Versio 5. elokuuta 2018 kello 12.04 muokkaa J.K Nakkila (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 31 527 muokkausta p poistettu Luokka:Akemenidit; lisätty Luokka:Akhaimenidit HotCat-työkalulla ← Vanhempi muutos		Versio 11. elokuuta 2019 kello 23.48 muokkaa kumoa Jjkankila (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 7 706 muokkausta p typo Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Lähteetön\|Artikkeliin pitää laittaa lähtet joihin voi sitten viitata\|}} [[Tiedosto:Relief of Xerxes at Doorway of his Palace, Persepolis, Iran.jpg\|thumb\|Kserkses I:n reliefi.]] '''Kserkses I''' eli '''Ahasveros'''<ref>[[Pyhä Raamattu]], Est. 1:2.</ref> ([[persian kieli\|persiaksi]] خشایارشا, ''Khšāyāršā'', {{k-grc\|Ξέρξης}}) oli [[Luettelo Persian kuninkaista\|Persian kuninkaana]] vuosina [[485 eaa.\|485]]–[[465 eaa.]] Hän jatkoi isänsä [[Dareios I\|Dareioksen]] aloittamia [[persialaissodat\|persialaissotia]], mutta kreikkalaisten voitettua [[Salamiin meritaistelu]]ssa ([[480 eaa.]]) ja [[~~Plataian~~Plataiain taistelu\|Plataiaissa]] ([[479 eaa.]]) Kserkses luopui Kreikkaa vastaan käydystä sodasta. ==Nousu valtaistuimelle== Rivi 13: Kserkses suunnitteli hyökkäyksen ja sen huollon perinpohjaisen huolellisesti. [[Hellespontos\|Hellespontokselle]] hän oli teettänyt sillan. Kreikkalainen historioitsija [[Herodotos]] kertoo, että kun ensimmäinen sillanrakennusyritys epäonnistui myrskyn revittyä sillan kappaleiksi, Kserkses antoi ruoskia meren aallot ja mestata rakentajat. Toinen rakentamisyritys onnistui. Vuonna 480 eaa. siirtyi sotajoukko Sardeesta Abydokseen. Ensin kulkivat kuorma- ja vetojuhdat ja niiden jäljessä toinen puoli sotaväkeä, järjestämätön joukko kaikenlaisia kansoja. Sitten tuli kuninkaan etujoukkona 1 000 valittua persialaista ratsumiestä ja yhtä monta keihäsmiestä. Näitä seurasivat [[Ormuts]]in pyhät vaunut, kahdeksan valkoista hevosta edessä, joiden ajaja astui vieressä, sillä ei kukaan kuolevainen saanut nousta niiden vaunujen istuimelle. Sitten Kserkses itse ajoi istuen korkeissa vaunuissa, joiden vieressä ajaja astui. Kuninkaan jälkijoukkona oli kuten edelläkin 1 000 valittua ratsumiestä ja yhtä monta keihäsmiestä sekä 10 000 muuta ratsumiestä ja yhtä monta miestä parasta jalkaväkeä. Kuninkaan seurueen jäljessä vaelsi kirjavassa epäjärjestyksessä suuren sotajoukon toinen puoli. Laivaston purjehtiessa pitkin rantaa marssi maajoukko Hellespontoksen yli Traakian rannalle Doriskon viereiselle tasangolle. Siellä Kserkses antoi Herodotoksen mukaan laskea sotaväkensä, joka tapahtui siten, että ensin koottiin kymmenen tuhatta miestä, jotka sullottiin tiheään ja ympäröitiin kaksiovisella aidalla. Niiden pois marssittua tuli ~~aituus~~aitaus täyteen toisia miehiä ja sitten taas toisia, kunnes kaikki väki oli laskettu. Tässä Kserkseen joukossa oli yli kaksi miljoonaa miestä. Lisäksi palvelijoita, kokkeja ja naisia kerrotaan olleen yhtä paljon. Tämä suunnaton joukko lähestyi hitaasti Kreikanmaata. Herodotos luettelee jokia, jotka kuivuivat, kun sotaväki niistä otti tarpeekseen vettä, ja kaupunkeja, jotka perin köyhtyivät, kun niiden täytyi toimittaa sille yksi ateria. Makedonian kuningas osoitti ~~alammaisuutta~~alamaisuutta mahtavalle hallitsijalle. Tessalian rajalla otettiin vastaan palaavat sanansaattajat, jotka oli lähetetty vaatimaan kreikkalaisilta valtioilta maata ja vettä, noita alamaisuuteen antautumisen merkkejä. Enimmät sanansaattajat olivat niitä saaneetkin. Ateenaan ja Spartaan ei ollut lähetetty ketään. Ne molemmat valtiot ja muut, jotka vielä uskalsivat puolustautua, varustautuivat vastarintaan.<ref name="otto">Sjögren, Otto: [http://www.gutenberg.org/files/27653/27653-h/27653-h.htm Historiallinen lukukirja: Vanha ja Keski-aika]. WSOY, 1888.</ref>

Ero sivun ”Kserkses I” versioiden välillä