [[kaupunginsauna]], palokunnantalo, [[Malmin sairaala (Pietarsaari)|Malmin sairaala]] ja synnytyslaitos. Syyskuussa 1901 Pietarsaareen asennettiin ensimmäiset sähköiset katuvalaisimet. Rautatietä jatkettiin Alholmaan asti.<ref name="Pietarsaaren historia"/> 5. syyskuuta 1904 aloitti toimintasa [[Pietarsaaren suomenkielinen kansankoulu]] kaupungintalon tiloissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Håkan Andersson, Guy Björklund, Sixten Ekstrand, Kai Hoffman | Nimeke = Pietarsaaren historia osa V | Vuosi = 2015 | Sivut = 24 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Pietarsaaren kaupunki | ISBN = 978-952-99024-7-7 | www = | www-teksti = | Viitattu = 26.7.2019 }}</ref> Suomen ensimmäinen puutarha-arkkitehti [[Bengt Schalin]] suunnitteli [[Koulupuisto]]n, jonka rakentaminen alkoi vuonna 1916. Suomen ensimmäinen [[tykistökoulu]] perustettiin Pietarsaareen vuonna 1918.<ref name="Pietarsaaren historia"/>
 
[[Valkoiset]] valtasivat Pietarsaaren 28. tammikuuta 1918 jääkäriluutnantti [[Lauri Tiainen|Lauri Tiaisen]] johdolla. Kaupungissa olleet venäläiset joukot riisuttiin aseista ja ampumavälikohtaus syntyi Amerikankadulla Wiikin talon tienoilla. [[Pietarsaaren teloitukset|Pietarsaaren teloituksissa]] 2. maaliskuuta teloitettiin seitsemän miestä ampumalla Strengbergin tehtaan seinustalla. Heidän joukossaan oli muun muassa suomenkielisen työväenliikkeen johtajia.<ref name="Pietarsaaren historia"/>
Rivi 155:
[[Kirkkoranta (Pietarsaari)|Kirkkoranta]], [[Skutnäs]], [[Kaskiniemi]] sekä Ruusulehdon ja Vestersundin koulutontit liitetiin [[Pietarsaaren maalaiskunta|Pietarsaaren maalaiskunnasta]] Pietarsaaren kaupunkiin vuonna 1950.<ref name="Pietarsaaren historia"/> Pietarsaareen suuntautui muuttoaalto 1950-luvun alussa. Teollisuuslaitokset laajensivat ja monia pienyrityksiä perustettiin. Kaupunkiin rakennettiin uusia kerrostaloja keskustaan; puhuttiin pikkukaupungin potevan suurkaupunkikompleksia. [[Permo]]n, [[Länsinummi|Länsinummen]] ja [[Itänummi|Itänummen]] kaupunginosat saivat tuolloin alkunsa. Tammikuussa 1956 Ruotsinkielinen lastentarhanopettajaseminaari aloitti toimintansa. Vuonna 1959 vihittiin käyttöön [[Pietarsaaren suomenkielinen yhteislyseo|Pietarsaaren suomenkielisen yhteislyseon]] uusi rakennus Runeberginkadulla.<ref name="Pietarsaaren historia"/>
 
1960-luvulla Oy Wilhelm Schauman Ab alkoi laajentaa tehtaitaan, minkä vuoksi Pietarsaareen suuntautui uusi muuttoaalto. Monia pietarsaarelaisia kosketti syvästi Koivulahdessa 3. tammikuuta 1961 tapahtunut [[Koivulahden lentoturma|lento-onnettomuus]]. Turmassa kuolivat kaupunginjohtaja Hallvar, satamakapteeni Wikström,{{selvennä|Etunimet?}} ja viisi muuta kaupunkilaista. Vuonna 1962 Pietarsaaressa pidettiin [[Pohjanmaan messu]]t ja Parenteesiin{{selvennä|Minne?}} rakennettiin messukenttä. Toimintansa aloittivat keskusammattikoulu, kauppakoulu ja Lannäslundin maatalouskoulut.{{selvennä|Koulujen linkitys?}} Torin ympäristö koki muutoksia, kun [[Helsingin Osakepankki|Helsingin Osakepankin]] talo ja ”Ehrs Höghet” –kerrostalo rakennettiin. Myös Otto Malmin kadulle tulivat ensimmäiset kerrostalot.<ref name="Pietarsaaren historia"/> Vuonna 1969 alkoi säännöllinen lauttaliikenne Pietarsaaren ja [[Skellefteå]]n välillä, mikä jatkui vuoteen 1998 asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kvarken.org/merenkurkun-neuvosto/merenkurkun-alue/ | Nimeke = Merenkurkun alue ja historia | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = kvarken.org | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 21.7.2019 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/silja-lopettaa-pietarsaaren-liikenteen/5478550#gs.r36x48 | Nimeke = Silja lopettaa Pietarsaaren liikenteen | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = mtvuutiset.fi | Ajankohta = 26.08.1998 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 21.7.2019 | Kieli = }}</ref>
 
Kytömäen kaupunginosa rakennettiin 1970-luvulla.{{selvennä|Tähän voi lisätä kaupunginosan nimen, jos tämä on vain asuinalue}} Syksyllä 1972 ruoppaaja Nostaja upposi Nygrundetilla Pietarsaaren ulkopuolella ja 16 ihmistä hukkui. Pietarsaaren kaapeli-TV-lähetykset olivat ensimmäiset yleisölle suunnatut kaapelilähetykset Pohjoismaissa. Vuonna 1973 alkoi kaupungin ruotsinkielisissä kouluissa [[peruskoulu]]kokeilu.<ref name="Pietarsaaren historia"/> Vuonna 1977 Pietarsaaren maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin alueita [[Vestersundinkylä]]n ja [[Pörkenäs]]in välissä sekä [[Pirilö]], [[Tapaninniemi]], [[Kivilös]] ja [[Fiskars (Pietarsaari)|Fiskars]]. Myös [[Östensö]]n kylästä ja sen ympäristöstä liitettiin kaupunkiin alueita, kuten vesilaitoksen ja ampumaradan alueet.<ref>Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 29</ref>
 
1980-luvulla Pietarsaaren elinkeinoelämässä tapahtui rakennemuutos. Monet teollisuuslaitoksista lopettivat toimintansa, monia puutaloja purettiin ja uusi pankkitalo rakennettiin Kanavapuistikolle. [[Fontellin talo]]n purkamisesta vuonna 1983 uutisoitiin maanlaajuisesti. Heinäkuussa 1985 Pedersören kirkko tuhoutui lähes kokonaan tulipalossa. Kaupunkiin rakennettiin [[Pietarsaaren jäähalli|jäähalli]] vuonna 1987.<ref name="Pietarsaaren historia"/> [[Suomen 1990-luvun alun lama|1990-luvun alun laman]] aikana kuntien ja valtion palveluja supistettiin. Pietarsaaren kävelykatu vihittiin käyttöön 1. lokakuuta 1992. Pietarsaaren [[asuntomessut]] olivat menestys vuonna 1994.<ref name="Pietarsaaren historia"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://asuntomessut.fi/organisaatio/messuhistoria/pietarsaari-1994/ | Nimeke = Pietarsaari 1994 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = http://asuntomessut.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 21.7.2019 | Kieli = }}</ref>
 
=== 2000-luku ===
Pietarsaari vietti 350-vuotisjuhliaan vuonna 2002.<ref name="Pietarsaaren historia"/> 2000-luvulla Pietarsaaren seudulta on kadonnut teollisia työpaikkoja. Uudenlaisia työmahdollisuuksia{{selvennä|Millaisia?}} on tullut teollisuuden rinnalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5395381 | Nimeke = Pietarsaareen houkutellaan paluumuuttajia | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 22.7.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = YLE | Viitattu = 4.8.2019 | Kieli = }}</ref>
 
Suomenkielisten määrä on laskenut Pietarsaaressa. 1980-luvulla suomenkielisten asukkaiden osuus pietarsaarelaisista oli noin 45 prosenttia, kun vuoden 2017 lopussa suomenkielisiä oli 35 prosenttia. Ruotsinkielisten määrä on pysynyt vakaana. Suomenkielisten kato on korvautunut maahanmuutolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pietarsaarensanomat.fi/uutinen/544957 | Nimeke = Suomenkielisten kato jatkuu Pietarsaaressa – enää yksi kolmesta puhuu äidinkielenään suomea | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 7.8.2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = pietarsaarensanomat.fi | Viitattu = 4.8.2019 | Kieli = }}</ref>
 
[[Lammassaari (Pietarsaari)|Lammassaaren]] ja [[Uusipelto|Uusipellon]] kaupunginosat rakennettiin, sekä [[Otsolahti (Pietarsaari)|Otsolahden]] laajennus kaavoitettiin 2010-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.keskipohjanmaa.fi/uutiset/533854/tontteja-riittaa-nyt-rakentamishaluisille-pietarsaaressa | Nimeke = Tontteja riittää nyt rakentamishaluisille Pietarsaaressa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 15.4.2019 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = keskipohjanmaa.fi | Viitattu = 4.8.2019 | Kieli = }}</ref> EPSI Rating mittasi vuonna 2017 kyselytutkimuksessa suomalaisten tyytyväisyyttä asuinkuntaansa asteikolla 0–100. Pietarsaaresta löytyi tyytymättömimmät asukkaat; kaupunki sai vain 56,1 pistettä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/pietarsaaresta-loytyvat-suomen-tyytymattomimmat-asukkaat-1.2250488 | Nimeke = Pietarsaaresta löytyvät Suomen tyytymättömimmät asukkaat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 27.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.4.2019 | Kieli = }}</ref> Vuoden 2018 vastaavassa kyselytutkimuksessa Pietarsaari oli eniten asukastyytyväisyyttään parantanut kaupunki.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kiinteistolehti.fi/naissa-kunnissa-asuvat-suomen-tyytyvaisimmat-asukkaat-2/ | Nimeke = Näissä kunnissa asuvat Suomen tyytyväisimmät asukkaat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 26.3.2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.4.2019 | Kieli = }}</ref>
 
== Kaupunginosat ==
Rivi 172:
[[Kuva:Kyrkostrand.jpg|thumb|220px|Kirkkorannan kaupunginosa.]]
 
Pietarsaaren kaupunginosia ovat:<ref name=kaupunginosakartta>{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke = Pietarsaaren kaupungin karttapalvelu | Mittakaava = | Lehti = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = jakobstad.fi | Ajankohta = | Selite = Aluejaot > Kaupunginosat | Tunniste = | www = https://karta.jakobstad.fi/IMS/fi/ | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 28.7.2019 | Kieli = }}</ref>
{| border="0"
|----- valign="top"
Rivi 229:
{{Pääartikkeli|[[Pietarsaaren kaupunginvaltuusto]]}}
 
Pietarsaaren kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2016 lähtien [[Kristina Stenman]]. [[Kaupunginhallitus]] koostuu 11 valtuuston valitsemasta jäsenestä. Kaupunginhallituksen jäsenet valitaan kahden vuoden ajaksi. Kaupunginhallituksen puheenjohtajistoon kuuluvat Owe Sjölund ([[Ruotsalainen Kansanpuolue|RKP]]), Lars Björlund ([[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]) ja Vuokko Piippolainen ([[Vasemmistoliitto|Vas.]]).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/hallinto-ja-paatoksenteko/paatoksenteko/kaupunginhallitus-2019-2021 | Nimeke = Kaupunginhallitus 2019 - 2021 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | JulkaisupaikkaJulkaisija =Pietarsaaren | Julkaisija =kaupunki | Viitattu = 30.7.2019 | Kieli = }}</ref>
 
[[Pietarsaaren kaupunginvaltuusto]]ssa on 43 paikkaa. Kaupunginvaltuuston puolueet ovat [[Kuntavaalit 2017|vuoden 2017 kuntavaalien]] jälkeen suuruusjärjestyksessä: [[Ruotsalainen kansanpuolue]] 19 paikkaa, [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue]] 10 paikkaa, [[Vasemmistoliitto]] viisi paikkaa, [[Suomen Kristillisdemokraatit|Kristillisdemokraatit]] neljä paikkaa, [[PRO Pietarsaari]] kolme paikkaa, [[Vihreä liitto|Vihreät]] yksi paikka ja [[Suomen Keskusta|Keskusta]] yksi paikka.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/598 | Nimeke = Puolueiden kannatus - Pietarsaari | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 11.10.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.4.2019 | Kieli = }}</ref>
 
=== Kaupunginjohtajat ===
* [[Göran Honga]] –2006
* [[Mikael Jakobsson]] 2006–2015
* [[Anne Ekstrand]] 2015–2016 (sijainen)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kuntalehti.fi/tyopaikat/tyopaikkauutiset/yle-pietarsaaren-kaupunginjohtaja-eroaa/ | Nimeke = Yle: Pietarsaaren kaupunginjohtaja eroaa | Tekijä = Jorma Ylönen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 16.1.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.8.2019 | Kieli = }}</ref>
* [[Kristina Stenman]] 2016–
 
=== Ystävyyskaupungit ===
Pietarsaaren ystävyyskaupungit ovat:<ref name="Jakobstad">{{Verkkoviite | Osoite = https://en.db-city.com/Finland--Western-Finland--Ostrobothnia--Jakobstad | Nimeke = Jakobstad | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.8.2019 | Kieli = }}</ref>
 
* {{Norjan lippu}} [[Asker]], [[Norja]]
Rivi 248:
* {{Yhdysvaltain lippu}} [[Jamestown (New York)|Jamestown]], [[Yhdysvallat]]
* {{Latvian lippu}} [[Jūrmala]], [[Latvia]]
* {{Tanskan lippu}} [[Rudersdalin kunta]], [[Tanska]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.rudersdal.dk/infosider/venskabsbyer | Nimeke = Venskabsbyer | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.8.2019 | Kieli = }}</ref>
* {{Ruotsin lippu}} [[Söderhamnin kunta]], [[Ruotsi]] (kummikunta)
 
Rivi 254:
{{Pääartikkeli|[[Pietarsaaren väestö]]}}
 
Kaupungin asukasluku vuoden 2018 lopussa oli 19&nbsp;278 henkeä. Pietarsaari on asukasluvultaan Suomen 60:nneksi suurin kunta. Asukkaista 56 prosenttia puhuu [[ruotsin kieli|ruotsia]] ja 38 prosenttia [[suomen kieli|suomea]]. Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä oli 7,1 prosenttia vuonna 2017.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2017&active1=598 | Nimeke = Kuntien avainluvut | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.4.2019 | Kieli = }}</ref> [[Pietarsaaren seutukunta]]an kuuluvat [[Kruunupyy]], [[Luoto]], [[Pedersören kunta]], Pietarsaari ja [[Uusikaarlepyy]]. Seutukunnassa on noin 48&nbsp;600 asukasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= https://www.jakobstad.fi/yrityselama/palvelut-yrityksille/pietarsaari-sijaintipaikkana | Nimeke= Pietarsaari sijaintipaikkana | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= 7.4.2019 | Kieli= }}</ref>
 
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väkiluku vuodesta 1880 lähtien.
Rivi 281:
{{bar pixel|2010|#0099FF|456||19 656}}
{{bar pixel|2018|#0098FF|447||19 278}}
|caption = Lähde: Vuodet 1880–1970<ref>Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 156</ref> ja vuodet 1980–2018<ref name="tilastokeskus1972_2018">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/ | Nimeke =Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2018 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =9.8.2019 | Kieli = }}</ref>
}}
 
Rivi 287:
 
=== Taajamat ===
Vuoden 2017 lopussa Pietarsaaressa oli 19&nbsp;379 asukasta, joista 18&nbsp;920 asui [[Taajama|taajamissa]], 322 [[haja-asutusalue]]illa ja 137 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. [[Taajama-aste]] lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Pietarsaaren taajama-aste on 98,3 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =5.12.2018 | Kieli = }}</ref> Pietarsaaren taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli [[Pietarsaaren keskustaajama]]an, jonka väestöstä Pietarsaaren kaupungin alueella asui 18&nbsp;920 henkeä ja Pedersören kunnan alueella 1&nbsp;904 henkeä.<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =9.8.2019 | Kieli = }}</ref>
 
=== Uskonto ===
Rivi 295:
Pietarsaaressa vuodesta 1960 lähtien.<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 444</ref>
 
Pietarsaaren [[Baptismi|baptistiseurakunta]] perustettiin 1870.<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 414</ref> Pietarsaaren [[vapaaseurakunta]] perustettiin 1892.<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 420</ref> [[Pelastusarmeija]] aloitti toimintansa Pietarsaaressa vuonna 1896. Se perusti Pietarsaareen suomenkielisen II osaston, joka oli toiminnassa 1980-luvun alkuun saakka.<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 440</ref> Pietarsaaren [[Adventtikirkko|adventtiseurakunta]] perustettiin 1929.<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 446</ref> Pietarsaaren [[helluntaiseurakunta]] perustettiin 1934.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view.php?orgId=296 | Nimeke = Pietarsaaren Saalem-helluntaiseurakunta | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.4.2019 | Kieli = }}</ref> [[Jehovan todistajat]] perustivat seurakunnan Pietarsaareen vuonna 1942. Suomenkielisen seurakunnan Jehovan todistajat perustivat Pietarsaareen vuonna 1952.<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 449</ref> [[Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko]] perusti seurakunnan Pietarsaareen syksyllä 1946. Seurakunta oli toiminut tätä ennen Pietarsaaressa rekisteröimättömänä 1877 lähtien.<ref>Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 452</ref> [[Muslimi]]yhteisöllä on Pietarsaaressa [[rukoushuone]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8243671 | Nimeke = Natsimerkki ja rikottuja ikkunoita – Pietarsaaren moskeijassa toistuvasti ilkivaltaa | Tekijä = Karoliina Kemppainen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 21.8.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Yle | Viitattu = 2.4.2019 | Kieli = }}</ref>
 
== Palvelut ==
Rivi 302:
[[Tiedosto:Lagmans skola.jpg|thumb|upright=1|left|Ruotsinkielinen [[Lagmanin koulu]].]]
 
Pietarsaaren ensimmäinen kansakoulu perustettiin kaupungintaloon vuonna 1873. Seuraavana vuonna vihittiin uusi koulurakennus Skatassa Alholminkadulla. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Selite = | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref>
 
Pietarsaaressa toimii 10 peruskoulua: neljä suomenkielistä ja viisi ruotsinkielistä. Lisäksi kaupungissa toimii [[Kielikylpy|kielikylpykoulu]]. Pietarsaari on ainoa paikkakunta Suomessa, joka järjestää kielikylpyopetusta molemmilla kotimaisilla kielillä.<ref name="Suomenkieliset koulut">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/lapset-ja-koulutus/koulutus/suomenkieliset-koulut | Nimeke = Suomenkieliset koulut | Selite = | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref> Suomenkielisiä alakouluja ovat [[Itälän koulu]], [[Länsinummen koulu]] ja [[Ruusulehdon koulu]]. Ruotsinkielisiä alakouluja ovat [[Bonäsin koulu]], [[Vestersundsbyn koulu]], [[Kyrkostrand-Jungmanin koulu]] ja [[Lagmanin koulu]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/lapset-ja-koulutus/koulutus/ruotsinkieliset-koulut | Nimeke = Ruotsinkieliset koulut | Selite = | Julkaisu = | Viitattu = 28.7.2019 }}</ref> Pietarsaaressa on kaksi yläkoulua: suomenkielinen [[Etelänummen koulu]] ja ruotsinkielinen [[Oxhamnin koulu]].<ref name="Suomenkieliset koulut"/> Suomenkielinen [[Pietarsaaren lukio]] ja ruotsinkielinen [[Jakobstads gymnasium]] ovat toimineet samassa rakennuksessa syksystä 2013 lähtien.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pietarsaarenlukio.fi/paeaesivu | Nimeke = Tervetuloa Pietarsaaren lukioon! | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref>
 
[[Kauppaopisto Optima|Optima]] tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille. Pääosa koulutuksesta on ruotsiksi, mutta aikuiskoulutuksessa opetetaan sekä suomeksi että ruotsiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/opiskelu-pietarsaaressa/ | Nimeke = Laadukasta opiskelua inspiroivassa ympäristössä | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Viitattu = 6.4.2019 }}</ref> [[Campus Allegro]] tarjoaa korkeakoulutusta. Koulutus suuntautu kulttuurialalle ja kansainvälisiin suhteisiin kaupan tai matkailun alalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/kotouttaminen/koulutus-pietarsaaren-seudulla/korkeakoulutus | Nimeke = Korkeakoulujen koulutus | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Viitattu = 6.4.2019 }}</ref>
 
[[Pietarsaaren seudun musiikkiopisto]] perustettiin 1974. Musiikkiopiston perustamisesta tiedotettiin [[Pietarsaaren kaupunginkirjasto|Pietarsaaren kirjastossa]] pidetyssä lehdistötilaisuudessa vuonna 1974. Kaupunginvaltuusto myönsi 25&nbsp;200 markan määrärahan syyslukukauden käyttömenoihin ja 10&nbsp;000 markaa irtaimistoa varten. Musiikkiopisto vihittiin käyttöön 30. syyskuuta 1974 [[Rådmanin koulu]]lla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.musikhuset.fi/wp-content/uploads/2019/02/JMI_40_web_FIN.pdf | Nimeke = Pieni katsaus Pietarsaaren seudun musiikkiopiston 40-vuotiseen historiaan | Tekijä = Kaj Ahlsved | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.4.2019 | Kieli = }}</ref>
 
=== Terveydenhuolto ===
Pietarsaaren sosiaali-ja terveysvirasto vastaa Pietarsaaren, Luodon, Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/sosiaali-ja-terveyspalvelut- | Nimeke = Pietarsaaren sosiaali-ja terveysvirasto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.4.2019 | Kieli = }}</ref>
 
[[Malmin sairaala (Pietarsaari)|Malmin sairaala]] rakennettiin Otto Malmin lahjoitusvaroilla vuonna 1908.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Selite = | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref> Vuonna 1965 aloittanut synnytysosasto suljettiin 30. toukokuuta 2014.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7239492 | Nimeke = Viimeinen hetki syntyä Pietarsaaressa – synnytysosasto sulkee ovensa | Tekijä = Heini Holopainen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 14.5.2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.4.2019 | Kieli = }}</ref> Pietarsaari tekee synnytyssairaalayhteistyötä Kokkolan [[Soite]]n ja [[Vaasan keskussairaala]]n kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.sochv.jakobstad.fi/lapset-nuoret-ja-perheet/neuvolat/tietoa-aitiysneuvolasta/synnytys/ | Nimeke = Synnytys | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.4.2019 | Kieli = }}</ref> Jatkohoitoa vaativat kirurgiset leikkaukset loppuivat Pietarsaaressa tammikuussa 2017. Kaihi-, tyrä- ja pienet käsileikkaukset hoidetaan edelleen Malmin sairaalassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9418536 | Nimeke = Pietarsaaren Malmin sairaala tekee jatkossa enää päiväkirurgisia leikkauksia | Tekijä = Holopainen, Hanna Holopainen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 24.1.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Yle | Viitattu = 5.4.2019 | Kieli = }}</ref>
 
=== Vesi-, jäte- ja energiahuolto ===
Pietarsaaren vesi- ja viemärilaitosten suunnitelmat olivat lähes valmiina vuonna 1907, mutta vain viemärilaitos (sekin vain osittain) saatiin valmiiksi ennen ensimmäistä maailmansotaa.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 281</ref> Pietarsaaren viemäriverkosto kattoi 1930-luvun lopulla lähes kokonaan kaupungin kaava-alueen.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 285</ref> Vesitorni rakennettiin Pietarsaareen 1929-1930.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 293</ref> Vuonna 1938 valmistui kaupungin ensimmäinen viemäriveden puhdistuslaitos.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 286</ref> Pietarsaaren vesilaitos ottaa käyttämänsä raakaveden [[Ähtävänjoki|Ähtävänjoen]] alajuoksulta. Nykyinen vesilaitos sijaitsee lähellä Ähtävänjoen suuosaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pietarsaarenvesi.fi/fi/talousvesi.html | Nimeke = Talousvesi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.7.2019 | Kieli = }}</ref>
 
Kunnallisella jätehuoltoyhtiö Ab Ekorosk Oy:llä on jätekeskus Pietarsaaressa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ekorosk.fi/fi/company/ekorosk_company | Nimeke = Oy Ekorosk Ab | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.8.2019 | Kieli = }}</ref>
 
Pietarsaaren ensimmäinen sähkölaitos hankittiin Strengbergin tupakkatehtaalle vuonna 1898. Sähkölaitoksen sähköä ei kuitenkaan toimitettu kaupunkilaisille.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 264</ref> Jakobstads Elektriska Belysningsaktiebolagetin sähkölaitos rakennettiin kesällä 1901. Katuvalaistus otettiin käyttöön saman vuoden syyskuussa. Sähkölaitos toimi aluksi osakeyhtiömuotoisena, kunnes vuonna 1906 Pietarsaaren kaupunki lunasti osakkeet 105 markan kappalehintaan.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 266-267</ref> Pietarsaaren kaupunki möi energialaitoksensa sähköyhtiö [[Herrfors]]ille vuonna 2014. Kauppa koski sähkönjakelua, kaukolämpöä ja sähkökauppaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7704800 | Nimeke = Pietarsaari hyväksyi jättikaupan: "Kuin joululahja kaupunkilaisille, velkataakka kevenee" | Tekijä =Kluukeri, Iina Kluukeri | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 23.12.2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =YLE | Viitattu = 5.4.2019 | Kieli = }}</ref> Pietarsaaressa sijaitsee maailman suurin biopolttoainepohjainen voimalaitos [[Alholmens Kraft 2]], joka valmistui vuonna 2001. Voimalaitoksessa tuotetaan kaukolämpöä Pietarsaaren asukkaille, sekä prosessihöyryä ja -lämpöä UPM:n tehtaille. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/yrityselama/info/pietarsaaren-satama-liikelaitos | Nimeke = Pietarsaaren Satama Oy | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.4.2019 | Kieli = }}</ref>
 
== Liikenne ==
[[Kuva:Pietarsaari railway station 20180705.jpg|thumb|left|[[Pietarsaaren rautatieasema]].]]
 
[[Valtatie 8]] ohittaa Pietarsaaren muutaman kilometrin verran kaupungista etelään. [[Seututie 741]] on [[Lappajärvi|Lappajärven]] [[Söyrinki|Söyringistä]] Pietarsaareen johtava [[seututie]]. [[Seututie 749]] kulkee [[Uusikaarlepyy|Uudestakaarlepyystä]] Pietarsaareen ja edelleen [[Luoto|Luodon]] saariston läpi [[Kokkola]]an. [[Kantatie 68]] on [[Virrat|Virroilta]] [[Ähtäri]]n ja [[Alajärvi|Alajärven]] kautta Pietarsaareen kulkeva kantatie.
 
Pietarsaaressa toimii kaksi linja-autoliikenneyritystä, [[Haldin & Rose]] ja Ekmans Bussar.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.haldin-rose.fi/fi/contact.html | Nimeke = Ota yhteyttä! | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.8.2019 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = Ekmans Bussar | Nimeke = Yhteys | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.8.2019 | Kieli = }}</ref> Vippari-palvelulinja, joka noutaa asiakkaat tilauksesta kotoa, on toiminut Pietarsaaressa vuodesta 1998. Palvelu alkoi kolmevuotisena EU-hankkeena, jossa testattiin linja-autoliikenteelle kutsuja välittävää tietokoneohjelmaa. Sittemmin ohjelma ja kutsuliikennejärjestelmä otettiin kaupungin vakinaiseen käyttöön.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://ilmasto-opas.fi/fi/kunnat/ratkaisuja/toimialan/-/artikkeli/c/72d9be2c-7500-437d-84e6-3ccaac4cb96e/a/5881c257-59de-4d6f-94ab-4605096cdee0/pietarsaaressa-kehitetty-pikkukaupunkiin-soveltuva-joukkoliikenne.html | Nimeke = Pietarsaaressa kehitetty pikkukaupunkiin soveltuva joukkoliikenne | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 14.6.2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.7.2019 | Kieli = }}</ref>
 
Noin 10 kilometriä Pietarsaaresta kaakkoon sijaitsee [[Pännäisten rautatieasema]]. Pietarsaaren linja-autoasemalta on bussiyhteys Pännäisten juna-asemalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/liikenne/junabussi-pietarsaari-pannainen | Nimeke = Junabussi Pietarsaari-Pännäinen | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.4.2019 | Kieli = }}</ref> [[Pietarsaaren rata]] on [[Suomen rataverkko|Suomen rataverkon]] osuus [[Pohjanmaan rata|Pohjanmaan radalla]] [[Pedersören kunta|Pedersören kunnassa]] sijaitsevalta [[Pännäisten rautatieasema]]lta Pietarsaareen ja edelleen [[Alholma]]an. Rataosuudella on ainoastaan tavaraliikennettä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.epressi.com/tiedotteet/logistiikka-ja-liikenne/pietarsaari-pannainen-rataosalla-siirrytaan-tanaan-sahkoiseen-liikennointiin.html | Nimeke = Pietarsaari-Pännäinen –rataosalla siirrytään tänään sähköiseen liikennöintiin | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 27.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.8.2019 | Kieli = }}</ref> Rataosuuden sähköistämisestä päätettiin vuonna 2014<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kp24.fi/uutiset/lehtiteema/1480/372048/1/Pietarsaari-P%C3%A4nn%C3%A4inen-rataosuus-s%C3%A4hk%C3%B6istet%C3%A4%C3%A4n | Nimeke = Pietarsaari – Pännäinen -rataosuus sähköistetään | Julkaisu = kp24.fi | Ajankohta = 10.8.2019 | Julkaisija = Keskipohjanmaa | Viitattu = 30.8.2014 }}</ref>, ja noin 3,3 miljoonan euron hanke valmistui vuonna 2017<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kp24.fi/uutiset/510091/pietarsaaren-sahkorata-vihittiin-kayttoon-myos-kantatielle-korjaussuunnitelma | Nimeke = Pietarsaaren sähkörata vihittiin käyttöön – myös kantatielle korjaussuunnitelma? | Julkaisu = kp24.fi | Ajankohta = 7.4.2017 | Julkaisija = Keskipohjanmaa | Viitattu = 10.8.2019 }}</ref>
 
[[Pietarsaaren satama]] on sekä vienti- että tuontisatama. Tavaravirran vuotuinen kokoluokka on kaksi miljoonaa tonnia. Satamaan johtaa 11 metriä syvä väylä. Laukonlaiturin pituus on vuonna 2009 valmistuneen pidennyksen jälkeen yhteensä 503 metriä. Satamaoperaattorina Pietarsaaren satamassa toimii Euroports Pietarsaari Oy. Tärkeimmät sataman kautta kulkevat tuotteet ovat [[selluloosa]], [[sahatavara]], [[paperi]], [[sementti]] ja [[lipeä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/yrityselama/info/pietarsaaren-satama-liikelaitos | Nimeke = Pietarsaaren Satama Oy | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.4.2019 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://portofpietarsaari.fi | Nimeke = Tehokas tavarankäsittely on avainasemassa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.4.2019 | Kieli = }}</ref>
 
[[Kokkola-Pietarsaaren lentoasema]] sijaitsee [[Kruunupyy]]ssä.
Rivi 342:
[[Kuva:Jakob Center 20180705.jpg|thumb|220px|Jakob Center -kauppakeskus.]]
 
Pietarsaaren seutukunnassa on 3&nbsp;000 yritystä, joista hieman yli 1&nbsp;200 on Pietarsaaressa. Kaupungin maantieteellinen sijainti, hyvät maantie-, rautatie- ja lentoliikenneyhteydet sekä satama tarjoavat yritystoiminnalle hyvät edellytykset. Kaupungissa on elinkeinoelämän kaikkien alojen yrityksiä, joista monet vievät tuotteitaan ja palveluitaan ulkomaille. Pietarsaaren [[työpaikkaomavaraisuus]] 130,8 prosenttia on Suomen korkeimpia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= https://www.jakobstad.fi/yrityselama/palvelut-yrityksille/pietarsaari-sijaintipaikkana | Nimeke= Pietarsaari sijaintipaikkana | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= 7.4.2019 | Kieli= }}</ref> Lokakuussa 2018 uutisoitiin Pietarsaaren työttömyyden vähentyneen kaikissa ikäryhmissä. Kaupungissa oli elokuussa 2018 työttömänä hieman yli 7 prosenttia työvoimasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10432347 | Nimeke = Nuorten työttömien määrä väheni selvästi Pietarsaaressa | Tekijä = Iina Kluukeri | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 1.10.2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.4.2019 | Kieli = }}</ref>
 
Kaupungin suurin työnantaja on [[Snellman (elintarvikeyritys)|Snellmanin Lihanjalostus Oy]], joka työllistää noin 700 henkeä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://snellman.fi/fi/yritys/ | Nimeke = Yritys | Viitattu = 23.7.2019 | Kieli = }}</ref> Muita suuria työnantajia ovat [[UPM-Kymmene]]n sellutehdas ja saha, jotka sijaitsevat aivan kaupungin pohjoispuolella lähellä satamaa. UPM-Kymmenen tehdas on kehittynyt Wilhelm Schaumanin vuonna 1896 perustamasta [[Alholman saha]]sta. Tämän lisäksi kaupungissa toimii edelleen huomattavaa veneveistämötoimintaa, suurimpana Swan-veneitä valmistava [[Nautor]]. Suurin osa erityisesti suuremmista purjeveneistä menee vientiin. [[Baltic Yahcts]]in vuonna 2011 valmistunut Heteiros (projektinimi Panamax) on maailman suurin komposiittipurjevene. Muita merkittäviä työnantajia ovat [[OSTP]] (entinen Jaro), joka valmistaa tuotteita ruostumattomasta teräksestä sekä [[Walki]], joka valmistaa pakkausmateriaaleja. Vuonna 1960 Pietarsaaressa perustettu [[Valioravinto]] on Suomen johtavia luontaistuotealan yrityksiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://juuripartners.fi/ajankohtaista/luontaistuotemarkkinan-menestyj-valioravinto-oy-tekee-sukupolvenvaihdoksen-juuri-rahaston-tukemana/ | Nimeke = Luontaistuotemarkkinan menestyjä Valioravinto Oy tekee sukupolvenvaihdoksen Juuri Rahaston tukemana | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 26.4.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.4.2019 | Kieli = }}</ref> Prosessi-instrumenttien [[Kalibrointi|kalibrointiteknologiaan]] erikoistunut [[Beamex]] sijaitsee Pietarsaaressa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2011-03-17/Beamex-laajentaa-lämpötilakalibrointiin-3300706.html | Nimeke = Beamex laajentaa lämpötilakalibrointiin| Tekijä =Seppälä, Jarmo | Julkaisu =Tekniikka & Talous | Ajankohta =28.7.2019 | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
Pietarsaaressa on laaja majoitustarjonta. Kaupungista löytyy hotelleja ja muita majoitusvaihtoehtoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= https://www.jakobstad.fi/matkailu/majoitu | Nimeke= majoitu | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= 28.7.2019 | Kieli= }}</ref> [[Stockmann]]illa oli tavaratalo Pietarsaaressa vuosina 1967–1982.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.stockmanngroup.com/fi/historia |Nimike=Stockmannin historiaa|Julkaisu=Stockmann|Viitattu=31.1.2017}}</ref> Autolauttayhteys Ruotsiin lakkasi verovapaan myynnin mukana.
 
Jo lopetettuja pietarsaarelaisia yrityksiä olivat [[Wilh. Schauman|Schaumanin]] omistama [[sikuri]]tehdas, [[Strengbergin tupakkatehdas]] ja jäätelövalmistaja [[Sun Ice]]. Viimeksi mainitut yritykset ostettiin pois ja ajettiin alas 1990-luvun laman aikaan. Tupakkatehdas perustettiin vuonna 1762. Vuonna 1842 sen omistus siirtyi [[Philip Ulric Strengberg]]ille ja [[Victor L. Schauman]]ille. Tehtaalla oli parhaimmillaan 1900-luvun alkupuolella yli tuhat työntekijää. Tupakkatehtaan vanhat rakennukset ovat keskustan suurimmat ja [[Pietarsaaren kaupungintalo|uusi kaupungintalo]] sijaitsee yhdessä näistä rakennuksista. Tupakkatehtaan pyöreä ”kellopallo” on kaupungin symboleja. Kyseinen kello on läpimitaltaan [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] suurikokoisin kello.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.proliitto.fi/fi/media/uutiset/puoli-vuosisataa-tupakkatehtaalla.html | Nimeke = Puoli vuosisataa tupakkatehtaalla | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 13.6.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.3.2019 | Kieli = }}</ref> Suomen ensimmäisen koneellisesti [[pitsi]]ä ja nauhoja valmistaneen tehtaan perusti Pietarsaaren keskustaan Isonkadun varrelle niin sanottuun Lassfolkin kortteliin vuonna 1911 [[Anders Lassfolk]], jonka omistama toinen tehdas valmisti puuholkkeja paikalliselle tupakkateollisuudelle. Meijeriosuuskunta [[Milka]]n Pietarsaaren toiminta päättyi vuoden 2004 lopussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/ratkaisut/arkisto/2004/ehdollisena-hyvaksytyt-yrityskaupat/619812004/ | Nimeke = Yrityskaupan hyväksyminen ehdollisena | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 8.10.2004 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.4.2019 | Kieli = }}</ref>
 
== Kulttuuri ==
[[Kuva:Runeberg rintakuva.jpg|thumb|Suomen kansallisrunoilija [[J. L. Runeberg]] syntyi Pietarsaaressa 1804.]]
 
Pietarsaaren kulttuurielämä on monipuolista ja yhdistystoiminta vilkasta. Kulttuuritarjontaa on melkein vuoden jokaiselle päivälle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/ | Nimeke = Kulttuuri | TekijäAjankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 2.8.2019}}</ref> Pietarsaaren kulttuuritoimi vaalii ja edistää yhdistys- ja kulttuurielämän runsautta kaupungissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/kulttuuritoimisto | Nimeke = Kulttuuritoimisto | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 2.8.2019}}</ref>
Pietarsaaren kulttuuritoimi vaalii ja edistää yhdistys- ja kulttuurielämän runsautta kaupungissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/kulttuuritoimisto | Nimeke = Kulttuuritoimisto | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 2.8.2019}}</ref>
 
=== Kulttuurintekijöitä ===
Rivi 364 ⟶ 363:
 
=== Media ja viestintä ===
Ruotsinkielinen sanomalehti [[Jakobstads Tidning]] on ilmestynyt vuodesta 1898. Vuodesta 2008 lähtien se on ilmestynyt nimellä [[Österbottens Tidning]]. Kaupungissa ilmestyy myös suomenkielinen sanomalehti [[Pietarsaaren Sanomat]]. PS Pulssi on ilmaisjakelulehti, joka ilmestyy perjantaisin. Lehti jaetaan 12&nbsp;100 talouteen Pietarsaaressa ja Luodossa sekä noutopisteisiin Uudessakaarlepyyssä ja Pedersören kunnassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pietarsaarensanomat.fi/uutinen/523463 | Nimeke = Yhteystiedot | Tekijä = | Ajankohta = 1.3.2018 | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019}}</ref>
 
Pietarsaari sai oman radiokanavan ensimmäisenä Suomessa. Kanava käynnisti lähetykset 7. toukokuuta 1926. Radiokanava perustettiin Keski-Pohjanmaan radioyhdistyksen keräämillä varoilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.radiomuseet.se/medlem/audionen2/nr3_2004/utpost.html | Nimeke = En svensk utpost i Finland | Selite = | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref> Vuonna 1934 [[Yleisradio]] osti Pietarsaaren paikallisen radioyhdistyksen aseman.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lahdenmuseot.fi/index.php/download_file/view/3308/&ved=2ahUKEwjKy7WAnfvjAhVplYsKHcToCu4QFjACegQIBBAB&usg=AOvVaw13Sw5j-2tc7LGMCAHuRgeO | Nimeke = Radio- ja televisiohistorian alkuajan tapahtumia suomessa | Tekijä = Helena Parviainen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = lahdenmuseot.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.8.2019 | Kieli = }}</ref>{{selvennä|Kanavan nimi ja nykytilanne?}}
 
Pietarsaaren paikallistelevisiota pyörittää JakobstadTVPietarsaari ry, joka on perustettu vuonna 1989.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jtvp.fi/index.htm | Nimeke = Tervetuloa JTVP:n uusille kotisivuille! | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 31.3.2019 | Kieli = }}</ref> Kanavan näkyvyysalue ulottuu Pietarsaaren kaapelitalouksien lisäksi [[Uusikaarlepyy|Uudenkaarlepyyn]], [[Pedersören kunta|Pedersören kunnan]], [[Kokkola]]n ja [[Luoto|Luodo]]n kaapeliverkkoihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jtvp.fi/yhdistys.htm | Nimeke = Yhdistys | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 31.3.2019 | Kieli = }}</ref> JTVP lähettää hengellistä ohjelmaa maanantai- ja sunnuntai-iltaisin. Kaupunginvaltuuston kokoukset näytetään suorana lähetyksenä kerran kuukaudessa maanantai-iltaisin. Maanantain lähetykset koostuvat pääosin Jaakon Päivien, Spotlightin ja Runebergin-viikon videoinnista. Kanavalla näytetään lähetyksiä myös muista paikallisista yleisötilaisuuksista, yksityishenkilöiden haastatteluista, sotahistoriallisisten matkojen kuvausmateriaalista ja veteraanien haastatteluista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jtvp.fi/ohjelmat.htm | Nimeke = Ohjelmat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 31.3.2019 | Kieli = }}</ref>
 
=== Nähtävyyksiä ===
Rivi 374 ⟶ 373:
[[Kuva:Jakobstad Musikhuset.jpg|thumb|220px|[[Pietarsaaren Musiikkitalo]].]]
 
*Vanha satama (''Gamla Hamn'') on keskustan vieressä [[Kittholma]]ssa sijaitseva satama-alue. Se toimii kaljaasi [[Jacobstads Wapen]]in, Pietarsaaren uusimman symbolin, kotisatamana. Satamassa sijaitsee telakka, jossa on viime vuosina kunnostettu kolmimastokuunari Vegaa. Siellä on myös uimaranta ja vesipuisto nimeltä [[Fanta Sea]]. Vähän tunnettu on Vanhahaminantien ympäröimä ikimetsä, jossa puiden kaataminen kiellettiin jo 1700-luvulla. Komeitten jättimäntyjen siimeksessä kulkee pururata. Metsä lienee Suomen ensimmäisiä metsänsuojelualueita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vanha-satama.fi/fi/gamla-hamn/area | Nimeke = Vanhan sataman alue | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.7.2019 | Kieli = }}</ref>
 
*[[Fäboda]]ssa noin kahdeksan kilometrin päässä keskustasta länteen sijaitsee kilometrin pituinen hiekkaranta, leirintäalue, kesäravintola sekä useita luontopolkuja ja kuuluisa "sammettimetsä"{{selvennä|Mitä tarkoittaa?}}. Kaupungin varsinainen leirintäalue Svanen sijaitsee kaupungin pohjoispuolella. Toinen leirintäalue Strandis sijaitsee Luodon eteläkärjessä.{{selvennä|Sijainnit tarkemmin?}}
Rivi 395 ⟶ 394:
Pietarsaaren [[Perinneruoka#Suomen pitäjäruoat|pitäjäruoaksi]] nimettiin 1980-luvulla [[maksamakkara|maalaismaksamakkara]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat | Sivu = 165| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-96047-3-1}}</ref>
 
Kahvila- ja ravintolakulttuuri on Pietarsaaressa vilkasta. Strengbergin tupakkatehdas tarjosi ensimmäisenä suomalaisena teollisuuslaitoksena työntekijöilleen lounasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pietarsaaressa-on-suomen-elinvoimaisin-keskusta/88a1e5b6-7649-3475-ad86-ae44b64c6df0 | Nimeke = Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Kauppalehti | Ajankohta = 8.6.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.4.2019 | Kieli = }}</ref> Pietarsaaresta löytyy etnisiä ravintoloita, kotiruokaa tarjoavia lounasravintoloita, à la carte -ravintoloita sekä [[Kahvila|kahviloita]], [[pub|pubeja]] ja [[yökerho]]ja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/matkailu/syo-ja-juo/ | Nimeke = Syö ja juo | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.4.2019 | Kieli = }}</ref> Korv-Görans on yli 40 vuotta toiminut grilli Pietarsaaressa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.korvgorans.fi/about-us | Nimeke = About us | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.4.2019 | Kieli = }}</ref> Nykyään Korv-Göransilla on grillit Pietarsaaren lisäksi myös [[Vaasa]]ssa, [[Kokkola]]ssa ja [[Tammisaari|Tammisaaressa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.korvgorans.fi/locations | Nimeke = Locations | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.4.2019 | Kieli = }}</ref> Hampurilaisketju Friends & Brgrs perustettiin Pietarsaaressa 2013.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4400889/Friends++Brgrs+avaa+ravintolan+Turun+keskustaan | Nimeke = Friends & Brgrs avaa ravintolan Turun keskustaan | Tekijä = Marika Lempää | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Turun sanomat | Ajankohta = 30.11.2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.4.2019 | Kieli = }}</ref> [[Vegaani]]ruokaa tarjoileva ravintola Vegana aloitti helmikuussa 1991.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://eat.fi/fi/pietarsaari/vegana | Nimeke = Vegana | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 3 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 9.4.2019 | Kieli = }}</ref>
 
=== Tapahtumat ===
Helmikuun alussa järjestetään Pietarsaaren kirjallisuuspainotteinen kulttuuriviikko, [[Runeberginviikko]].<ref name="Pieneksi kaupungiksi Pietarsaarella on erittäin rikas kulttuurilämä">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/vapaa-aika-pietarsaaressa/tapahtumat-ja-kulttuuri-pietarsaaressa- | Nimeke = Pieneksi kaupungiksi Pietarsaarella on erittäin rikas kulttuurilämä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 26.7.2019 | Kieli = }}</ref> [[Jaakon päivät|Jaakon Päiviä]] on järjestetty 1970-luvulta lähtien. Tapahtuma on kasvanut viikonlopputapahtumasta viikon kestäväksi juhlaksi. Lasten päivä ja vanhan ajan tori ovat Jaakon Päivien vakiohjelmistoa.<ref name="Pieneksi kaupungiksi Pietarsaarella on erittäin rikas kulttuurilämä"/> Musiikkiyhdistys Jazzoo järjestää torstaijazzeja, joissa esiintyy paikallisia ja kansainvälisesti tunnettuja muusikkoja.<ref name="Pieneksi kaupungiksi Pietarsaarella on erittäin rikas kulttuurilämä"/> [[Spotlight]], eli kulttuurin ja Kaupan yö on Pietarsaaressa elokuussa järjestettävä tapahtuma. Ohjelmassa on taidetta, musiikkia, sekä tanssia. Monet liikkeet ovat tuolloin auki lähes puoleenyöhön.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.7siltaa.com/fi/tapahtumat/spotlight-kulttuurin-ja-kaupan-yo | Nimeke = Spotlight - Kulttuurin ja Kaupan yö | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.4.2019 | Kieli = }}</ref> Marraskuussa Pietarsaaressa järjestetään vuosittain kansainvälinen kamarimusiikkifestivaali [[Rusk (festivaali)|Rusk]], jossa yhdistyvät korkeatasoinen [[Kamarimusiikki|kamarimusiikki]] ja eri taiteenalat. Pääosa festivaalin tapahtumista toteutetaan kaupungin keskustassa sijaitsevassa [[Schaumansali|Schauman-salissa]], mutta tapahtumat levittäytyvät myös laajemmin ympäröivään kaupunkimiljööseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://ruskfestival.fi/fi/ | Nimeke = ruskfestival.fi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.4.2019 | Kieli = }}</ref>
 
=== Urheilu ja liikunta ===
Rivi 406 ⟶ 405:
Pietarsaari tunnetaan erityisesti [[jalkapallo]]sta. Pietarsaarelainen [[FF Jaro]] pelaa [[Ykkönen (jalkapallo)|Ykkösessä]]. Kaupungin toinen miesten kansallisissa sarjoissa edustettu jalkapallojoukkue on [[JBK]] (''Jakobstads Bollklubb''), joka pelaa [[Kakkonen (jalkapallo)|Kakkosessa]]. [[Naisten liiga]]ssa on pelannut kaksi Suomen mestaruutta voittanut [[FC United]] (aikaisempi FF Jaron naisten joukkue). Perinteikäs urheiluseura on myös [[IF Drott]]. Jääkiekkoa pelaa [[Jeppis Hockey]].
 
[[Pietarsaaren uimahalli]] avattiin 1967.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/pietarsaaressa-saa-tanaan-uida-50-sentilla-1.2401540 | Nimeke = Pietarsaaressa saa tänään uida 50 sentillä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 21.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.4.2019 | Kieli = }}</ref> [[Pietarsaaren keskuskenttä]] eli yleisurheilu- ja jalkapallostadion avattiin vuonna 1971. Stadion toimii Ykkösessä pelaavan FF Jaron kotikenttänä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ffjaro.fi/fi/seura/keskuskentta | Nimeke = Pietarsaaren keskuskenttä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.4.2019 | Kieli = }}</ref> [[Tellushalli]] on vuonna 1991 käyttöön otettu halli, jossa pelataan pääasiassa jalkapalloa ja yleisurheillaan. Kentän koko 100 m × 60 m. Hallissa on myös viisi juoksurataa sekä mahdollisuus heitto- ja hyppylajeille. Tellushallissa järjestetään urheilutapahtumien lisäksi messuja ja muita tapahtumia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta-ja-urheilu/liikuntapaikat/sisaliikuntapaikat | Nimeke = Tellushalli | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.4.2019 | Kieli = }}</ref> Rettigin vanha teollisuushalli remontoitiin liikuntalaitokseksi 2016–2018. Liikuntalaitoksessa pelataan muun muassa [[salibandy]]ä, [[Futsal|futsalia]], [[sulkapallo]]a ja [[pöytätennis]]tä sekä pidetään [[voimistelu]]tunteja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/ajankohtaista/rettig-sport-center-huipputulos-9-000-asiakasta-kuukauden-aikana | Nimeke = Rettig Sport Center: Huipputulos 9 000 asiakasta kuukauden aikana | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 16.11.2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.4.2019 | Kieli = }}</ref>
 
=== Viittaukset kulttuurissa ===
Elokuva [[Eläville ja kuolleille]] perustuu Pietarsaaressa 1980-luvulla sattuneeseen tapahtumasarjaan, jossa perheen nuorempi poika kuoli traagisessa onnettomuudessa omakotitalon pihalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.koulukino.fi/elaville-ja-kuolleille | Nimeke = Eläville ja kuolleille | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.4.2019 | Kieli = }}</ref>
 
[[Sub]]illa esitettiin vuonna 2008 matkailuohjelma [[Paskareissu]], jonka yhdessä jaksossa esiteltiin Pietarsaarta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000261812.html | Nimeke = Kurjimpien kaupunkien listalle pääsivät Vantaa, Pieksämäki ja Mänttä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 22.2.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.4.2019 | Kieli = }}</ref> Ylen sarjassa ''Niko Kivelä ja nurkkakunnat'' [[Niko Kivelä]] vieraili Pietarsaaressa. Jakson aiheina oli asehistoria, Arktinen museo Nanoq, kasviharvinaisuus, veneenveistö, jalkapallo ja lintubongaus ilman lintutorneja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://areena.yle.fi/1-2287014 | Nimeke = Jakso 3: Niko Kivelä ja nurkkakunnat: Pietarsaari | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.4.2019 | Kieli = }}</ref>
 
[[Tommi Liimatta|Tommi Liimata]]n viidennen romaanin [[Jeppis (romaani)|Jeppis]] tapahtumat sijoittuvat Pietarsaareen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://like.fi/kirjat/jeppis/ | Nimeke = Tommi Liimatta Jeppis | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.8.2019 | Kieli = }}</ref> Romaanille on myös jatko-osa [[Jeppis 2]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://like.fi/kirjat/jeppis-2/ | Nimeke = Tommi Liimatta Jeppis 2 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.8.2019 | Kieli = }}</ref>
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietarsaari”